Hyppää sisältöön

HS:n Kuukausiliitteessä mainostettiin vain osaa Saimaasta, ja myrsky oli valmis – naapurikaupungit saivat EU:n rahat ihan eri tarkoituksiin

Koronapandemia ja sen jälkimainingit käänsivät matkailumarkkinoinnin katseen kotimaahan.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen välissä jaettiin näyttävää Pure Saimaa -mainoslehteä kesäkuussa. Lappeenrannan puuttuminen mainoslehdestä herätti vilkasta some-keskustelua aiheesta. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Eteläisen Saimaan ja Lappeenrannan näkymättömyys kotimaan matkailumarkkinoinnissa on noussut puheenaiheeksi Lappeenrannassa.

Saimaan aluetta mainostettiin kesäkuun alussa näyttävästi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen välissä jaetussa Pure Saimaa -mainosliitteessä. Kalliin näköinen mainoslehti kuitenkin keskittyi vain Saimaan Etelä-Savon, pääasiassa Mikkelin ja Savonlinnan, kohteiden esittelyyn.

Muutaman kymmenen kilometrin päässä Saimaan etelärannalla mainosliitteestä syntyi myrsky. Koko eteläisen Saimaan puuttuminen liitteestä kirvoitti vilkasta keskustelua Facebookin Lappeenranta-ryhmässä. Mistä Lappeenrannan puuttuminen johtuu ja mitä markkinoinnin edistämiseksi tehdään?

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Arkistokuva. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Etelä-Savolla viisinkertainen määrä EU-aluekehitysrahaa

Kysyimme asiaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikaselta,Etelä-Karjalan matkailumarkkinointiyhtiö GoSaimaan johtaja Katja Vehviläiseltä ja Lappeenrannan kaupungin matkailu- ja markkinointijohtaja Mirka Rahmanilta.

He kaikki pitävät tilannetta turhauttavana.

– Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat aivan eri planeetoilta. Etelä-Savossa hankerahat voidaan käyttää matkailumarkkinointiin, mutta Etelä-Karjalassa ei, sanoo Etelä-Karjalan matkailumarkkinointiyhtiö GoSaimaan johtaja Katja Vehviläinen.

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan keskustelu kotimaan matkailunäkyvyydestä ei ole uusi. Näyttävät mainoskampanjat nostavat aiheen säännöllisesti puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Myös Yle kertoi aiheesta Lappeenrannassa jo vuonna 2017.

Risteilyt Saimaalle lähtevät Lappeenrannan satamasta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Mainoslehden takana oli Etelä-Savon oma brändi, Visit Saimaa.

Erilainen näkyvyys selittyy sillä, että Etelä-Savolla on Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettäviä EU-rahoja käytössään noin viisinkertainen määrä verrattuna Etelä-Karjalaan.

– Etelä-Savo kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen tapaan harvan asutuksen piiriin, ja siksi sille myönnetään erillisrahoitusta, sanoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Rahan lisäksi asiaan vaikuttavat tulkinnat siitä, mitä rahalla saa tehdä.

Etelä-Karjalan varoja on vielä nyt päättymässä olevalla ohjelmakaudella hallinnoitu Uudenmaan liitossa. Etelä-Karjala oli Sikasen mukaan ainoa eteläsuomalainen maakunta, joka halusi matkailuhankkeita rahoitettaviksi. Yritysten liiketoiminnan kansainvälistymistä lisäävät toimet katsottiin lopulta tukikelpoisiksi, mutta kotimaata koskevat toimet ei.

GoSaimaan johtaja Katja Vehviläinen kertoo, että Pure Saimaa -mainosliitteestä keskustellaan sosiaalisessa mediassa joka kesä. Hänen mukaansa tärkeää olisi positiivinen vire ja se, että nostettaisiin toisia kohti hyvää. Arkistokuva joulukuulta 2021. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Rahoille on monta ottajaa

Nyt asiassa on mahdollisuus muutokseen, sillä EU-varojen hallinnointi on siirtymässä takaisin Etelä-Karjalan liittoon.

– Se toivottavasti mahdollistaa paremman hankerahoituksen yhteensovituksen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo.

Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että ongelmat poistuvat.

