Hyppää sisältöön

Uusi tietovuoto: Nordean työntekijälle isoja käteissummia Baltiassa – samaan aikaan venäläisasiakkaan tileillä kulki miljoonia euroja hämärää rahaa

Vuodettu raportti paljastaa vakavia puutteita rahanpesun torjunnassa Nordean ja norjalaisen DNB-pankin Baltian-yksiköissä. Nordea sanoo MOT:lle tekevänsä kaikkensa torjuakseen rahanpesua.

Vuodetut salaiset asiakirjat paljastavat, että Nordea ja norjalainen DNB-pankki laiminlöivät yli vuosikymmenen ajan rahanpesun torjunnan Baltian maiden konttoreissaan. Kahden pohjoismaisen pankin kautta siirrettiin miljardeja euroja epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa. Kuva: Yle MOT

Nordean ja norjalaisen DNB-pankin Baltian-konttoreiden kautta on siirretty miljardeja euroja epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa. Ainakin osa varoista näyttää liittyvän rahanpesuun eli rikollisilla keinoilla hankittujen varojen alkuperän häivyttämiseen.

Vuonna 2019 valmistuneen sisäisen raportin mukaan kahden pohjoismaalaisen pankin kautta on siirretty epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa vähintään 3,9 miljardia euroa.

Uudet tiedot paljastuvat vuodetuista, pankin sisäisistä asiakirjoista. Aiemmin Nordea on väittänyt julkisuudessa, ettei sen toimintaan Baltian maissa liity rahanpesuepäilyjä.

Useissa tapauksissa Nordean asiakas ehti tehdä yli vuosikymmenen ajan epäilyttäviä tilisiirtoja. Nordean tilien kautta siirrettiin suuria summia rahaa yhtiöille, jotka liittyvät laajamittaiseen kansainväliseen rahanpesuun.

Epäilyttävät tilisiirrot liittyvät Nordean konttoreiden toimintaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Luminor-pankkiin, jonka Nordea perusti yhdessä norjalaisen DNB-pankin kanssa vuonna 2017.

Luminor-pankin tekemässä selvityksessä esitettiin myös epäilys kahdesta tapauksesta, joissa pankin työntekijä olisi ollut osallisena mahdollisessa rahanpesussa.

Luminor-pankin sisäiset asiakirjat luovutettiin kansainväliselle tutkivien toimittajien järjestölle OCCRP:lle. Ylen MOT-toimitus on tutkinut tapausta yhdessä OCCRP:n ja kolmen baltialaisen median kanssa.

Nordea kieltäytyy kommentoimasta selvitystä

Suomessa pääkonttoriaan pitävä Nordea ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua, vaan lähetti sähköpostitse lausunnon.

Sen mukaan Nordean Baltian toiminnoista tehtiin kaksi ulkopuolisen toteuttamaa tarkastusta. Kummassakaan tarkastuksessa ei tullut ilmi systemaattisia puutteita Nordean aiempien Baltian toimintojen osalta.

MOT:n hallussa olevaa raporttia Nordea ei kommentoi, koska se on Luminorin tekemä.

– Nordean konttorit ovat vuodesta 2017 asti olleet osa Luminoria ja Nordea on myynyt pääosan omistuksistaan [Luminorissa]. Tästä johtuen emme voi kommentoida Luminoria tai sen sisäisiä asiakirjoja, Nordea kirjoittaa sähköpostissaan.

Epäilyttäviä tilisiirtoja Nordea ei kommentoinut vedoten siihen, että lain mukaan se ei voi käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita julkisuudessa.

– Voimme kuitenkin sanoa, että Nordea ei hyväksy nykyisin tai aiemminkaan pankin käyttämistä rahanpesuun, Nordean viestissä kirjoitetaan.

Luminor-pankki perustettiin vuonna 2017, kun Nordea ja norjalainen DNB-pankki yhdistivät kolmessa Baltian maassa olevat konttorinsa. Nordea omisti Luminorista sen perustamishetkellä 60 prosenttia. Kuvassa on Luminorin toimisto Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Kuva on vuodelta 2019. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Luminor kertoi sähköpostissa raportoineensa pankin sisäisessä tarkastuksessa esiin nousseet epäilyttävät tilisiirrot ja muut epäkohdat viranomaisille. Luminorin mukaan pankkisalaisuus estää sitä kommentoimasta asiaa tarkemmin.

Norjalainen DNB ei myöskään halunnut kommentoida raportin sisältöä.

Rahanpesuskandaalit herättivät pankin

Luminorissa päätettiin syksyllä 2018 selvittää, oliko pankin kautta tehty epäilyttäviä tilisiirtoja. Selvityksen syynä oli Danske Bankin tapaus.

Tanskalainen Danske Bank oli keskellä historiallisen suurta rahanpesuskandaalia. Sen Viron-yksikön kautta oli kulkenut yli 200 miljardia euroa epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.

