Hyppää sisältöön

Tutkijat selvittivät, miksi nuoriso ärsyttää vanhempia

Yksi merkki vanhemisesta voi olla, että nuoriso rupeaa ärsyttämään. Ikiaikaiseen ilmiöön on tutkijoiden mukaan kaksi syytä, eikä kumpikaan löydy nuorisosta.

Mies katsoo kameraan. Sama mies näkyy taustalla peilin kautta kameraan tuijottamassa.
Nykynuorisosta ärsyyntyminen on ikiaikainen ketju, jonka voi katkaista. Video: Yle

Nykynuoriso on ärsyttänyt vanhempia iät ja ajat. Nuoriso on vähintään Aristoteleen (siirryt toiseen palveluun) ajoista mielletty laiskaksi ja epäkunnioittavaksi vanhempia kohtaan. Amerikkalaistutkijat (siirryt toiseen palveluun) eivät tyytyneet päivittelemään asiaa, vaan selvittivät syyn, ja löysivät ongelmaan ehkä myös ratkaisun.

Tutkijat pyysivät koehenkilöitä arvioimaan kuinka nykynuoriso vertautuisi heihin itseensä, kun he olivat nuoria. Koehenkilöt arvioivat itseään suhteessa kolmeen ominaisuuteen: auktoriteetin kunnioitus, älykkyys ja lukemisesta nauttiminen.

Tutkijoille ei ollut yllätys, että mitä korkeammalle koehenkilöt arvioivat itsensä kussakin kategoriassa, sitä alemmas nämä arvioivat nykynuorison samoja ominaisuuksia.

Järjellä ajatellen on äärimmäisen epätodennäköistä, että nuoriso olisi aina edellistä sukupolvea tyhmempää tai huonommin käyttäytyvää. Kuva: Antero Tenhunen / Yle

Huomionarvoista oli, että kategoriat eivät sekoittuneet. Esimerkiksi jos auktoriteetteja kunnioittava henkilö ajatteli, että nykynuoriso ei enää kunnioita vanhempia, hän ei välttämättä ajatellut nuorison olevan alennustilassa lukuhalujen suhteen.

Toinen tutkijoista, apulaisprofessori John Protzko (siirryt toiseen palveluun) huomauttaa, että nuoriso todistettavasti pärjää älykkyystesteissä edellisiä sukupolvia paremmin. Hän ihmettelikin, mistä johtuu vanhempien harhaluulo, että nuoriso olisi vähemmän älykästä nyt kuin heidän nuoruudessaan.

Mistä siis nuorison ikiaikainen mustamaalaaminen johtuu?

Aikuista voi hämätä muistiharha

Yksi syy siihen, että vanhemmat ihmiset tapaavat ärsyyntyä nuorisosta ja pitää heitä saamattomina, on muistiharha. Arvioimme itsemme älykkäiksi ja lukeneiksi, koska nykyään nautimme lukemisesta. Silloin ajattelemme helposti, että näin on ollut aina – jo nuoruudessamme.

Kun olemme hyviä jossain asiassa, on helppo huomata, jos joku on siinä huonompi. Nuorisolla ei voi olla esimerkiksi samaa kokemuksen tuomaa osaamista kuin 50-vuotiaalla. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Tutkijat esittävät myös, että helposti yleistämme kyseisen muistikuvan oman nuoruutemme aikaiseen nuorisoon, ei siis vain omaan itseen.

Koehenkilöt pantiin myös testiin, jossa selvitettiin heidän todellinen lukeneisuutensa. Palautteena heille annettiin väärät tulokset: osa nostettiin parhaimpaan kolmannekseen ja osa sijoitettiin huonoimpaan.

Myös tällä oli vaikutusta siihen, miten koehenkilöt näkivät nykynuorison kyvyt.

Huonoimman testituloksen saaneet muuttivat hienoisesti mielipidettään oman aikansa nuorisosta ja olivatkin sitä mieltä, että tuolloin nuoriso ei ollut kovin kummoista lukemisen suhteen. He myös pehmensivät asennettaan nykynuorison suhteen.

Itsensä korottaminen ei ole tietoista

Synninpäästönä vanhemmille voidaan kuitenkin sanoa, ettei kyse ole välttämättä tietoisesta vähättelystä. Tutkijoiden mukaan on lähes mahdotonta muistaa objektiivisesti, millaisia olimme nuorina.

Suurin osa ihmisistä on osaamisensa suhteen raakileita esimerkiksi opintojensa alkuvaiheessa, mutta silti vuosien päästä voi mieltää kokemuksen myötä tulleiden taitojen ja osaamisen olleen meissä jossain määrin jo nuorina.

Pystymme helposti vertaamaan nykyistä itseämme ikätovereihin, mutta siitä millaisia olimme nuorina ja millaisia olivat ikätoverimme, on yleensä vain hajanaisia muistikuvia. Kuva: Yle/Chanette Härus

Kaiken tämän lisäksi ihmisluontoon kuuluu myös, että miellämme itsemme keskivertoa (siirryt toiseen palveluun) älykkäämmiksi, ystävällisemmiksi ja rehellisemmiksi. Siitä näkökulmasta on helppoa katsoa nuorisoa hieman alaviistoon – ja ihan perusteetta.