Hyppää sisältöön
Mielipide
Tunteet

Laura Hallamaan kolumni: Nauroin "bridezilloille", kunnes aloin järjestää omia häitäni, eikä naurata enää

Ei ole olemassa hirviömorsiamia. On vain stressaantuneita morsiamia, joiden jokainen toive nähdään bridezillailuna, kirjoittaa Hallamaa.

Pysyn tyynenä kaikki nämä kuukaudet. En kilahda, suutu tai uppoa hääkuplaan liikaa. Niin päätin.

Kun aloimme järjestää häitämme, en pelännyt mitään niin paljon kuin sitä, että muuttuisin bridezillaksi.

Viihdekuvastossa bridezilla on hirviömorsian, joka pakottaa kaasot rumiin mekkoihin, huutaa puolisolleen ja saa itkukohtauksia, jos lautasliinoissa on väärä sävy.

En halunnut olla morsian, joka jankkaa häistään kuukausia etukäteen ja kyllästyttää lähipiirinsä juhlasuunnittelulla. Halusin olla zen.

Ymmärsin pian, ettei matka zen-morsiamesta niin kutsutuksi bridezillaksi ole kovin pitkä. Siihen saattaa riittää, että ylipäätään välittää häistään.

Historiassa avioituminen oli naisille askel yhteiskunnan tikkailla ylöspäin. Morsiamen ympärillä touhotti koko kylä.

Ennen ei ehkä juotu skumppaa kaason kanssa kampaamossa, mutta hössöttää osattiin silti. Kerättiin kapiot, lausuttiin loitsut ja puunattiin morsian.

Nykyään harva tarvitsee rouvan titteliä taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi. Moni pari päätyy avioon juhliakseen rakkauttaan ja turvatakseen toistensa oikeudellisen selustan.

Joku järjestää tähän maailman aikaan vielä häätkin.

Hirviömorsian sopi hienosti uuteen, liberaaliin aikaan, jossa avioitumisen merkitys oli entiseen verrattuna lähes mitätön.

Termi bridezilla esiintyi yhdysvaltalaismediassa ensimmäisen kerran vuonna 1995 (siirryt toiseen palveluun). Myöhemmin termistä tuli kamalia morsiamia esittelevän tosi-tv-sarjan nimi.

Kun tosi-tv ja suureelliset häät rantautuivat Suomeen, ui tajuntaamme myös käsitys vaateliaista hirviömorsiamista.

Bridezillojen edesottamuksia seuratessaan saattoi tuntea ylemmyyttä. Hääonnen kulisseissa ei ollutkaan kaunista, kun tuolihuput eivät saapuneet ajallaan.

Hirviömorsian sopi hienosti uuteen, liberaaliin aikaan, jossa avioitumisen merkitys oli (siirryt toiseen palveluun) entiseen verrattuna lähes mitätön.

Jos sata vierasta ilmestyy työväentalolle erikoisruokavalioineen ja sukukaunoineen, niin siitä ei selvitä ilman jonkinlaista etukäteisajattelua. 

Hirviömorsiamille naureskellaan samalla tavalla kuin naureskellaan autoileville naisille (siirryt toiseen palveluun). Irvailun kohteena on stereotypia. Sen mukaan jokainen morsian haluaa olla prinsessa, joka vaatii vallantunnossaan kuun taivaalta.

Todellisuudessa häiden järjestämisestä on prinsessaleikit kaukana. Ison tapahtuman suunnitteleminen käy työstä.

Jos sata vierasta ilmestyy työväentalolle erikoisruokavalioineen ja sukukaunoineen, niin siitä ei selvitä ilman jonkinlaista etukäteisajattelua.

Mihin vieraat istuvat niin, että kaikilla on kivaa? Mitä ruuaksi, ettei kukaan jää tyhjin vatsoin? Mitä ohjelmaa, jotta ei tule tylsää? Kuka huolehtii, että vessoissa on paperia?

Hääsuunnittelu aiheuttaa valtavaa emotionaalista, sosiaalista ja taloudellista stressiä. Yhteen päivään käytetään tonneittain rahaa (siirryt toiseen palveluun) ja kuukausitolkulla (siirryt toiseen palveluun) aikaa.

Lisäksi häistä on noin 15 miljoonaa erilaista mielipidettä. Miten tahansa teetkin, teet sen jonkun mielestä väärin.

Jos omien halujen ja tunteiden esiintuominen on hirviömorsiamen käytöstä, olen mieluummin hirviö kuin toiveensa niellyt pikkurouva valkoisessa mekossa.

Sekä morsianten että sulhasten on pidettävä pää kylmänä. Häitä järjestäessä täytyy ilmaista toiveita ja olla välillä topakkakin. Muuten istuu pian päätähtenä sellaisissa juhlissa, jollaisia ei halunnut.

Kaiken suunnittelun keskellä tunteet ovat pinnassa ja itku yllättävän herkässä. Kun tajusin tämän, päästin irti pelostani, että muuttuisin jonkun muun silmissä bridezillaksi.

Jos omien halujen ja tunteiden esiintuominen on hirviömorsiamen käytöstä, olen mieluummin hirviö kuin toiveensa niellyt pikkurouva valkoisessa mekossa.

Ehkä bridezilloja ei edes ole olemassa. On vain stressaantuneita morsiamia.

Hääsuunnittelu voi toki läikkyä yli ja kuormittaa lähipiiriä. Jos morsian on vaatimuksissaan kohtuuton, lähimmäisen täytyy avata suunsa ja sanoa, että alkaa hapottaa tämä häähomma.

Morsianta on myös hyvä välillä nostaa pois häätunnelista. Sillä se tunneli on syvä, täynnä raapivaa tylliä ja Pinterest-kuvia. Siellä hääteollisuus huutaa niin lujaa, että omat toiveet eivät kuulu.

Jos jokin hääjärjestelyissä on oikeasti koomista, se on häiden ympärille rakentunut kaupallinen koneisto.

Sieltä kumpuavat huvittavat halut saada servettirenkaiksi eläviä kyitä, tai mikä nyt trendinä sattuu milloinkin olemaan.

Yksittäinen morsian tahtoo ennen kaikkea rakastaa ja juhlia sitä tyylillään. Viimeistään alttarilla kovinkin stressi-Essi yleensä muistaa, miksi koko juhla edes tuli järjestettyä.

Laura Hallamaa

Kirjoittaja on Turussa asuva vapaa toimittaja, joka on muiden häissä muun muassa jakanut riisiä, jakanut hääkarkkeja, jakanut kauraa, valokuvannut, pitänyt puheita, vetänyt ohjelmanumeroita ja juhlinut ankarasti. Omissa häissään hän aikoo vain juhlia ankarasti.

Kolumnista voi keskustella 8.7. klo 23.00 saakka.

.
.