Hyppää sisältöön

Verottaja löysi epäilyttäviä osakekauppoja yhdeksän miljardin euron edestä – iskujoukko tutki verokikkailua osingoilla

Verohallinto arvioi, että kikkailulla kierretään 80 miljoonan euron verot vuosittain. Iskuryhmä perustettiin MOT:n uutisoinnin jälkeen.

Suomen mittakaavassa osinkokikkailussa saattaa olla kyse erittäin suuresta veronkierrosta. Kuva: Patrik Molander / Yle

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita on saatettu käyttää suurissa kansainvälisissä osinkoveropetoksissa. Petosepäilyt ovat löytyneet Suomen verohallinnon reilut kolme vuotta sitten aloittaneen iskujoukon erikoishankkeessa.

Iskuryhmä perustettiin sen jälkeen, kun Ylen MOT-toimitus oli osana eurooppalaisten tutkivien toimittajien hanketta kertonut osinkoverokikkailusta.

Verokikkailun mahdollistavia kuvioita on rakennettu käyttäen hyväksi pörssiyhtiöiden osakkeille maksettavia osinkoja.

Verohallinnon selvityksen mukaan vuosittain noin 700 miljoonaa osaketta olisi kaupattu sijoittajien välillä edestakaisin pelkästään osinkoverojen kiertämiseksi. Epäilyksenalaisten osakekauppojen arvo on ollut noin yhdeksän miljardia euroa vuodessa.

Nyt valmistunut selvitys koskee vuosia 2018–2020. Verohallinto on nyt aloittanut myös viime vuonna tehtyjen kauppojen penkomisen.

Verohallinto on tehnyt osinkoverojen kierrosta myös tutkintapyynnön keskusrikospoliisille, joka on aloittanut tapauksista esitutkintoja. Poliisi tiedotti tutkintojen olevan alkuvaiheessa ja tutkivansa tapauksia törkeinä veropetoksina.

Veroja maksamatta kymmeniä miljoonia

Suomen mittakaavassa osinkokikkailussa saattaa olla kyse erittäin suuresta veronkierrosta.

– Nyt esiin nousseissa tapauksissa veroja on voitu jättää maksamatta noin 80 miljoonan euron edestä vuosittain, riskivastaava Katja Pussila Verohallinnosta sanoo MOT:lle.

Verohallinnon ylitarkastaja Katja Pussila sanoo, että nyt esiin nousseissa tapauksissa veroja on voitu jättää maksamatta noin 80 miljoonan euron edestä vuosittain. Kuva: Patrik Molander / Yle

Laittomaksi epäillyssä veronkierrossa on kaksi hyötyjätahoa: omia verojaan minimoivien omistajayritysten lisäksi kuviosta hyötyvät veronkiertopalveluita tarjoavat yritykset.

Verottaja arvioi, että kuviossa on Suomessakin mukana sellaisia yrityksiä, jotka toimivat vastaavalla tavalla myös muualla Euroopassa. Selvityksissä on löytynyt myös suomalaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä.

Verottaja on luovuttanut poliisille ensimmäiset kokoamansa tiedot epäilyttävästä osinkokikkailusta.

Verottaja rakensi tietokannan osakekaupoista

Verottaja ryhtyi selvittämään mahdollista osinkoveron kiertoa imuroimalla valtavan tietokannan Helsingin pörssissä tehdyistä osakekaupoista. Lisäksi verottajan iskuryhmä on koonnut tietoa pörssin ulkopuolella tehdyistä sijoittajien välisistä suorista osakekaupoista.

Verohallinto ei halua tutkinnallisista syistä yksilöidä tarkemmin, mistä kaikkialta ja miten se on kaupankäyntitietoja koonnut. Kaikkiaan dataa on kertynyt miljoonia rivejä.

– Emme halua, että alan toimijat saavat liian tarkkaa kuvaa siitä, mistä lähteistä ja miten asiaa tutkimme, riskivastaava Katja Pussila sanoo.

Analyytikot tutkivat, miten Helsingin pörssissä noteerattujen yritysten osakkeiden kauppaa käydään juuri ennen osingonmaksuja ja sen jälkeen. Kootut tiedot paljastivat, että osingonmaksupäivään liittyvä kaupankäynti joillakin arvo-osuustileillä saattaa nousta jopa monikymmenkertaiseksi muuhun aikaan verrattuna.

– Kiinnostavaa on erityisesti se, että sellaisille tileille, joilla ei tapahdu mitään muuna aikana vuodesta, ilmestyy valtavat määrät osakkeita juuri, kun osinkoa ollaan maksamassa. Vastaavasti toisilta tileiltä katoaa osakkeita, riskivastaava Katja Pussila kertoo.

