Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi metsäteollisuuden kasvumahdollisuudet Kymenlaaksossa vahvoiksi.
Kangasharju puhui tiistaina alan juhlaseminaarissa Kouvolassa. Ensimmäiset metsäteollisuuden yritykset aloittivat toimintansa Kymenlaaksossa 150 vuotta sitten, ja tästä teollisuudenalasta muodostui vuosikymmenten kuluessa maakunnan talouden kivihalka.
2000-luvun taitteen jälkeen alan tulevaisuudennäkymät synkkenivät, kun metsäteollisuuden raju rakennemuutos vähensi tuotantoa ja työpaikkoja erityisesti Kymenlaaksossa. UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja kaksi vuotta myöhemmin Stora Enso ilmoitti Summan tehtaansa sulkemisesta.
– Metsäteollisuuden markkinoiden ennustetaan kasvavan globaalisti lähes kahden prosentin vuosivauhtia pitkän aikaa tästä eteenpäin, Kangasharju perustelee valoisaa ennustettaan.
Hänen mukaansa metsäteollisuuden oma uudistumiskyky ratkaisee, miten hyvin se pääsee osalliseksi kasvusta.
Kymenlaakson metsäteollisuus on Kangasharjun arvion mukaan hyvässä kurssissa. Käänne hyvään suuntaan on ollut nähtävissä muutaman viime vuoden aikana.
– Käänne parempaan näkyy vähän jo jopa tilastossa, hän sanoo.
Suomen tärkein teollisuudenala
Metsäteollisuus on Kangasharjun mukaan edelleen Suomen tärkein teollisuudenala, sillä se tuottaa vaurautta kotimaahan, ja erityisesti tehdaspaikkakuntien läheisyyteen.
– Jos metsäteollisuus lisää tuotantoa yhdellä eurolla, niin siitä 80 prosenttia eli 80 senttiä jää Suomeen. Metsäteollisuuden arvoketjut ovat hyvin kotimaisia, Kangasharju sanoo.
Puheet auringonlaskun alasta voi unohtaa
Usean paperitehtaan sulkeuduttua Kymenlaaksossa 2000-luvulla alettiin metsäteollisuutta pitää maakunnassa auringonlaskun alana. Nämä puheet on Kangasharjun mukaan aika unohtaa ja kääntää katse tulevaan.
Kasvavilla markkinoilla menestyminen vaatii Aki Kangasharjun mukaan rohkeutta. Hän peräänkuuluttaa uudistumiskykyä ja kokeilunhalua myös muilta yhteiskunnan osa-alueilta, ei vain metsäteollisuudelta.
– Me tarvitsemme parempia lupaprosesseja, työvoimaa, kilpailukykyistä verotusta ja me tarvitsemme tavallaan koko yhteiskunnan asenneilmaston muutosta, että muistaisimme hyvinvoinnin olevan riippuvaista talouden ja tuottavuuden kasvusta, Kangasharju linjaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.