“Viime marraskuussa Luminorin johto käynnisti selvityksen siitä, oliko Danske Bankin rahanpesuskandaalilla vaikutuksia myös pankkiin, ja missä määrin Luminor oli mahdollisesti osallistunut epäilyttävien tilisiirtojen tekoon”, Luminorin sisäisessä raportissa vuonna 2019 todetaan.

Lokakuussa 2018 eli kuukausi ennen Luminorin sisäisen selvityksen käynnistymistä Nordean silloinen konsernijohtaja Casper von Koskull kertoi julkisuudessa, ettei pankilla ole rahanpesuongelmia Baltian maissa (siirryt toiseen palveluun).

”Luminoria kohtaan ei ole koskaan esitetty rahanpesuepäilyjä, ja ulkomaisten talletusten määrä pankissa on hyvin pieni. Pankissa on tehty hyvin perinpohjainen tarkastus siinä vaiheessa, kun Luminor muodostettiin yhdessä DNB:n kanssa, ja uudelleen siinä vaiheessa, kun se syyskuussa myytiin Blackstonelle”, von Koskull sanoi Helsingin Sanomille.

Von Koskull korosti lausunnossaan, että pankissa oli tehty perinpohjaisia tarkastuksia.

Luminor-pankin entisen toimitusjohtajan Erkki Raasuken mukaan fuusiota edeltävä tarkastus oli kuitenkin pinnallinen.

– Kaksi fuusioitunutta pankkia [Nordea ja DNB] olivat tehneet due diligence -selvityksen, mutta ei mitään muuta. Päätös [epäilyttävien tilisiirtojen selvittämisestä] tehtiin syksyllä 2018, jolloin Viron tiedettiin jo sotkeutuneen pahasti Danske Bankin tapaukseen, Raasuke sanoi Eesti Päevalehdelle toukokuussa. Haastattelu liittyi MOT:n ja muiden medioiden yhteiseen Luminor-tutkimukseen.

Luminor-pankin entinen toimitusjohtaja Erkki Raasuke. Kuva: Priit Simson, Ekspress Meedia

Due diligence -tarkastus on yrityskauppojen yhteydessä tehtävä selvitys, jossa käydään läpi yhtiön taloudellinen tilanne ja liiketoimintaan liittyvät riskit. Epäilyttäviä tilisiirtoja tai rahanpesuun liittyviä asioita Luminorissa alettiin selvittää kuitenkin vasta, kun sen omistajaksi tuli pääomarahasto Blackstone.

MOT-toimitus kysyi Nordealta ja pankin sen aikaiselta konsernijohtajalta Casper von Koskullilta, antoiko tämä vuoden 2018 haastattelussa virheellistä tietoa.

– Se mitä sanoin tuolloin piti paikkansa silloin ja pitää paikkansa edelleen, von Koskull kertoo Nordean viestinnän lähettämän sähköpostin mukaan.

Miljardeja euroja epäilyttäviä tilisiirtoja

Luminorin sisäisessä selvityksessä tutkittiin, oliko Nordean tai DNB:n Viron, Latvian ja Liettuan konttoreissa tapahtunut epäilyttäviä tilisiirtoja, joissa on rahanpesulle tunnusomaisia piirteitä. Selvitys kattoi myös Nordean ja DNB:n luoman yhteisen Luminor-pankin kaksi ensimmäistä toimintavuotta.

Urakka oli valtava ja siihen palkattiin yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö Alvarez & Marsal. Selvityksessä käytiin läpi 538 miljoonaa tilisiirtoa yli vuosikymmenen ajalta.

Selvityksessä nousi esiin useita hälyttäviä piirteitä.

Nordean ja DNB:n pankkitileiltä oli tehty 25 miljardin euron arvosta tilisiirtoja yhtiöille tai henkilöille, jotka olivat pankin tarkkailulistoilla. Listalla on yhtiöitä, jotka liittyvät julkisuudessa olleisiin rahanpesutapauksiin, joista pankki on tehnyt aiemmin rahanpesuilmoituksia tai jotka ovat esimerkiksi olleet Panaman papereiden tapaisissa tietovuodoissa.

Nordean entinen konsernijohtaja Casper von Koskull kertoi Helsingin Sanomille lokakuussa 2018, ettei pankilla ole rahanpesuun liittyviä ongelmia Baltian maissa. Puoli vuotta myöhemmin valmistunut sisäinen raportti paljasti kuitenkin vakavia puutteita rahanpesun torjunnassa. Kuva: Mika Hokkanen / Yle

Tarkempaan analyysiin selvityksessä otettiin 109 yhtiötä. Nämä olivat tehneet 7,7 miljardin euron tilisiirrot. Yhtiöistä valtaosa eli 83 oli alunperin ollut Nordean asiakkaana.

