Hyppää sisältöön

Syysvehnää käännetään Etelä-Suomessa takaisin peltoon, sillä sato epäonnistui täysin

Pahimpia tuhoalueita ovat Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Satakunta sekä osin länsirannikko. Epäonnistunutta syysvehnää korvataan nyt kevätvehnällä ja sen sadon toivotaan onnistuvan.

Kalajokelaispelto on oraalla. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Kalajokinen maanviljelijä Ville-Matti Vuollet on hyvillään syysvehnää kasvavan peltonsa laidalla.

Syksyllä kylvetystä alasta vain kolmasosa jouduttiin talven jälkeen kylvämään uudelleen.

– Oltiin onnekkaita, sillä viidestätoista hehtaarista syysvehnää vain neljä hehtaaria kärsi vähälumisesta talvesta. Ne [alat] on jo kylvetty kevätvehnälle, kertoo Vuollet.

Vuolletin tilalla on kylvetty syksyisin vehnää jo kahdenkymmen vuoden ajan. Tilalla tiedetään, että on vuosia, jolloin sato ei onnistu.

– Joka neljäs tai viides vuosi on huono. Syysvehnän talvehtiminen täällä meidän korkeuksilla tahtoo olla aika haasteellista, kertoo Vuollet.

Lähes kaikki tuhoutui

Maa- ja metsätaloustuottajain (MTK) valtakunnallinen vilja-asiamies Max Schulman kertoo viime talven (2021-22) olleen niin vähäluminen Kouvola–Lahti -linjan eteläpuolella, että lähes kaikki alueen syysvehnälle kylvetyt pellot ovat kärsineet tuhoja.

Schulman arvelee, että pahimpia talvituhoalueita ovat nyt Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta, sekä länsirannikko.

– Rannikkoseutu, jossa lumipeite ei tullut suojaamaan syysvehniä ja -viljoja. Siellä talvituhoprosentit on olleet valtavan korkeita. Meillä ei ole varmaan koskaan ollut näin pahoja talvituhoja, mitä nyt oli.

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla 95 prosenttia syysvehnästä tuhoutui, syysöljykasvit tuhoutuivat kokonaan ja syysrukiista tuhoutui noin puolet, Schulman arvelee.

– Voi sanoa, että siellä mistä lumikuorma alkoi ja lumipeite ehti tulla ennen kovaa pakkaspusua, syysvilja on selviytynyt aika hyvin. Ja alueittain löytyy lohkoja, jotka ovat selviytyneet.

Harvemmin menee näin plörinaksi kuin tänä vuonna meni.

Max Schulman

Schulmanin mukaan syysvilja kiinnostaa Suomessa tällä hetkellä muun muassa tuotto-odotustensa takia. Vuonna 2021 Suomessa kylvettiin ennätysmäärä syysviljoja, vaikka sato nyt tuhoutuikin.

– Harvemmin menee näin plörinaksi kuin tänä vuonna meni.

Uudelleenkylvöjä kevätvehnällä

Schulman muistuttaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa tiloilla haetaan parasta mahdollista satoa. Hän tietää, että monin paikoin syysviljapeltoja kylvetään nyt uudelleen.

– Viime syksyn syysvehnää käännetään nyt takaisin peltoon ja sen tilalle kylvetään kevätvehnää. Toivoa saa, että sen sato korjaa tilannetta, kertoo Schulman.

Jos sato ei onnistu, edessä on haasteita. Schulmanin mukaan tällöin on harkittava muun muassa viljan tuontia. Viljaa saadaan, mutta se maksaa, Schulman sanoo.

Lisäksi Suomella on varastoissa kohtuullisesti viljaa, noin 200 000 tonnia.

– Sillä kyllä paikkaa tilannetta, sanoo Schulman.

Schumanin mukaan nyt toivotaan normaalia kesäkuun säätä eli ei mitään hirmuhelteitä, jotta sato onnistuisi.

– Jos tulee muutaman viikon jakso oikein kuumaa ja kuivaa, kotimainen vilja ei riitä, kertoo Schulman.

Samaa toivoo Vuollet. Oikeastaan sato on arvoitus sadonkorjuuseen asti.

– Viime viikon sateiden perusteella meillä on maassa sen verran kosteutta, että ehkä kaksi–kolme viikkoa helteitä kestetään, Vuollet arvelee. Sitä pidempää hellejaksoa viljelijä ei toivo.

Kysymysmerkkejä ja odotuksia

Olematonta syysvehnän satoa paikataan esimerkiksi rehuteollisuudessa eri tavoin.

– Rehuteollisuus käyttää paikkaamiseen ohraa, kuorittua kauraa ja ulkomaista maissia, kertoo Schulman.

Ukrainan sota ja epäonnistunut syyskylvö vivuttavat vehnän hintaa ylös.

– Kuuden vuoden keskiarvohinta tonnille vehnää on ollut 130-200 euroa. Nyt se on jopa 400 euroa per tonni, Schulman sanoo.

Ville-Matti Vuollet
Syysvehnän talvehtiminen oli aiheena Ylen Aamussa 10. kesäkuuta 2022. Toimittaja Kaje Komulaisen haastateltavana maataloustuottaja Ville-Matti Vuollet. Kuvaus: Juha Kemppainen / Yle

Ville-Matti Vuollet tietää, että tiloille syyssadon menetys tarkoittaa lisää kustannuksia. Tällä hetkellä tuntuu lisäksi, että kaikki kustannukset mitä tulee, ovat liikaa, Vuollet sanoo.

– Olisi tullut kalliiksi ruokkia navetan eläimet, jos ois pitänyt uudelleen kylvää kaikki pellot, Vuollet sanoo.

Raaka-aineiden, lannoitteiden ja polttonesteiden hinnat ovat kohonneet kymmeniä prosentteja muun muassa Ukrainan sodan takia.

Muun muassa se, paljonko suomalaiset viljelijät ovat kylväneet ja millaista satoa voidaan odottaa, selviää vasta kun EU-tukihakemukset jätetään 15. kesäkuuuta.

– Kysymysmerkkejä on paljon, niin kuin aina tähän aikaan vuodesta, Schulman toteaa.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 11. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Artikkelia korjattu 11.6. klo 8.08: Muutettu istuttaminen kylvämiseksi.

.
.