Hyppää sisältöön

Valmisruuan suosio on kasvanut merkittävästi – ostajina kansalaisten lisäksi suurkeittiöt, lounasruokalat ja ravintolat

Monissa ammattikeittiöissä elintarviketehtaiden puolivalmisteet ja kypsät ruokakomponentit ovat korvanneet koronarajoitusten aikana alalta lähteneiden ammattilaisten työpanosta.

Ennen koronaa ruoka-ammattilaisten usein kavahtama valmisruoka onkin nyt hämmästyttävän nopeasti osa yhä useamman suomalaisen arkiruokailua. Kuva: Silja Viitala / Yle

Juhannuksena yhä useammassa mökkirannassa käännellään grilliparilassa broilerin tai kalkkunan lihaa.

Tänä vuonna suomalaisten lihankulutuksessa tapahtuu historiallinen käänne, kun vuosikymmenten kestosuosikki sianliha putoaa paalupaikalta kakkoseksi.

Merkittävämpi myllerrys on kuitenkin käynnissä arkiruokailussa.

Koko vuoden on uutisoitu ruuan alkutuotannon tukalasta asemasta, kun maatilojen tuotantokustannukset ovat nousseet jyrkästi. Mutta ruokaketjun toinenkaan pää ei ole entisellään.

– Kasvu on kymmenen prosenttia kuukausittain. Voidaan puhua erittäin merkittävästä muutoksesta, sanoo HKScanin Suomen liiketoimintayksikön johtaja Jari Leija.

Suomen lihanjalostuksen suurtoimija puhuu valmisruuan menekistä, jonka kasvu on räjähtänyt korona-aikana.

Tämän vahvistaa myös liha-alan pienempien konkareiden puolesta Kivikylän Kotipalvaamon toimitusjohtaja Jari Laihonen.

– Kyllä vaan. Tässäkin valmistetaan juuri pitsoja niin paljon kuin ehditään.

Liikevaihdoltaan HKScania ja Atriaa pienempi Snellman-konserni puolestaan kertoi vuosi sitten keväällä uuden ruokakomponenttitehtaan valmistuvan pikavauhtia Pietarsaareen.

Miten parjattu valmisruoka valtasi vatsat?

Koronan etätöihin karkoittamat suomalaiset huomasivat, että lounastaa pitää kotonakin.

Monille pannut ja kattilat eivät kuuluneet normityöpäivän välineisiin, joten valmisruokaa ostettiin ensin lähimmästä kaupasta ja jatkossa useasti myös kotiinkuljetuksena.

Samaan aikaan lounasravintoloiden ovet suljettiin koronarajoitusten seurauksena. Monet keittiöiden ammattilaiset lomautettiin ja useat vaihtoivat alaa.

Sisukkaimmat ravintoloitsijat alkoivat toimittaa oman brändinsä nimiin tehtyjä valmiita ruoka-annoksia markettien kylmäaltaisiin.

Syntyi myös uusia keskuskeittiöitä: netissä kotiin tilattu oman suosikkiravintolan kiinalainen tai italialainen ruoka-annos tehtiinkin nyt yhdessä ja samassa pienteollisuustilassa, josta ruokalähetti sen nouti.

– Kyllähän korona-aika myös merkittävästi paransi valmisruokien ja einestarvikkeiden laatua. Hyvin vetäville markkinoille ja uusille kuluttajille innovoitiin runsaasti uusia, parempia tuotteita, huomauttaa HK:n Leija.

Yksi pidemmän aikavälin taustamuuttuja saattaa olla myös yksinasuvien määrän jatkuva kasvu. Vuonna 2021 Suomessa oli noin 2,8 miljoonaa kotitaloutta, joista yhden hengen talouksia jo yli 1,3 miljoonaa.

Valmisruuan myynti sekä kuluttajille että ammattikeittiöille kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, sanoo HKScanin Suomen liiketoimintojen johtaja Jari Leija. Kuva: HKScan

Elintarviketeollisuus uskoo pysyvään muutokseen

Suurin muutos lienee tapahtunut suomalaisten asenteissa. Valmiiden ruoka-annosten helppous, kotikokkien laiskuus ja kotoilu on monelle vastaansanomaton yhdistelmä.

Ammattikeittiöistä pois lähteneitä työntekijöitä ei ole palkattu samassa määrin takaisin koronarajoitusten poistuttua. Monasti heidän työpanos korvataan nyt elintarviketeollisuuden tuottamilla puolivalmisteilla tai erilaisilla kypsillä ruokakomponenteilla. Kuluttajille myytävä lounas saatetaan vain tuunata ja viimeistellä keittiöissä.

Ennen koronaa ruoka-ammattilaisten usein kavahtama valmisruoka onkin nyt hämmästyttävän nopeasti osa yhä useamman suomalaisen arkiruokailua.

– Meillä kaikki merkit viittaavat siihen, että kuluttajat ostavat jatkossakin valmisruokaa. Samaan aikaan ammattilaispuolella keittiöinvestointeja vältellään, kun osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla, Leija arvioi.

Siipikarjaa eli broileria ja kalkkunaa syödään Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa enemmän kuin sianlihaa. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Lihan syönti ennallaan, kana kärkipaikalle

Tilastoja valmisruuan kulutuksesta on erittäin vaikea laatia. Tilastoinnin ammattilaisten päänvaivana on elintarvikkeiden moninaisuus: kypsistä ruokakomponenteista paistovalmiisiin ja edelleen ruoka-annoksista erilaisiin säilykkeisiin.

Jotain perinteisempää tilastoista sen sijaan selviää. Luonnonvarakeskus Luken ennakkotietojen mukaan suomalaisten lihankulutus on pysynyt entisellään. Vuonna 2021 lihaa kulutettiin keskimäärin 78,9 kiloa henkeä kohti eli lähes yhtä paljon kuin vuonna 2020 (79,0).

Vielä viime vuonna sianlihaa kulutettiin eniten eli noin 28,9 kiloa, mutta 2,7 % edellisvuotta vähemmän. Siipikarjanlihaa kului vastaavasti 3,3 % enemmän eli noin 28,4 kiloa henkilöä kohti. Luken ennusteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) paalupaikka vaihtuu tänä vuonna.

Naudanlihan kulutus laski hieman, sitä kului henkeä kohti noin 18,4 kiloa. Lammasta vain puoli kiloa, kuten aimminkin.

Luke tilastoi niin sanottua ruholihaa, jossa myös eläinten luut ovat painossa mukana.

Jos siis puhutaan ihmisten suihin sulahtavasta kypsästä lihasta, niin silloin tilastokiloista on vähennettävä noin puolet.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10.6. klo 23:een asti.

.
.