Hyppää sisältöön

Hyvinvointialueet ottavat sote-vastuun puolen vuoden päästä, eikä kaikkea ehditä saamaan valmiiksi – häiriöiltäkään ei vältytä

Saavatko työntekijät palkkansa? Toimivatko potilastietojärjestelmät? Kysyimme hyvinvointialueen työntekijöiltä, miten sote-uudistuksen valmistelu etenee.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelun projektipäälliköitä.
Hyvinvointialueilla on monta rautaa tulessa, ja ne painivat samanlaisten ongelmien kanssa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen projektijohtaja (ICT) Johanna Tulander-Välkki, projektijohtaja (konsernitalous ja rakenne) Petrus Kukkonen ja henkilöstökokemuksen kehittämisen asiantuntija Tiina Kotala kertovat videolla, mikä työssä on hankalinta juuri nyt.

Hyvinvointialueiden valmistelu etenee pääosin aikataulun mukaisesti, mutta täysin valmista ei tule ennen vuodenvaihdetta. Sote- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät alueiden vastuulle 1. tammikuuta 2023.

Hyvinvointialueiden toimeenpanon etenemistä voi seurata soteuudistus-verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun). Sivuston mukaan valtaosassa Suomea on tehty vasta alle puolet siirtymään vaadittavista tehtävistä.

– Aikataulu koko uudistuksen läpivientiin on tiukka, sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Krista Björkroth myöntää.

Korona, Ukrainassa käytävä sota ja työmarkkinatilanne vaikuttavat tilanteeseen. Silti Björkrothin mukaan kaikki hyvinvointialueet ovat pysyneet mukana kyydissä.

– Emme ole tunnistaneet tässä kohtaa sellaisia riskejä, jotka estäisivät järjestämisvastuun turvallisen siirtymän. Toki tiedostamme, että aluekohtaisia häiriöitä tulee esiintymään, ja niihin tulee varautua.

Valmistelijat ovat väsyneitä

Kirittävää on. Esimerkiksi muutamilla hyvinvointialueilla johtamisrakenteet ovat vielä kesken. Lisäksi alueiden täytyy valmistautua viestinnällisesti syksyyn: mikä muuttuu, mikä ei. Asiakkaille ja henkilöstölle on saatava viesti perille.

Tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n puolella hankaluuksia aiheuttaa muun muassa resurssipula, joka ulottuu komponentteihin asti. ICT-puolella joudutaan priorisoimaan ja keskittymään tässä vaiheessa kriittisimpiin toimintoihin.

Kaikki ei tule valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuvituskuva. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Björkroth mainitsee myös valmistelijoiden jaksamisen.

– Useimmilta valmistelijoilta on tullut viestiä, että alueilla ollaan erittäin väsyneitä. Tämä näkyy myös Työterveyslaitoksen seurantakyselystä.

Ne alueet, joilla sote-palveluista ovat vatanneet ennestään maakunnallinen hyvinvointikuntayhtymä, saivat valmisteluun etumatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Eksote, Siun sote ja Kymsote.

Osa alueista on puolestaan sirpalealueita, kuten Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla palveluita ovat järjestäneet eri toimijat.

Krista Björkrothin mukaan ei voida olettaa, että kaikki olisi valmista vuodenvaihteessa. Kyse on täysin uusista organisaatioista, joiden on luotava identiteettinsä ja kulttuurinsa uudelleen. Se vie aikaa.

Kysyimme kolmelta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen eli Oma Hämeen työntekijältä, millaista valmistelutyö on tällä hetkellä.

"Piru piilee yksityiskohdissa"

Yksi hyvinvointialueiden haastavimmista asioista on talous. Koska verotusoikeutta ei ole, hyvinvointialueen toiminta on valtion myöntämän rahoituksen varassa.

Konsernitaloudesta ja rakenteesta Oma Hämeessä vastaavan projektijohtaja Petrus Kukkosen työsarka on laaja. Siihen kuuluvat esimerkiksi alueen talouden suunnittelu, omaisuus, rahoitus, kiinteistöt ja hankinnat.

Hämeenlinnan seudun kunnat tuottiavat sote-palvelunsa aiemmin pitkälti itse. Arkistokuva. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Usean organisaatiomallin yhteensovittaminen vaatii paljon työtä, jotta palvelut, erilaiset maksut ja järjestelyt ovat yhdenvertaisia ensi vuonna.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seudulla kunnat ovat tuottaneet pääosan sote-palveluista. Forssan seudulla palvelut on keskitetty hyvinvointikuntayhtymälle ja Riihimäen seudulla on sekä kuntayhtymän että kunnan tuottamia sote-palveluita.

– Meillä on kolme päätavoitetta. Se, että sosiaalituet maksetaan ajallaan, ammattilaiset saavat palkkansa ja palvelut toimivat siirtymävaiheessa ja siirtymän jälkeen.

– Ne voivat kuulostaa aika helpoilta tavoitteilta, mutta piru piilee yksityiskohdissa, Kukkonen jatkaa.

Petrus Kukkonen muistuttaa, että tulevaisuudessa sote- ja pelastuspalvelujen rahoitus perustuu tarpeeseen. Mitä alueen asukkaat tarvitsevat, sen pohjalta rahoitus määräytyy. Petrus Kukkosta haastattelee Tiina Kokko.

"Pitää vain sietää keskeneräisyyttä"

Hyvinvointialueista halutaan työnantajia, joiden palvelukseen ammattilaiset hakevat ja jäävät. Silloin asukkaat saavat laadukkaita palveluita. Tiina Kotala on henkilöstökokemuksen kehittämisen asiantuntija Oma Hämeessä.

Kotala muistuttaa, että ammattilaisten on voitava onnistua työssään, tulla kuulluksi sekä päästä kehittämään työtään ja osaamistaan.

Hän toivoo, että jokainen hyvinvointialue huolehtii henkilöstökokemuksen kehittämisestä.

– Tämä on tosi tärkeä asia strategisesti. Ainakin meillä se näkyy vahvasti. On ilo olla nostamassa henkilöstökokemusta ja sen kehittämistä tekemisen keskiöön.

Tiina Kotala aloitti Kanta-Hämeen hyvinvointialueella eli Oma Hämeessä henkilökokemuksen kehittämisen asiantuntijana helmikuussa. Häntä haastattelee Tiina Kokko.

ICT-urakka on melkoinen, Johanna Tulander-Välkki myöntää. Hänen työtään on tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n projektijohtajuus.

Kanta-Hämeessä on sovitettava yhteen 15 organisaatiota ja niiden järjestelmät. Käynnissä on parhaillaan melkein sata ICT-projektia.

Kriittisten palvelujen ja järjestelmien luvataan toimivan vuodenvaihteessa, mutta työtä riittää sen jälkeekin. Töitä paiskitaan vielä usemman vuoden ajan, jotta kaikki palapelin palaset saadaan kohdalleen.

Johanna Tulander-Välkki on tyytyväinen, että Oma Hämeessä ICT-asioita hoitaa asiantuntevat työntekijät. Tulander-Välkkiä haastattelee Tiina Kokko.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 16.6.2022 klo 23:een saakka.

.
.