3,9 miljardin euron arvoisia tilisiirtoja pidettiin erityisen riskialttiina. Pankin oman selvityksen mukaan näihin tapauksiin voi mahdollisesti liittyä talousrikoksia.

Selvityksen valmistuttua Luminor teki 22 rahanpesuilmoitusta Baltian maiden viranomaisille. Pankki myös irtisanoi kaksitoista asiakkuutta. Nordea ja DNB olivat palvelleet näitä asiakkaita vuosikausia.

Pankin asiakkaana Interpolin etsintäkuuluttama mies

Miljardien eurojen epäilyttävät tilisiirrot eivät todista, että Nordeaa ja DNB:tä olisi käytetty rahanpesuun. Selvitys kuitenkin osoittaa Nordean ja DNB:n epäonnistuneen rahanpesun tunnistamisessa ja torjunnassa.

Selvityksen mukaan Nordean asiakkaana on ollut esimerkiksi joukko virolaisyrityksiä, joiden todellinen omistaja oli kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin etsintäkuuluttama venäläismies. Selvityksestä ei käy ilmi, mikä etsintäkuulutuksen syy oli ja milloin se on ollut voimassa. Tämän takia on epäselvää, olisiko Nordean kuulunut tietää asiasta.

Venäjän armeijan entisen upseerin yhtiöt siirsivät 947 miljoonaa euroa Nordean ja Luminorin kautta vuosina 2009–2018. Yli 30 miljoonaa euroa rahoista meni rahanpesuvuodoissa esiin nousseille pöytälaatikkoyhtiöille.

Huippuvuonna 2014 siirtoja oli yli 200 miljoonaa euron arvosta. Miehen yhtiöt täyttivät useita rahanpesun hälytysmerkkejä: niillä ei ollut varsinaista liiketoimintaa, työntekijöitä tai maksettuja veroja.

Luminor lopetti asiakkuuden venäläismiehen yhtiöiden kanssa. MOT:n kanssa yhteistyössä toimineen virolaisen Eesti Päevalehden tavoittama venäläismies kertoi Luminorin lopettaneen asiakkuuden miehen yhtiöiden kanssa “ilman syytä”. Kysymyksiin rahanpesuepäilyistä mies ei vastannut, vaan hän lopetti puhelun kesken.

Miehen yhtiöiden toiminnasta tehtiin 18 rahanpesuilmoitusta viranomaisille. Yksi ilmoituksista löytyy myös Pankkien paperit -tietovuodosta. Deutsche Bank oli selvittänyt hänen toimintaansa. Se oli pyytänyt Nordealta tietoa miehen yhtiöstä, mutta ei saanut vastausta.

Apua pankin sisältä?

Luminorin selvityksen mukaan venäläismiehen yhtiöiden edustaja halusi asioida vain tietyn pankkityöntekijän kanssa. Työntekijällä oli selittämättömiä käteistalletuksia, jotka olivat hänen palkkaansa suurempia. Epäselväksi jää, saiko työntekijä rahaa palkkioksi siitä, ettei puuttunut epäilyttäviin tilisiirtoihin.

Raportin mukaan työntekijä lähti pankista ennen kuin tapausta ehdittiin tutkia. Pankki ilmoitti epäilyttävistä toimista Viron finanssivalvonnalle, jonka kuuluu tarvittaessa pyytää poliisia tutkimaan asia.

Viron poliisin mukaan sille ei ole tehty tutkintapyyntöä. Finanssivalvonta ei kommentoinut asiaa.

Nordea vastasi MOT:lle, ettei se voi lain mukaan kommentoida yksittäisiin työntekijöihin liittyviä seikkoja.

Pankkien työntekijöiden kyseenalainen yhteistyö asiakkaiden kanssa nousi esille myös Danske Bankin rahanpesutapauksen yhteydessä. Peräti 42 työntekijää oli osallisena epäilyttävässä toiminnassa, kävi ilmi Danske Bankin tilaamasta selvityksestä.

Ylen MOT-toimitus on tutkinut tapausta yhdessä OCCRP:n ja neljän baltialaisen median kanssa: Eesti Päevaleht (Viro), Siena (Liettua) ja Re:Baltica sekä Nothing Personal (Latvia).

Uusi tietovuoto paljastaa yli miljardin euron edestä rahanpesuun viittaavia tilisiirtoja Nordean Baltian-yksikössä. Pankin sisäinen raportti kertoo, että työntekijöiden epäiltiin auttaneen asiakkaita rahanpesussa. Ylen tutkiva MOT-toimitus pääsi tapahtumien jäljille tietovuodon kautta. Rahanpesuepäilyt olisivat jääneet pimentoon, elleivät tiedot olisi päätyneet toimittajille.

Lue myös:

Lisätty 13.6. kello 9.57 jutun alkupuolelle tieto siitä, että sisäinen raportti valmistui vuonna 2019.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

.
.