Hyppää sisältöön

Tällaista vihaa nuoret vaikuttajat saavat osakseen: Ami Rinta-Valkama, 24, ei uskalla kampanjoida yksin, Tuomo Kondie, 29, saa väkivaltaviestejä

Moni vaikuttamistyössä oleva nuori kokee usein häirintää – sekä kasvokkain että verkossa. Vihapuheen määrä on noussut, ja usein kohteeksi joutuu sellainen, joka puolustaa esimerkiksi vähemmistöryhmiä.

Ami Rinta-Valkama, 24, saa osakseen vähättelyä. Vaikka "sä oot niin kypsä nuoreksi!" on tarkoitettu kehuksi, se tuntuu silti pahalta, Rinta-Valkama sanoo. Kuva: Sakari Piippo / Yle

– Hän tuli lähemmäksi ja sanoi, että suorastaan vihaa kristillisdemokraatteja.

Ami Rinta-Valkama, 24, oli vielä kokematon, kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas, kun joutui ensimmäisen kerran uhkaavaan tilanteeseen. Vaalitorille tullut mies huusi niin, että sylki lensi Rinta-Valkaman kasvoille, Rinta-Valkama kertoo.

Mies kertoi vihansa syyksi sen, miten osa puolueesta ajattelee seksuaalivähemmistöistä. Rinta-Valkama kertoi, ettei hän suhtaudu asiaan samalla tavalla, mutta se ei auttanut. Lopulta kokeneempi kollega tuli väliin, ja auttoi tilanteesta ulos.

Ahdistava tilanne on jäänyt mieleen. Rinta-Valkama ei enää suostuisi kampanjoimaan yksin.

Tuoreen kyselyn mukaan nuorista vaikuttamistyössä moni kokee usein häirintää – siis esimerkiksi haukkumista, vähättelyä tai vihapuhetta.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin Vaikuttamisrauha -hanke (siirryt toiseen palveluun) ja Ylen Hyvin sanottu -hanke toteuttivat toukokuussa kyselyn, jolla kartoitettiin vaikuttamistehtävien parissa toimivien nuorten kokemuksia häirinnästä. Kyselyyn vastasi sata 12–29-vuotiasta nuorta.

Useimmiten häirintä tapahtuu kyselyn mukaan kasvotusten, mutta myös sosiaalisen median alustoilla se on yleistä.

Siihen törmää jatkuvasti karjalaisaktivisti Tuomo Kondie, 29. Kun Kondie vuonna 2019 kertoi Ylen jutussa, miten hän oli löytänyt karjalaisjuurensa, vihapuhetta sisältäviä kommentteja tuli Kondien mukaan vain yhden päivän aikana noin 400.

Kommentit ovat esimerkiksi tappouhkauksia ja toiveita kuolemasta, hän kertoo.

– Välillä ihmiset ovat käyttäneet aikaa siihen, että ovat piirtäneet graafisen väkivaltaisia sarjakuvamaisia juttuja minusta. Ne jäävät mieleen.

– Se on aika kauheaa, mutta olen valkoihoinen mies, se suojaa vielä aika paljolta. Muut karjalaisaktivistit saavat moninkertaisen määrän vihaa, ja rajumpaa kuin minä.

Tuomo Kondie on saanut vihaviestejä sekä karjalais- että ympäristöaktivismiin liittyen. Karjalaisuusaktivismiin liittyvät kommentit keskittyvät Kondien identiteettiin ja ovat väkivaltaisempia, kun taas ympäristöaktivismiin liittyvissä vihakommenteissa vedotaan siihen, kuinka typerä ja lapsellinen aktivisti on, Kondie kertoo. Kuva: Aaro Aho

Häirintä aiheuttaa kyselyn mukaan muun muassa uupumusta, vetäytyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Sen lisäksi se voi saada ihmiset vaikenemaan. Kyselyssä moni kertoi jättäneensä jonkin asian sanomatta häirinnän seurauksena.

– Se on voimakas tapa vaikuttaa ihmisiin.

Näin sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta, joka on tehnyt viharikoksiin liittyvää raportointia jo useita vuosia.

Puolesta puhujat saavat lokaa

Poliisin tietoon tulleiden sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirinnän määrä on kasvanut. Niiden määrä on yhteensä jopa yli puolet poliisin tietoon tulleista viharikoksista.

