Hyppää sisältöön

Petteri Savolainen, 25, haluaa talouden kuntoon ennen lapsia, ja niin haluaa moni muukin – talouden syöksy voi hillitä vauvahaaveita

Perheen perustamiseen vaikuttaa usko turvalliseen tulevaisuuteen. Ukrainan sodan tuomalla arvomaailman muutoksella voi tosin olla myönteisiä vaikutuksia syntyvyydelle, sanoo asiantuntija.

Petteri Savolainen uskoo, että Ukrainan sodan mahdolliset vaikutukset henkilökohtaiseen elämään liittyisivät Suomen talouteen. Kuva: Johanna Manu / Yle

Koronapandemian aikana yllättäen alkanut "vauvabuumi" on katkennut ja syntyvyys on alkuvuoden aikana jälleen kääntynyt laskuun. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch uskoo laskun jatkuvan myös ensi vuonna.

Paljon riippuu taloudesta, sillä epävarmuus talouden näkymistä saa ihmisiä lykkäämään perheen perustamista.

Bensan hinta, asuntolainojen korot ja työllisyysnäkymät ovat olennaisia perheen perustamisen kynnykseen vaikuttavia tekijöitä, tutkimusprofessori Rotkirch kertoo.

– Muutokset iskevät esimerkiksi niihin, jotka eivät ole varautuneet asuntolainojen korkojen nousuun, Rotkirch sanoo.

Tärkeässä osassa lasten hankkimisesta päätettäessä on usko siihen, että pystyy työllistymään, jos jää työttömäksi. Siihen puolestaan vaikuttaa usko Suomen tulevaisuuteen. Usko moniin asioihin on alkuvuonna ollut koetuksella sen jälkeen, kun Venäjä helmikuun lopussa hyökkäsi Ukrainaan ja turvallisuustilanne Euroopassa muuttui.

Eurooppaa mullistaneen kriisin keskellä helsinkiläiset Marja-Liisa Haverinen, 30, ja hänen raskaana oleva vaimonsa Maria Mikkola, 31, odottavat esikoistaan. Heille työ luo turvallisuutta. Molemmat työskentelevät hoitoalalla, Haverinen röntgenhoitajana ja Mikkola sairaanhoitajana.

– Olemme terveydenhoitoalalla, niin tiedämme, että töitä riittää, Haverinen sanoo.

Turkulaiselle Petteri Savolaiselle, 25, lasten hankkiminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta hän on keskustellut asiasta kumppanin kanssa.

Hän haluaa taloudellisesti turvatun aseman ennen ryhtymistään vanhemmaksi. Savolainen uskoo, että maailmanpolitiikka voisi vaikuttaa suunnitelmiin nimenomaan talouden kautta.

Tällä hetkellä työllisyystilanne Suomessa on hyvä, mutta jo nyt tammi-huhtikuun aikana lapsia syntyi vähemmän verrattuna viime vuoteen.

Tutkimusprofessori Rotkirchin mukaan syntyvyden lasku on erityisen huolestuttavaa, sillä syntyvyyden oli oletettu jatkavan toipumistaan.

– Jo pelkkä syntyvyyden tasaantuminen olisi ollut yllätys, Rotkirch sanoo.

Tutkijat tarkkailevat syntyvyystrendejä nyt paljon tarkemmin kuin aiemmin, sillä maailma muuttuu nopeasti. Siksi pieniäkin muutoksia seurataan tarkkaan.

– Miten sen sanoisi, vuonna 2005 ei ollut mitään merkitystä, miten syntyvyyden kehitys eteni tammi-maaliskuussa, Anna Rotkirch kärjistää.

Marja-Liisa Haverisen ja Maria Mikkolan lapsen saantia viivästytti koronapandemia, jonka myötä hedelmöityshoitoihin pääsy viivästyi. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Sodalla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia syntyvyyteen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut elämän rajallisuuden suomalaisten mieliin. Se voi lisätä lapsen tekemisen haluja, Anna Rotkirch sanoo.

– Tutkimusten mukaan kokemukset kuolemasta lähipiirissä, tai jopa ajatukset kuolemasta, vahvistavat halua saada lapsia, Rotkirch kertoo.

Syynä on, että ajatukset kuolemasta herättävät myös ajatuksia elämän luomisen mahdollisuudesta. Rotkirchin mukaan jopa uutiskuvien kautta välittyvä kuolema voi vaikuttaa ihmisiin, kun sota on tullut lähelle suomalaisia.

Turvallisuuden tunnetta uhkaavan kriisin, kuten sodan, vaikutukset syntyvyyteen nähdään vasta myöhemmin. Pandemia-aikana Suomi oli kansainvälisellä mittapuulla poikkeus, sillä syntyvyys nousi toisin kuin useimmissa muissa maissa.

Kulttuurinen muutos

Kriisit saattavat myös muuttaa arvomaailmaa syntyvyydelle suotuisaan suuntaan. Rotkirchin mukaan ne voivat korostaa perhearvoja, isänmaallisuutta ja juurtumisen tarvetta.

Kulttuurisella muutoksella voi olla suuri vaikutus, sillä lähes koko 2010-luvun jatkunut syntyvyyden lasku selittyy Rotkirchin mukaan suureksi osaksi uuden sukupolven erilaisella elämäntyylillä.

2010-luvulla syntyvyyden lasku oli kuukaudesta toiseen epätavallisen tasaista, kertoo Rotkirch.

Pelko sitoutua, halu olla itsenäinen, parisuhteisiin liittyvä testausaika. Näitä syitä Rotkirch listaa sille, miksi 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin aikana syntyneet nuoret aikuiset eli milleniaalit eivät ole olleet hanakasti perustamassa perhettä.

Toisaalta Rotkirch muistuttaa, että on tärkeä puhua siitä, että suurin osa suomalaisista haluaa lapsia.

Marja-Liisa Haverinen on tiennyt aina haluavansa lapsia. Haverisen ja hänen vaimonsa Maria Mikkolan, 31, lapsentekoaikeita lykkäsi koronapandemia, jonka takia hedelmöityshoitoihin pääsy viivästyi.

Lokakuussa Mikkola teki positiivisen raskaustestin. Laskettu aika on loppukesällä. Pariskuntaa mietitytti oma ja pian syntyvän lapsen turvallisuus erityisesti sodan alussa.

– Kyllä se mietitytti, mitä sitten tehtäisiin, jos Venäjä jostain ihmeen syystä päättäisi hyökätä tänne, Haverinen sanoo.

Olisiko tieto pian mullistuvasta turvallisuustilanteesta muuttanut aietta vanhemmiksi alkamisesta?

– Siinä kohtaa, kun oikeasti pääsimme aloittamaan (hedelmöityshoidot), luulen, että mikään ei olisi muuttanut sitä tilannetta, Haverinen sanoo.

Myöskään Petteri Savolainen ei koe Ukrainassa riehuvan sodan vaikuttavan hänen henkilökohtaiseen päätökseensä perheen perustamisesta.

– Ihmiset ovat eläneet täällä maapallolla pidemmän aikaa, ja aina on ollut hyviä ja huonoja aikoja ja perheitä on perustettu silloinkin. Ihan hyvin niitä lapsia on osattu silloinkin kasvattaa.

Voit keskustella aiheesta 17.6. kello 23:een saakka.

.
.