Hyppää sisältöön

Sähkön hinta sukelsi viikonloppuna lähelle nollaa – kysyimme, voivatko kuluttajat jo huokaista helpotuksesta

Pörssisähkön hinta romahti viikonloppuna, ja hetkellisesti sähkö oli lähes ilmaista.

Sää on yksi sähkön hintaan vaikuttava tekijä. Esimerkiksi tuulinen sää lisää tuulivoimalla tuotetun sähkön tarjontaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Pörssisähkön hinta laski viikonloppuna alimmillaan lähelle nollaa sen jälkeen, kun Olkiluodon ydinvoimalan vuosihuolto päättyi perjantaina.

Sähkön hintaan vaikuttavat voimalaitosten huoltokatkojen lisäksi useat eri tekijät, muun muassa sääolot ja kysyntä. Tyypillisesti hinta on alempi silloin, kun sähkön käyttö on vähäistä.

Sähkön hinta kävi kuluneen kevään aikana ennätyslukemissa, mutta onko nyt huippu saavutettu, ja mitä tapahtuu seuraavaksi? Sähkömarkkinan tulevaa kehitystä Ylelle arvioi energia-alan etujärjestö Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa.

Suurin romahdus koettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä, jolloin sähkön arvonlisäverollinen spot-hinta putosi perjantain huippulukemasta eli 45,7 sentistä kilowattitunnilta 1,7 senttiin. Alimmillaan kilowattitunnin hinta oli viikonlopun aikana vain muutamia sentin kymmenesosia.

Mikä selittää sähkön hinnan äkillistä ja voimakasta laskua viikonlopun aikana, energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa?

– Perjantain aikana Olkiluoto 1 otettiin enenevissä määrin takaisin käyttöön. Kuitenkin samalla kun ydinvoimatuotanto kasvoi, tuulivoimatuotanto putosi, ja nämä kumosivat toistensa vaikutuksia.

Lauantaina ydinvoimatuotanto pysyi kohonneella tasolla, ja päivän aikana tuulivoimatuotanto lähti kovaan nousuun tuulisuuden lisääntyessä. Tämä jatkui vielä lauantain ja sunnuntain välisenä yönäkin. Lisäksi viikonloppuisin sähköä käytetään muita päiviä vähemmän.

Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaan mukaan vaihteleviin sähkön hintoihin on syytä varautua myös lähitulevaisuudessa. Kuva: Ville Airaksinen / Yle

Alimmillaan sähkön hinta laski hetkellisesti lähes nollaan. Kuinka poikkeuksellisesta ilmiöstä on kyse?

Lauantaina kolmen neljän aikaan sähkön hinta oli vain sentin kymmenesosia, joten kyseessä ovat todella suuret heitot. Ydinvoiman vuosihuoltojen osalta kyseessä on nimensä mukaisesti vuotuinen ilmiö. Loviisan pienempien reaktoreiden osalta huoltoja on odotettavissa elo–syyskuussa, mutta niiden vaikutukset ovat todennäköisesti pienempiä.

Sen sijaan näin suuria tai jopa suurempia heilahteluja voi olla odotettavissa sen jälkeen, kun Olkiluoto 3:n ydinvoimalan uusi koekäyttöjakso alkaa juhannusviikolla. Nämä ovat kuitenkin koekäytöstä johtuvia poikkeustilanteita.

Tuulivoiman osalta viikkotasollakin tapahtuvat merkittävät vaihtelut ovat luonnon säätämä normaalitila. Näitä siis tulee.

Sähkön hinnan vaihtelut ovat olleet suuria. Onko kyseessä uusi normaali?

Tavallaan kyllä, sillä tuulivoiman lisääminen aiheuttaa meille suuria vaihteluja. Kun tuulen voimistuminen yhdistyy ajankohtiin, jolloin kulutus on normaalia pienempää, kuten esimerkiksi viikonloppuihin, hinta voi pudota todella nopeasti – ja päinvastaisessa tilanteessa nousta.

Sähkön hinnan nousu on puhuttanut Suomessa jo pitkään. Kuluttajat ja yritykset eivät siis vieläkään voi huokaista helpotuksesta ja sanoa hyvästejä historiallisen korkeille hinnoille?