Arvo-osuustili on pankkitilin kaltainen tili, mutta rahan sijaan siellä säilytetään arvopapereita, yleensä osakkeita.

Kaikkiaan hankkeeseen on käytetty parikymmentä henkilötyövuotta.

– Satsaus näyttää onnistuneen, ja aiomme kasvattaa tämän tutkintaan henkilöresursseja edelleen, Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.

Osakkeita kaupataan edestakaisin

Verottaja ei halua kertoa, minkä yritysten osakkeilla on eniten käyty epäilyksenalaista kauppaa. Pörssiyhtiöt eivät voi itse vaikuttaa siihen, mitä niiden osakkeilla markkinoilla tehdään. Joka tapauksessa epäiltyyn veronkiertoon käytetään niiden suuryhtiöiden osakkeita, joita ulkomaiset sijoittajat muutenkin omistavat paljon.

Petosepäilyt ovat löytyneet Suomen verohallinnon iskujoukon erikoishankkeessa. Kuva: Patrik Molander / Yle

– Selvityksissämme ei ole myöskään ilmennyt mitään viitteitä siitä, että pörssiyhtiöt olisivat itse miltään osin osallisia vilpilliseen toimintaan, Katja Pussila sanoo.

Ulkomaisten sijoittajien omistusosuus Helsingin pörssissä noteeratuista yrityksistä on osakkeiden markkina-arvolla mitattuna noin puolet. Ulkomaisten sijoittajien suosiossa ovat olleet esimerkiksi Nokian, UPM:n ja Sammon osakkeet.

Osakkeiden kauppaaminen lähellä osingonmaksupäivää ei ole laitonta. Itse asiassa kyseessä on yksi perinteinen taktiikka, jolla sijoittajat yrittävät tienata rahaa.

Osakkeiden kurssit putoavat yleensä osingonmaksupäivän jälkeen osingon verran, mutta aina kurssit eivät noudata tätä logiikkaa sataprosenttisesti – ja tämä tarjoaa osinkosijoittajille mahdollisia ansaintatilaisuuksia.

Osinkokikkailusta tulee verottajan silmissä epäilyttävää silloin, kun osakkeita kaupataan sijoittajien kesken edestakaisin vain verojen välttämiseksi. Näissä tilanteissa osakkeet ja osakkeille maksetut osingot palautuvat järjestelyn jälkeen sille alkuperäiselle eli todelliselle omistajalle, joka näin vältti osinkoveron maksamisen.

Ulkomaiset sijoittajat selviävät yleensä ilman osinkoveroa

Osinkokikkailussa hyödynnetään sitä, että erilaiset omistajat maksavat erisuuruisen veron niistä osingoista, joita ne saavat omistamistaan osakkeista.

Tavalliset osakesäästäjät maksavat pörssiyhtiöiden jakamista osingoista veroa vajaat 30 prosenttia. Yhteisöomistajat – kuten eläke- ja sijoitusrahastot, vakuutusyhtiöt, ammattiyhdistykset sekä pörssiyhtiöt – saavat osingot pääsääntöisesti verovapaasti.

Ulkomaisten omistajien pitää periaatteessa maksaa Suomeen 30 prosenttia veroa niistä osingoista, joita suomalaiset pörssiyhtiöt osakkeilleen maksavat. Käytännössä ani harva ulkomainen omistaja kuitenkaan maksaa 30 prosentin veroa; monet eivät maksa veroa lainkaan.

Tähän on ensinnäkin syynä EU-oikeus, jonka mukaan jäsenmaiden on annettava muissa unionimaissa toimiville yrityksille samanlaiset veroedut kuin ne antavat omille yrityksilleen. Tämän periaatteen mukaisesti esimerkiksi ulkomaiset sijoitusrahastot eivät maksa Suomesta saatavista osingoista lainkaan veroa. Toisaalta eläkeyhtiöt ja henkivakuutusyhtiöt maksavat veroa saamistaan osingoista, mutta ne saavat tehdä osinkotuloistaan vastaavat verovähennykset kuin kotimaiset eläkeyhtiöt ja henkivakuutusyhtiöt.

Ulkomaille maksetaan miljardikaupalla osinkoja

Ulkomaisten sijoittajien verokohtelua on lisäksi kevennetty erityisten verosopimusten avulla. Suomi on tehnyt Britannian, Ranskan, Irlannin ja Arabiemiraattien kanssa kahdenväliset sopimukset, joiden mukaan kaikki maasta toiseen maksettavat osingot ovat verovapaita.

