Hyppää sisältöön

Joutomaiden metsittämiseen tarjotaan tukea, mutta harva tarttuu raskaaseen työhön – pellolle istutettu puu hukkuu heinikkoon ilman apua

Metsitystuen hakeminen on hiljentynyt jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Pitkät käsittelyajat, tuen hakemisen työläys ja tiukat hakuehdot ovat vähentäneet maanomistajien kiinnostusta.

Joutomaille istutetaan pääasiassa kuusia ja mäntyjä.

Maanomistajat ovat voineet hakea tukea joutoalueiden metsittämiseen jo kahtena vuonna. Lain tavoitteena on lisätä metsiä ja osallistua siten ilmastotoimiin.

Kaikkiaan hakemuksia on lähetetty 1 957 kappaletta, joista on ehditty käsitellä 1 550.

– Hakuvauhti on hiljentynyt alkuajoista. Uusia hakemuksia tulee muutaman kymmentä per viikko, kertoo Suomen Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.

Joutomaita ovat tässä tapauksessa aktiivisen peltoviljelyn ulkopuolelle jääneet maat ja turvetuotannosta vapautuneet suoalueet.

Tukea on haettu eniten Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla entisten turvetuotantoalueiden tai turvepohjaisen maan metsittämiseen. Ainoastaan kolmannes tuesta on haettu kivennäismaiden metsitykseen. Kivennäismaita, kuten vanhoja peltoja, on metsitetty eniten Pohjois-Savossa.

Tukea on jaossa rajallinen määrä vuosittain ja sitä maksetaan tänä vuonna korkeintaan 8 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että tuet kattavat hakemusten määrän hyvin, eikä tukikattoa ole lähestytty vielä kertaakaan.

Hakemuksista on hylätty lähes puolet

Joutomaiden metsitystuen hakuinnokkuuden hiljentymiseen on useita syitä. Tuen hakeminen ja siihen perehtyminen vaativat maanomistajalta vaivannäköä. Ensimmäisenä vuonna käsittelyajat olivat niin pitkät, ettei kaikkia myönnettyjä työmaita ehditty aloittamaan ennen talvea.

Tuki kattaa taimien istutuksesta ja hoidosta tulevat kulut, mutta hakuehdot ovat tiukat. Tähän mennessä tulleista hakemuksista lähes puolet on jouduttu hylkäämään.

Yleisin hylkäyssyy on ollut se, että alue on jo ehtinyt metsittyä luontaisesti. Toiseksi yleisin syy on kielteinen ely-lausunto. Sellaisen saa esimerkiksi silloin, jos metsittäminen vaikuttaa pohjavesialueeseen tai kaavoitukseen.

Lausunnossa otetaan huomioon myös vesiensuojeluun ja ojitukseen liittyvät näkökulmat. Myöskään perinnebiotooppeja ei tulisi metsittää.

Osa vanhoista pelloista määritellään perinnebiotoopeiksi, jos niillä on esimerkiksi perinteisen karjatalouden muovaamia harvinaisia laitumia, hakamaita, ketoja ja niittyjä. Tuen tavoitteen mukaan perinnebiotooppeja ei tulisi metsittää. Kuva: Arja Lento

Maanomistajien hakuintoa vähentää myös se, että peltojen onnistunut metsittäminen vaatii paljon työtä ja sitoutumista. Vanhat peltolohkot ovat täynnä kasvien siemeniä, jotka kilpailevat puuntaimien kanssa elintilasta.

– Heiniminen on aika kova työ, varsinkin, jos ollaan rehevillä pelloilla, sanoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.

Joutomaiden haasteena voi olla myös märkyys. Entisellä turvesuolla työmäärä on kuitenkin pienempi, sillä kasvustoa on vähemmän.

Männyntaimia kysytään nyt selvästi aiempaa enemmän

Metsittämisestä maksetaan tukea 1000–2000 euroa hehtaarilta kertakorvauksena, riippuen siitä, istutetaanko maahan taimia vai kylvetäänkö siemeniä. Suuremman tuen saa, jos kyseessä on turvemaa, jolle istutetaan ainakin osin jaloja lehtipuita tai tervaleppää.

Lisäksi on mahdollista hakea hoitotukea yhteensä 900 euroa hehtaarilta.

Männyn- ja koivuntaimien kysyntä on ollut kasvussa jo noin kolmen vuoden ajan. Joutomaiden metsittäminen on omalta osaltaan lisännyt kysyntäpiikkiä.

– Männyntaimista on ollut pulaa. Niissä tarve olisi ollut suurempi, kuin mitä taimitarhat ovat pystyneet toimittamaan, kertoo Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistyksen myyntijohtaja Juha Huttunen.

Kiinnostus männyntaimiin saattaa johtua myös siitä, että ne kestävät kuusta paremmin kuivilla alueilla. Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen metsäpalvelupäällikkö Ilkka Ämmälän mukaan kuusta on istutettu aiemmin liian karuille paikoille, koska männyt maistuvat hirville niin hyvin.

– Ehkä nyt pelätään enemmän kuivuutta aiheuttavaa ilmastonmuutosta, kuin hirviä. Viime ja tänä vuonna mänty ja koivu loppuivat kesken. Sekapuustoisuutta suositaan myös metsien terveyden ja monimuotoisuuden vuoksi, Ämmälä sanoo.

Aiheesta voi keskustella 18.6. klo 23 saakka.

Aiheesta aiemmin:

.
.