Rauta on käynyt läpi 12 000 rikosilmoitusta tänäkin vuonna. Hän näkee, että vihapuhetta kohdistetaan yhä enemmän niihin, jotka puolustavat yhteisöjen oikeuksia tai puhuvat jonkin ryhmän puolesta – kuten vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai maahanmuuttajien.

Sen lisäksi esimerkiksi netissä puhe on mennyt yhä törkeämpään suuntaan. Osa osaa kirjoittaa törkeyksiä rivien väliin niin hyvin, etteivät ne täytä rikoksen tunnusmerkistöä tai edes jää moderoinnin haaviin, Rauta kertoo.

– Vihapuhetta käytetään aseena. Toivotaan, että se vaikuttaisi päättäjiin.

– En ihmettele, että nuoria on vaikea saada ehdolle, kun he tietävät, millaista on nykyään esimerkiksi somessa, miettii Rinta-Valkama.

Viharikoksista, joihin vihapuhekin kuuluu, tulee poliisin tietoon vain jäävuoren huippu, parhaassakin tapauksessa vain kaksikymmentä prosenttia todellisesta määrästä, tutkija Rauta kertoo.

Tuomo Kondie kertoo kerran tehneensä rikosilmoituksen, kun netissä henkilö lähetti solvaavia viestejä ja kirjoitti Kondiesta perättömiä huhuja useita päiviä putkeen.

– Se on raskas prosessi. Siinä joutuu yksityiskohtaisesti, kamman kanssa käymään läpi itseensä kohdistuvat solvaukset.

Syytteistä kuitenkin luovuttiin. Häiriköijä sen sijaan sai lisäpontta poliisin päätöksestä..

Siksi Kondie suhtautuu nykyään kriittisesti rikosilmoituksen tekemiseen.

Osa kertoo, etteivät ilmoita vihapuheesta poliisille juuri siitä syystä, että he pelkäävät kostotoimenpiteitä, tutkija Rauta kertoo.

Milloin vihapuhe täyttää rikoksen tunnusmerkit? Rajan hakeminen on vaikeaa myös poliisille ja syyttäjälle, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta.

– Paljon on vihaista puhetta, joka ei täytä rikosten tunnusmerkistöä, mutta on siinä rajalla.

Tuomo Kondie ei enää lue uutissivujen kommenttipalstoja. Ne ovat rajuja paikkoja, Kondie sanoo. Kuva: Aaro Aho
Ami Rinta-Valkama kertoo, että se, että somessa omasta poliittisesta tehdään olettamuksia ja haukutaan, voi olla lannistavaa varsinkin nuorelle vaikuttajalle. Kuva: Sakari Piippo / Yle

“Kun sä oot niin nuori”

“Tää yhteiskunta hioo kilteimmillekin kovan kuoren”, Ami Rinta-Valkama kirjoitti hiljattain Tiktok-videolleen. On sääli, että poliittisessa toiminnassa joutuu kasvattamaan itselleen kuoren, Rinta-Valkama miettii.

Hän kertoo kohtaavansa paljon vähättelyä ja lannistavaa huutelua. Häntä vähätellään ikänsä vuoksi (“Muuten kyllä äänestäisin, mutta kun sä oot niin nuori!”) ja hänen puoluetaustastaan ja vakaumuksestaan tehdään stereotyyppisia oletuksia, joita hän joutuu usein korjaamaan.

Hän kertoo joskus miettivänsä, onko kaikkea pakko kestää.

Kondie kertoo vähentäneensä sitä, kuinka paljon tällä hetkellä puhuu karjalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Ukrainan sota on nostanut Suomessa vihapuhetta ja ennakkoluuloja venäläisiä ja venäjänkielisiä kohtaan, ja vihapuheet kohdistuvat Kondien mukaan myös karjalaisiin.

– Puhun yksinkertaisesti vähemmän ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista, koska en jaksa sitä tällä hetkellä.

Rinta-Valkama uskoo, että avoimella keskustelulla ja tuomalla epäasiallista käytöstä julki opimme ehkä myös ymmärtämään paremmin, milloin omia oikeuksia tulee puolustaa.

Tuomo Kondie toivoo selkeämpää linjaa vihapuheesta annettaviin tuomioihin.

– Kaikkea ei tarvitse tässä yhteiskunnassa kestää, Rinta-Valkama sanoo.

Ami Rinta-Valkama on kristillisdemokraattien nuorisojärjestön KD nuorten puheenjohtaja, Tuomo Kondie on Vihreiden nuorten hallituksessa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 asti.

.
.