– Etelä-Karjalan kunnilla olisi halukkuutta tiivistää yhteistyötä Etelä-Savon kanssa, on ollut jo pitkän aikaa.

Etelä-Karjalan liitto ei tee matkailumarkkinointia, eikä sillä ole sitä varten budjettia. Sen sijaan maakuntaliitot hallinnoivat EU-rahoja, joita myönnetään erilaisille kehittämishankkeille. Rahoista kilpailevat esimerkiksi paikalliset korkeakoulut, eikä niitä automaattisesti myönnetä matkailuhankkeille.

Melominen Saimaalla on luontoihmisen valinta kesäpäivän viettoon Saimaalla. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Vastuu on kunnilla

Etelä-Karjalassa matkailumarkkinoinnista vastaa GoSaimaa, jolle kunnat ovat vastuuttaneet Etelä-Karjalan matkailumarkkinoinnin. GoSaimaan vuosibudjetti on noin 400 000 euroa, josta noin 280 000 euroa tulee Etelä-Karjalan kaupungeilta. Loput rahoista tulevat mukana olevilta yrittäjiltä ja hankerahasta.

– Tällaisella budjetilla ei ole mahdollista tehdä kokonaista liitettä Helsingin Sanomiin, niin kuin Visit Saimaa teki. Meidän pitää valita taistelumme, GoSaimaan johtaja KatjaVehviläinen sanoo.

Saimaan alueen yhtenäistä matkailun edistämistä vaikeuttaa se, että Saimaata markkinoidaan usean eri organisaation voimin. Maakuntien rajat vaikeuttavat myös yhtenäistä markkinointia. Silti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan osalta keskusteluyhteys on olemassa, Sikanen sanoo.

– Erilaisilla pienillä kehityshankkeilla on yritetty saattaa Saimaan aluetta yhteen. Mutta niin kauan kun on lukuisia erilaisia organisaatioita, voidaan kysyä, mikä kannustin näillä toimijoilla on tehdä yhteistyötä. On kuitenkin aina helpompaa tehdä itse omaansa, Sikanen sanoo.

Kuukausiliitteen välissä jaettu Pure Saimaa -mainosliite esittelee Etelä-Savon matkailutarjontaa. Liitteessä on 16 sivua. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Korona käänsi katseen kotimaahan

GoSaimaa alkoi tehdä kotimaan matkailumarkkinointia koronapandemian alettua. GoSaimaa tekee muun muassa digi- ja printtimarkkinointia, erilaisia kampanjoita sekä hakukonemainontaa.

– Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi somevaikuttajien kanssa. Kesäkuussa Etelä-Karjalassa vieraili esimerkiksi Big Brotherista tunnetuksi tullut Kristian Heiskari ja lisää on tulossa, Vehviläinen kertoo.

Hän sanoo, ettei GoSaimaata kysytty mukaan kesäkuiseen Vist Saimaa -liitteeseen. Siitä huolimatta tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä.

– Isot pyörät pyörivät hitaasti. Me kaikki haluaisimme, että yhteistyö lähtisi käytiin mahdollisimman nopeasti, Vehviläinen sanoo.

Yhteistyö on aloitettu Lake Saimaan kautta. Lake Saimaa on yhdistys, jonka perustajäseniä ovat Mikkeli, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra ja Varkaus. Lake Saimaan tarkoituksena on koota yhteen kaikki Saimaan alueen matkailupalvelut yhden verkkosivun alle. Valtio rahoittaa toimintaa.

Imatrankoski on yksi Imatran seudun matkailun valttikortteja. Arkistokuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Mirka Rahman: "Vakava tilanne"

Lappeenrannan kaupunki rahoittaa GoSaimaata vuosittain 150 000 eurolla. Lisäksi kaupunki tekee omaa matkailumarkkinointiaan, jonka vuosibudjetti on noin 25 000 euroa.

Lappeenrannassa edessä on iso muutos, koska koronan takia venäläisten matkailijoiden määrä on kuihtunut kokoon.

– Näin vakavassa tilanteessa emme ole ennen olleet. Venäläisten ostovoima ei tule palaamaan pitkään aikaan, matkailu- ja markkinointijohtaja Mirka Rahman sanoo.

Lue lisää:

.
.