Hyppää sisältöön

Kalajoen suuresta maastopalosta roihahti idea – Kaarlelan VPK muonittaa nyt maastossa tyylikkäästi ja turvallisesti

Pelastajien maastoruokailu muuttuu tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi Keski-Pohjanmaalla. Muonahuoltoperävaunussa voi valmistaa 200 annosta tunnissa.

Kaarlelan VPK:n ryhmänjohtajat Joni Määttälä ja Mika Eklund upouudessa muonitusvaunussa. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Kalajoen suuri maastopalo kesällä 2021 oli pelastuslaitoksille valtava ponnistus.

227 hehtaarin alalla riehunutta paloa sammutettiin kaksi viikkoa. Töissä oli miehistöä kaikista Manner-Suomen pelastuslaitoksista.

Mukana oli myös kokkolalainen sopimuspalokunta Kaarlelan VPK, jonka pelastajat kävivät metsäpalon sammuttua keskusteluja siitä, miten tehtävä onnistui.

Moni koki, että varsinkin muonahuollossa oli kehittämisen varaa.

– Hygieninen ruuanvalmistus ei onnistunut Kalajoella ihan niin kuin pitäisi. Ei ollut käsienpesumahdollisuutta, ruokaa valmistettiin tien varressa ja likaisia miehiä tuli metsästä syömään. Onneksi vatsatautiepidemiaa ei tullut, muistelee Kaarlelan VPK:n ryhmänjohtaja Teemu Herlevi.

Keskusteluista syntyi idea uudenlaisesta muonitusvaunusta, jonka avulla turvallinen ruuanvalmistus maasto-olosuhteissa ilman ulkopuolisia virtalähteitä olisi mahdollista.

Tästä se lähti. Vaunun runko tilattiin Eurowagonilta. Kuva: Teemu Herlevi

Noin 900 talkootyötuntia myöhemmin Kaarlelan VPK:lla on nyt ensimmäisenä pelastusyksikkönä Suomessa käytössään muonitusvaunu, jonka sisällä on täysin varusteltu suurtalouskeittiö.

Pienempiä muonituskärryjä on osalla muistakin pelastusyksiköistä käytössä, esimerkiksi Perhossa.

Ainutlaatuisen Kaarlelan VPK:n vaunusta tekevät varustelutaso, energiaomavaraisuus ja pitkälle viety automaatio. Kokoakin piisaa.

Ryhmänjohtaja Teemu Herlevi esittelee sisätiloja. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Paloautonpunaiselta torigrilliltä ulkoa näyttävä vaunu on kuusi metriä pitkä, reilut kaksi metriä leveä ja 2,1 metriä korkea. Sisällä neljä ruuanlaittajaa mahtuu valmistamaan 200 annosta tunnissa.

Yhdellä painekeittoastialla pystyy tarvittaessa valmistamaan 27 annosta vartissa. Painekeittimiä on kaksi. Lisäksi käytössä on muun muassa kaasuhella, parila, mikroaaltouuni ja kylmälaitteita.

Vaikka jatkossakin kenttäolosuhteissa palomiehille valmistetaan useimmiten keittoja, pyttipannua ja puuroja, uusi vaunu tarjoaa mahdollisuuden herkutteluunkin.

Pekonipastaa ja rucolaa kenttäolosuhteissa. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Keittiön laitteet parilasta pakastimeen toimivat kaasulla ja sähköllä.

Kaasua vaunun varustuksessa on 33 kg, riittävästi yli viikon tarpeisiin. Sähkötoimiset laitteet käyttävät akustoa, joihin virtaa voidaan tarvittaessa ladata vaunun takaosassa olevalla aggregaatilla.

– Polttoainehuoltoa tarvitaan kolmen vuorokauden jälkeen. Aggregaatti käyttää sitä 10-20 litraa vuorokaudessa, ryhmänjohtaja Teemu Herlevi kertoo.

Vaunu rahoitettiin sataprosenttisesti talkootöillä. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Vaunu on myös pitkälle automatisoitu. Sen voi tarvittaessa käynnistää etäyhteydellä ja esimerkiksi kylmälaitteiden lämpötilaseurannan voi halutessaan tarkastaa mobiilisti vaikka vuoden kuluttua.

Haussa on myös vaunulle oma elintarvikehuoneistolupa, vaikka sellaista ei pelastustoiminnassa tarvita.

Ryhmänjohtaja Teemu Herlevi vastaa napakasti kysymykseen, miksi Kaarlelan VPK ryhtyi näin suureen hankkeeseen:

– Ruuanvalmistuksen pitää kenttäolosuhteissakin tapahtua turvallisesti ja hygienisesti sisällä, niin kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Palomiesten oma grilli

Pelastustoimen budjetista vaunuun ei ole tullut euroakaan, eli yhteiskunnan rahaa ei ole käytetty. Kaarlelan VPK:n noin 30 sopimuspalomiestä ja naisosasto tekivät pelkästään varainkeruutalkoita melkein 400 tuntia. He ovat pudottaneet lumia Kokkolan jäähallin katolta, järjestäneet turvallisuuskoulutuksia ja grillijuhlia sekä huoltaneet kaupungin ruohonleikkureita.

Muonahuoltovaunussa voidaan tehdä 200 ruoka-annosta tunnissa. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Myös vaunun sisä- ja ulkotyöt on tehty käytännössä kokonaan talkootyöllä. Runko tilattiin perävaunuja valmistavalta Eurowagonilta.

– Kustannusarvio on noin 40 000 euroa. Valmiin kärryn hinta olisi tänä päivänä avaimet käteen tehtaalta tilattuna, tällä varustelutasolla, yli 80 000 euroa. Joten suuri kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneille, Teemu Herlevi muistuttaa.

Aamupuuro hillosilmällä kesken hallipalon

Kaarlelan VPK:n muonahuoltovaunu on vielä uutuuttaan kiiltävä. Testikertoja takana on muutama ja yhden kerran vaunu on ollut tositoimissakin, Pedersöressä sattuneen suuren hallipalon sammutustöissä.

Jatta Herlevi Kaarlelan VPK:n naisosastosta oli silloin työvuorossa. Paikalla olleiden pelastajien ilmeet olivat hänen mukaansa näkemisen arvoisia, kun uusi vaunu karautti pihaan.

– Tuli puoli neljän aikana yöllä muonituskeikka 50 henkilölle. Meitä lähti kaksi naista ja kaksi miestä ja kyllä oli paikan päällä hämmästyneitä katseita!

Ensimmäisellä virallisella työkeikalla muonahuoltovaunussa keitettiin pelastajille aamukahvit, tehtiin voileivät ja valmistettiin aamupuurot hillosilmällä.

– Saatiin paljon palautetta ja oli tyytyväistä porukkaa. Oli huippukeikka! Jatta Herlevi sanoo.

Jatta ja Jannika Herlevi ovat nuoresta iästään huolimatta olleet jo vuosia Kaarlelan VPK:n naisosaston toiminnassa. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle

Vaunua voidaan käyttää kaikkialla Suomessa

Kaarlelan VPK:lle tulee vuosittain 5-15 ruokahuoltotehtävää. Ison ajan vuodesta uusi muonahuoltovaunu on vajaalla käytöllä. Siksi kokkolalaiset haluavat tarjota vaunuaan muidenkin käyttöön.

- Kyllähän tämä kärry on käytettävissä missä päin Suomea tahansa, että ei muuta kuin soittoa tänne päin, jos tarpeita tulee, vinkkaa ryhmänjohtaja Teemu Herlevi Suomen pelastuslaitoksille.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 13. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.