Hyppää sisältöön

Luonnonlaiduntaminen kiinnostaa nyt suomalaisia: "Viisikin tilaa voi olla kiinnostuneita samasta alueesta"

Luonnonlaitumia kysellään etenkin Etelä-Suomessa ja Perämeren seudulla. Pohjanmaan saaristossa sadat lampaat viettävät kesän saaressa ja luonnonlaiduntamisesta hyötyvät sekä eläimet että luonto.

Björköbyn saaristossa laiduntaa tänä kesänä noin 800 lammasta
Björköbyn saaristossa laiduntaa tänä kesänä noin 800 lammasta

Noin 800 lammasta vietiin kesäkuun alussa veneellä Pohjanmaan Mustasaaressa sijaitsevaan Björköbyn saaristoon ylläpitämään perinnemaisemia.

– Ennen ranta-alueita pidettiin vapaana niittämällä, mutta tänä päivänä lampaat hoitavat sen asian. Voi sanoa, että lampaat ovat siellä ympäristötyöläisinä, luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo.

Lampaiden työskentely saaristossa hyödyttää sekä viljelijöitä että luontoa.

– Viljelijälle on helpompaa, kun lampaat ovat saaressa ja saavat kasvaa siellä kaikessa rauhassa syksyä varten.

Lampaat tuntevat olonsa turvallisemmaksi matkustaessaan tiiviisti. Ulf Rönnblad ohjaa venettä. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle

Luonnonlaidunalueita kysellään

Karjan käyttäminen perinnemaisemien laiduntamisessa kiinnostaa viljelijöitä yhä enemmän. Erityisesti Etelä-Suomessa ja Perämeren seudulla kysyntä luonnonlaidunalueille on ollut viime vuosina kasvussa.

– Paikoin jopa viisikin tilaa voi olla samaan aikaan kiinnostuneita samasta alueesta, Metsähallituksen suojelubiologi Katja Raatikainen sanoo.

Taustalla vaikuttaa muun muassa kuluttajien tietoisuuden kasvaminen lähiruoasta.

– Viljelijät ovat heränneet siihen, että luonnonlaiduntaminen voi olla hyväkin vaihtoehto, kertoo Raatikainen.

Metsähallitus tiedotti (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla, että esimerkiksi Pohjanmaalla aiotaan kunnostaa tänä vuonna poikkeuksellisen paljon elinympäristöjä. Korsnäsin ja Uudenkaarlepyyn alueille on tarkoitus perustaa uusia laidunalueita.

Perinnemaisemia ovat esimerkiksi niityt ja metsälaitumet, jotka ovat muodostuneet perinteisen karjatalouden seurauksena. Maataloustoiminnan loputtua alueet kasvaisivat nopeasti umpeen ilman laiduntamista.

Luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo, että vanhemmat lampaat matkustavat veneellä jo rutiinilla. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle

Maisematyö on elintärkeää perinnemaisemien uhanalaiselle lajistolle

Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari näkee, että karjan laiduntamisella on suuri merkitys perinnemaisemien säilymiselle sekä niiden lajistolle.

– Saaristo olisi hyvin erinäköinen ja lajisto olisi paljon köyhempää. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisesta lajistosta käyttää näitä luontotyyppejä, Mussaari sanoo.

Itämeren rantalajit kärsivät umpeenkasvusta, jota ehkäistään laiduntamisen avulla. Mussaaren mukaan ilman laiduntajia uhanalaisia lajeja olisi paljon enemmän.

– Lampaat pitävät huolta alueista maisemallisten syiden takia, mutta ennen kaikkea siksi, että alueilla on todella paljon harvinaista ja uhanalaista lajistoa.

Saaristo olisi hyvin erinäköinen ja lajisto olisi paljon köyhempää. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisesta lajistosta käyttää näitä luontotyyppejä.

Maija Mussaari

Uusia laidunalueita kunnostetaan vauhdilla

Perinnemaisemia kunnostetaan laidunnettaviksi muun muassa Metsähallituksen Rannikko-Life-hankkeessa ja ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ympäristöohjelmassa.

Tällä hetkellä laidunnettavaa on noin 34 000 hehtaaria, ja tavoitteena on kasvattaa määrä 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Ennen kuin eläimet pääsevät laiduntamaan, alueet on raivattava käyttöön sopiviksi.

Raatikainen arvioi, että suojelualueiden perinnemaisemista noin 97 prosenttia saadaan pidettyä kunnossa yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Laidunnetun alan määrä on kasvanut viime vuosina.

Viljelijät saavat korvausta karjansa käyttämisestä perinnemaisemien hoitoon maatalouden ympäristösopimuksen (siirryt toiseen palveluun) (Ruokavirasto) mukaisesti.

Nykyisen, vuonna 2014 alkaneen, EU-ohjelmakauden aikana sopimusehtoihin tehtiin muutamia parannuksia. Korvausten kysyntä on kasvanut hienoisesti.

– Tietoisuus eri vaihtoehdoista on varmasti levinnyt tilallisten keskuudessa, Raatikainen arvelee.

Paimenkoirat hakevat takaisin

Itämeri rehevöittää rantoja, joten lampaille riittää syötävää. Vesa Heinonen arvioi, että ilman eläinten työpanosta rannat peittyisivät lepikkoihin ja pajukkoihin muutamassa vuodessa.

Heinosen mukaan lampaille maistuvat nurmen lisäksi leppien ja koivujen lehdet, sekä pehmeät lehtipuiden oksat.

– Niitä ne näyttävät siellä popsivan, hän sanoo.

Lampaat haetaan takaisin Björköbyn saaristosta syyskuun lopulla. Ne saadaan kiinni talkoolaisten ja paimenkoirien avustamana.

– Paimenkoirat osaavat kerätä taitavasti pikkulauman kerrallaan, ja ne tuovat sen aina veneeseen asti.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.