Yhdysvaltojen, Espanjan ja Hollannin kanssa tehdyissä verosopimuksissa on eläkerahastoja koskeva pykälä, jonka nojalla edellytykset täyttävä eläkerahasto saa osingot verottomasti. Yhdysvalloille myönnetyn verovapauden piiriin kuuluu niin varakkaille yksityishenkilöille räätälöityjä rahastoja kuin esimerkiksi poliisien ja palomiesten eläkerahastojakin.

Verohallinnon tilastojen mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt ovat viime vuosina maksaneet ulkomaisille omistajille 5–7 miljardin euron osingot.

Päähallituspuolue SDP ja Vasemmistoliitto halusivat, että yritysomistajien osingolle laitettaisiin viiden prosentin vero. Tämä koskisi niin kotimaisia kuin EU-alueenkin osingonsaajia. Sanna Marinin (sd.) hallitus hautasi lähdeveron viime syksyn budjettiriihessä.

Ehdotettu vero olisi voinut tuoda satoja miljoonia euroja lisätuloja valtion kassaan, mutta kahdenväliset nollaverosopimukset olisivat silti jääneet edelleen voimaan; näin esimerkiksi suomalainen sijoitusrahasto olisi voinut joutua maksamaan viiden prosentin veroa Nokia-osingoistaan mutta irlantilainen rahasto olisi saanut ne edelleen verovapaina.

Suomalaiset pankit ja eläkeyhtiöt vastustivat veroa voimakkaasti, koska se olisi synnyttänyt kilpailuedun verosopimusmaiden rahastoille, jotka voivat tarjota sijoitustuotteitaan myös suomalaisille.

Verottajat jakavat tietoja osinkokikkailun torppaamiseksi

Eri maiden verottajat ja muut viranomaiset ovat jo jonkin aikaa jakaneet aktiivisesti toisilleen markkinadataa ja muita tietoja saadakseen laittoman osinkokikkailun lopetetuksi.

Verottajan selvitystyötä helpottaa niin kutsuttu Trace-menettely. Trace (Treaty Relief and Compliance Enhancement) on teollisuusmaiden järjestön OECD:n lanseeraama malli, joka valtuuttaa suomalaisia osakkeita säilyttävät kotimaiset ja ulkomaiset tilinhoitajapankit rekisteröitymään verohallinnon rekisteriin. Pankkien on myös selvitettävä todellinen osingonsaaja/osakkeenomistaja, ja ne ovat vastuussa siitä, että osingoista peritään oikeansuuruinen lähdevero.

Rekisteriin on ilmoittautunut kymmeniä suomalaisia ja ulkomaisia pankkeja ja muita rahoitusalan yrityksiä. Suomi on ensimmäinen maa, joka on ottanut Tracen käyttöön.

– Tracen avulla pystymme avaamaan aiempaa nopeammin hallintarekisteröidyn osakkeen säilytysketjun, joka rakentuu pörssiyhtiön ja todellisen osingonsaajan välille, Katja Pussila sanoo.

– Lisäksi saamme aiempaa selvästi kattavammin tiedot osingonsaajista. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että pystymme paremmin kohdistamaan toimenpiteitä riskeiksi arvioituihin asiakkaisiin.

Osakkeiden säilutysketjuun voi esimerkiksi kuulua yrityksiä, joilla ei ole muuta toimintaa kuin osakkeiden ja osinkojen siirtely yritykseltä toiseen. Osa näistä yrityksistä voi olla suomalaisessa omistuksessa, vaikka ne on rekisteröity ulkomaille.

Verohallinto on lähettänyt ohjaus- ja varoituskirjeitä Suomessa toimiville tilinhoitajapankeille ja suomalaisille pörssiyhtiöille, jotta ne toimisivat huolellisesti osinkoa maksaessaan ja vaatisivat osingonsaajilta riittävät selvitykset siitä, täyttävätkö yksittäiset osingonsaajat alennetun verokannan ehdot.

– Yhtiöt ovat ottaneet viestimme vakavasti, Pussila sanoo.

MOT kertoi tietovuodosta vuonna 2018 ohjelmassa Pankkiirin musta sielu:

MOT kertoi vuonna 2018 valtavasta tietovuodosta, joka paljasti uuden skandaalin pankkimaailmasta. Euroopassa oli kierretty osinkoveroja kymmenillä miljardeilla euroilla.

Aihetta käsitellään myös 8.6. A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21.05. Vieraina Suomen Osakesäästäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Karri Salmi ja Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Juttuun lisätty 8.6. kello 20.04 tieto keskusrikospoliisin aloittamista esitutkinnoista.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 9.6. kello 23:een asti.

.
.