Kesän ja alkusyksyn aikana voi tulla voimakkaita vaihteluita, eli välillä on sähkö on todella halpaa ja välillä todella kallista. Markkinoiden odotus hinnoittelun tasosta pitkällä aikavälillä on, että se on korkeahko.

Ainakin ensi talveen ja ensi vuoteenkin mennään tällaisilla odotuksilla. Vielä vuosien 2023 ja 2024 välisestä talvesta odotetaan kovahintaista, mutta sen jälkeen hintatason odotetaan palautuvan tasolle, jota on aiemmin pidetty niin sanotusti normaalina.

Kukaan ei tiedä, miten nämä toteutuvat, sillä myös poliittisia riskejä on. Esimerkkeinä tällaisista riskeistä voidaan nähdä kaasun tarjonnan väheneminen sen jälkeen, kun Venäjä rajoitti kaasun vientiä jo yli vuosi sitten. Kaasu on tärkeä sähköntuotannon polttoaine monessa EU-maassa.

Ydinvoimaloiden vuosihuollot ajoittuvat usein kesäaikaan, ja ne voivat näkyä myös sähkön hinnassa. Myös kesän aikana käynnistyvällä Olkiluoto 3:n koekäyttöjaksolla voi olla vaikutusta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Sittemmin myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä seuranneet pakotteet ovat näkyneet sähkön hinnassa. Lisäksi Venäjä keskeytti sähkön myynnin Suomeen toukokuun puolivälissä.

Suomalaiset ovat tuskailleet nousevien hintojen kanssa, mutta millainen Suomen tilanne on suhteessa muuhun Eurooppaan?

Keskisessä Euroopassa, jossa kaasun merkitys on suuri, hintaodotukset ovat tuplasti tai jopa triplasti korkeammat. Sama pätee tämänhetkisiin hintoihin. Esimerkiksi sunnuntaina Suomessa megawattitunnin hinnan keskiarvo on 23 euroa, kun taas Saksassa se on 117 euroa.

Jos meidän hintamme ovat korkeita, markkinahintojen odotukset ovat keskisessä ja eteläisessä Euroopassa vielä merkittävästi korkeampia.

Viime vuoden joulukuussa sähkön hinta pomppasi pilviin. Joulukuun alussa keskimääräinen sähkön arvonlisäverollinen spot-hinta kävi 7. päivä joulukuuta 1,24 eurossa kilovattitunnilta. Sähkön tukkuhinta nousikin viime vuonna ennätyskorkeaksi.

Onko ensi talvena odotettavissa samanlaisia ennätyksellisiä hintapiikkejä kuin viime talvena nähtiin?

On todella vaikeaa sanoa. Odotukset hintojen kehityksestä ovat kuitenkin sen verran korkeita, että joukkoon saattaa mahtua vastaavanlainen kuukausi kuin joulukuu oli. Ei se mahdotonta ole. Ajan mittaan tapahtuva hintojen tasaantuminen on kuitenkin se, mitä markkinat odottavat tällä hetkellä.

Sähkön hintojen noustessa moni suomalainen on valinnut kiinteähintaisen sähkösopimuksen suojautuakseen pörssihintojen vaihtelulta. Esimerkiksi sähkönmyyjät kertoivat olevansa ongelmissa kiinteähintaisten sopimusten kanssa, kun kohonnutta hintaa ei voinut laskuttaa asiakkailta.

Olisiko hintatietoisen kuluttajan nyt kuitenkin viisaampaa siirtyä pörssisähköön, kun sitä on saanut hetkittäin lähes ilmaiseksi?

Viime päivien hinnoista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, enkä ryhdy suosittelemaan yleispätevää ratkaisua. Kuitenkin jos elää taloudessa, jossa menot on mitoitettu tarkkaan tulojen mukaan, ehkä kiinteähintainen sopimus on turvallisempi, vaikka hinta on suhteellisen korkea tällä hetkellä.

Sen sijaan talouksissa, joissa on pelivaraa tai joissa kulutusta on mahdollista suunnata ajankohdille, jolloin sähkö on halvimmillaan, tuntitasoinen pörssisähkösopimus voi olla viisaampi. Tämä voisi tulla kyseeseen, jos tarvetta on esimerkiksi sähköauton lataamiselle tai suurelle lämminvesivaraajalle, energiamarkkinajohtaja Salomaa arvioi.

Lue lisää:

.
.