Hyppää sisältöön

Euroopan keskuspankki kertoi aikeistaan nostaa korkoja – katso, miten korotukset iskisivät asuntolainasi hoitokuluihin

Viimeistään nyt tulee huomioida, että korot tulevat todennäköisesti nousemaan aika nopeasti ja paljon, sanoo OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli huhtikuun lopussa asuntolainoja yhteensä yli 107 miljardin euron edestä. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Euroopan keskuspankki kertoi torstaina poikkeuksellisen suoraan suunnitelmistaan nostaa keskeisiä ohjauskorkojaan.

Markkinoilla koronnostoja on osattu odottaa, mutta silti mahdollisesti useasta peräkkäisestä koronnostosta kertominen on saanut asuntovelalliset pohtimaan lainakustannuksiaan.

Käytännössä suurimmassa osassa asuntolainoja viitekorkona on 12 kuukauden euribor.

– Euribor-korko koostuu markkinoiden odotuksista ohjauskoron suhteen sekä pankkien riskilisästä. Euribor-korot ovat keskeisiä arvioitaessa korkomuutoksien vaikutuksia kotitalouksien maksamiin asuntolainakorkoihin, koska suuri osa, esimerkiksi 87 % omistusasuntolainakoroista, on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon, kertoo vanhempi neuvonantaja Ville Tolkki Suomen Pankista.

Hän korostaa, että kotitalouksien maksamat uusien asuntolainojen korot lähtivät nousuun jo viime vuoden lopulla. Suosituin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor nousi nollan yläpuolelle huhtikuussa 2022.

Moni varautui etukäteen

– Arviomme mukaan tuossa ennen huhtikuuta havaitussa uusien asuntolainojen koronnousussa näkyy erityisesti kotitalouksien lisääntynyt varautuminen hankkimalla korkosuojauksia. Koron maksun yhteydessä maksettavat korkosuojauskustannukset vaikuttavat asuntolainojen sovittuun vuosikorkoon. Toisaalta korkosuojauksella kotitalous voi varautua tuleviin koron muutoksiin, sanoo Tolkki.

Varautuminen on huomattu myös suurimpiin asuntoluotottajiin kuuluvassa OP-ryhmässä.

– Ihmiset ovat varautuneet aika hyvin. Moniin uusiin lainoihin on laitettu korkokattoja. Osa on myös varautunut säästämällä, toteaa OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.

Vaihtuvakorkoisissa lainoissa viitekoron nousu vaikuttaa sovitusta korontarkistusajankohdasta eteenpäin.

Erilaisten koronnostojen vaikutusta Kortela havainnollistaa yksinkertaistetulla laskelmalla. Esimerkiksi 20 vuodeksi otetun 100 000 euron tasalyhenteisessä lainassa koron nousu 25 korkopisteellä 0,75 prosentista yhteen prosenttiin, nostaisi alussa kuukausierää runsaalla kymmenellä eurolla.

Toisaalta saman suuruisessa kiinteässä tasaerälainassa laina-aika vastaavan koronnoston myötä pitenisi 20 vuodesta 21 vuoteen.

Oman riskinsä voi aiheuttaa myös EKP:n koronnostojen vaikutukset kansantalouteen. Inflaatiota jarruteltaessa myös talouskasvu voi kärsiä, mikä saattaa näkyä työllisyydessä.

– Talouskasvu on hidastuvaa, mutta positiivista. Työmarkkina on vahva. Uskon että kotitaloudet pystyvä ihan hyvin hoitamaan lainojaan, Kortela luottaa.

Entä auttaako inflaatio velallisia?

– Inflaatio voi auttaa, jos palkat nousevat inflaation mukana, hän katsoo.

Mutta kannattaako nyt asuntovelallisen perua lomamatka ja säästää rahat kasvaviin korkomenoihin?

– Ei ehkä lomamatkaa pidä perua, toivottavasti taloudessa on sen verran tilaa. Mutta fakta on, että nyt pitää korkojen nousuun varautua. Viimeistään nyt tulee huomioida, että korot tulevat todennäköisesti nousemaan aika nopeasti ja paljon, Kortela sanoo.

Lue myös:

Euroopan keskuspankilta historiallinen päätös: heinäkuussa alkaa sarja koronnostoja – syyskuussa voi tulla isokin korkoloikka