Hyppää sisältöön

Suvi Syrjäläinen sai potkut Microsoftilta ja perusti koodauskoulun – koodaripulasta huolimatta tilanne on outo: "Kilpailijoita ei juuri ole"

Tamperelainen Kodarit aikoo tehdä kehittämästään koodausopetuksesta kansainvälistä. Koodareista on pulaa, mutta kilpailua alan opetusosaamisessa ei Pohjoismaissa juuri ole.

Suvi Syrjäläisen Kodarit opettaa algoritmistä ajattelua ja logiikkaa, jolla tietokoneohjelmat syntyvät lapsille ja nuorille suunnitelluissa oppimisympäristöissä. Kuva: Anne Savin / Yle

Koodauksen eli ohjelmoinnin opettamiseen erikoistunut Koodikaverit Oy on nyt liike-elämän asiantuntijoiden huulilla. Tästä kertoo Kodareina paremmin tunnetun yrityksen tuore New Nordics Pitch -pitchauskilpailun finaalipaikka.

Kilpailun kärkikuusikkoon yltäneet pääsevät esittelemään innovaatioitaan sijoittajille Tampereen areenalla keskiviikkona.

Suomen finaalin voittaja edustaa Suomea Pohjoismaiden ja Baltian maiden startup-yritysten loppukilpailussa Slush-tapahtumassa marraskuussa.

Tämänkaltaisissa tapahtumissa mukana oleminen liittyy Kodareiden vuonna 2020 käynnistämään tuotteensa kansainvälistämiseen, kertoo toimitusjohtaja Suvi Syrjäläinen.

Yritys on tehnyt koodikoulun ideasta, tasokursseista ja leirikoulusta lisensointipaketin. Nyt se etsii rahoitusta ja yrityksiä, jotka tahtovat perustaa näillä paketeilla omalle alueelleen koodikoulun. Ideana on se, että opetus tehtäisiin paikallisten omalla kielellä.

– Kokeilemamme verkon yli englanniksi opettaminen ei toimi niin hyvin kuin opiskelijoiden omalla kielellä opettaminen.

Syrjäläinen arvioi, että markkinarakoa voisi olla, sillä pelikoodareista ja ohjelmistosuunnittelijoista on edelleen kova pula meillä ja maailmalla, ja niin on myös koodausopetuksen osaamisesta.

Syrjäläisen mukaan heidän toimialallaan ei ole Suomessa eikä koko Pohjoismaissakaan juurikaan kilpailijoita. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa vastaavaa tarjontaa löytyy.

Koodauskesäleireillä on täyttä

Jos kesälomaa viettävä lapsi ei innostu joukkueurheilusta, voi pallon potkimisen sijaan opetella ohjelmoimaan oman tietokonepelin.

Tätäkin tehdään Kodareiden jo monena kesänä järjestämillä koodausleirillä. Tämän suven leireille eri kaupunkeihin on ilmoittautunut 450 pääasiassa 9–14-vuotiasta koodaamisesta kiinnostunutta.

Leirien perusta on vuodessa 2015. Suvi Syrjäläisen 16 vuoden ura koodarina Nokialla ja sen jälkeen Microsoftilla oli tuolloin päättymässä Microsoftin vetäytyessä Tampereelta. Suuryritys tuki kuitenkin voimakkaasti startupien perustamista ja samaan aikaan Suomessa käytiin keskustelua koodaamisen viemisestä koulujen opetussuunnitelmaan.

Näin ohjelmoinnin opettamisen järjestäminen puhutti vuonna 2015: Koodaus puskee peruskoulun opetussuunnitelmaan – ministeriö turvautui yritysten apuun

Näin Syrjäläinen tutustui maailmalla kehitettyihin lapsille ja nuorille suunnattuihin opetusympäristöihin, joissa oli huomioitu innostavuus ja pedagogiikka.

– Olisipa omaakin uraa aloitellessa käyty perusasiat näin läpi! Oppimisympäristöjen avulla hahmottaa koodaamisen peruslogiikan, näkee metsän puilta.

Kodareiden kesäleirejä on tänä vuonna pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Tasoja on kaksi: aloittelijat ja edistyneet. Osallistujat ovat joko paikan päällä tai etänä. Viikon mittaisten leirien koodausharjoituksiin kuuluu esimerkiksi tietokonepelin tekeminen. Kuva: Suvi Syrjäläinen

Syrjäläinen kertoo, että leiriläisiltä kuullun perusteella tätä nykyä noin puolet heistä on saanut koulussaan koodausopetusta ja puolet ei. Alun perin Kodarit aikoi keskittyä juuri opettajien kouluttamiseen, mutta tälle ei ollutkaan tilausta. Niinpä Kodarit opettaa nyt nuoria itse.

Tällä hetkellä Kodarien järjestämää opetusta on ympäri vuoden 13 Suomen kunnassa. Mahdollistajana tässä on Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli, jossa kunnat voivat ostaa kouluille harrastamiskursseja. Lähiopetusta on Helsingissä, Espoossa ja Tampereella, muissa paikoissa opetetaan etänä.

Ei aina helppoa, mutta hauskaa

Syrjäläinen sanoo, että koodaaminen on ongelmanratkaisusta pitäville koukuttavaa.

– Haastavaa, mutta kun ongelman ratkaisee, siitä tulee kuningasfiilis! Jos taas tulee virhe eikä sitä löydä, se on kamalaa, sitä on hetken aikaa muserruksissa. Meillä on kuitenkin paikalla opettajat, joten kukaan ei jää jumiin tai yksin.

Aloittelijoiden leireillä opitaan pelimaailman kautta ensin perusasiat antamalla pelihahmolle toisen koodarin tekemiä käskyjä. Tämän jälkeen otetaan haltuun ohjelmoinnin perusrakenteita, kuten luupit, listat ja ehtolauseet. Leirin aikana saa yleissivistyksen algoritmisesta ajattelusta ja logiikasta, jolla tietokoneohjelmat ja pelit syntyvät.

Kun aloittaa 10-vuotiaana, siitä tulee luonnollinen tapa ajatella. On aivan eri asia ryhtyä koodaamaan 20-vuotiaana.

Suvi Syrjäläinen

Koodaaminen opettaa ongelmanratkaisukyvyn lisäksi tarkkuutta, sillä tietokone on todella armoton. Koneelle ei ole sama asia, kirjoitetaanko pienellä vai isolla kirjaimella, vaan käskyn pitää olla juuri oikein. Kehittymisessä olennaista on myös tiedonhankintakyky. Netti kun on täynnä oppaita ja esimerkkejä, joita voi soveltaa omaan tekemiseen luovalla tavalla.

Urapoluista ei leireillä puhuta, ellei leiriläinen itse kysy. Koodaaminen halutaan pitää hauskana. Toisaalta, kun nuorena taidon oppii, ei vanhempana työelämässä hätkähdä asian tullessa vastaan.

– Kun aloittaa 10-vuotiaana, siitä tulee luonnollinen tapa ajatella. On aivan eri asia ryhtyä koodaamaan 20-vuotiaana.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon 14.6. kello 23:een.

Lue lisää aiheesta:

.
.