Hyppää sisältöön

Poikkeukselliset helteet voivat Suomessakin aiheuttaa satoja kuolemia kesässä – hoitolaitosten ja sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon

Lisääntyvät ja pidentyvät hellejaksot lisäävät erityisesti ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä Suomessa.

Helleaaltojen odotetaan yleistyvän ja pidentyvän Suomessakin. Tämä lisää kuolemia sekä terveysriskejä erityisesti ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden parissa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa entisestään hellejaksojen määrä ja pituutta. Kesän pitkät hellejaksot voivat olla kohtalokkaita erityisesti ikääntyneille ja perussairauksista kärsiville, siksi helteisiin tulisi varautua nykyistä paremmin.

– Ilmastonmuutos etenee ja helleaaltojen odotetaan Suomessakin yleistyvän. Helleaalloista tulee myös entistä pidempiä ja kuumempia, sanoo Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkija Reija Ruuhela.

Hellerajat vaihtelevat maittain. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hellerajana on pidetty 25 asteen maksimilämpötilaa vuorokaudessa. Esimerkiksi Espanjassa helleraja on huomattavasti korkeampi, 30 astetta. Ilmatieteen laitos käynnistää kuumuusvaroitukset, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 20 astetta ja vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta.

Tutkija Virpi Kollanuksen mukaan Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan hellettä yksinomaan positiivisena asiana. "Vasta ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana on opittu ymmärtämään, että se on itseasiassa varsin monille vakava riskitekijä", muistuttaa Kollanus. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

– Kuolleisuus alkaa lisääntyä jo hellerajaa huomattavasti alhaisemmissa lämpötiloissa, vaikka kesällä ei olisikaan voimakasta pitkittynyttä hellejaksoa, niin kesäisin ilmenee kuitenkin kymmenistä sataan lämpimään säähän liittyviä kuolemia, toteaa ympäristöterveyden tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Viime kesänä Suomessa koettiin poikkeuksellisen pitkä hellejakso. Poikkeuksellisesta hellejaksosta voidaan puhua, kun helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on käynyt vuoden 1961 jälkeen esimerkiksi vuosina 2003, 2010, 2014, 2018 ja 2021.

Helteistä aiheutuva terveysriski suurenee jo yksittäisinä lämpiminä päivinä. Haitat kasvavat huomattavasti, kun kuumat hellejaksot pitkittyvät. THL:n arvion mukaan poikkeuksellisista hellejaksoista on aiheutunut Suomessa kesäisin 350–400 ennenaikaista kuolemaa.

Ilmatieteen laitoksen alustavan arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime kesänä poikkeuksellisen pitkä hellejakso aiheutti noin 400 ennenaikaista kuolemaa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin mitä liikenteessä kuolee vuosittain.

– Kyllä se on merkittävä määrä, kun ajatellaan miten lyhyessä ajassa ne vaikutukset ilmenevät, sanoo Kollanus.

Ihmiset sopeutuvat jonkin verran ympäröivän ilmaston keskimääräisin lämpöoloihin. Terveysongelmat liittyvät erityisesti kuumaan tai kylmään ääripäähän. Ruuhelan mukaan pitkien aikasarjojen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten herkkyys kuumuudelle on vähentynyt, mutta 2000-luvun kuolleisuus helleaaltojen aikana ei.

– Voidaan odottaa, että ilmastonmuutoksen seurauksena kuolleisuus lisääntyy entistä voimakkaampien helleaaltojen seurauksena, arvioi Ruuhela.

Hellejaksot lisäävät kuolleisuutta moniin eri sairauksiin liittyen. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset hengityselinsairaudet, munuaissairaudet, mielenterveyden häiriöt ja käyttäytymisen häiriöt ovat helteestä johtuvien kuolemien taustalla. THL:n mukaan vakavat hellehaitat eli kuolemat ja sairaalahoidon tarve lisääntyvät erityisesti yli 75-vuotiailla, joilla myös perussairaudet ovat yleisiä.

Rakennukset ovat suurin ongelma Suomessa

Suomessa hellekuolemat ovat harvoin suoran paahteen aiheuttamia lämpöhalvauksia. Suomessa hellehaitat liittyvät erityisesti rakennusten lämpenemiseen ja sisätiloissa oleskelun aiheuttamaan lämpörasituksen. Lämpörasitus pahentaa perussairauksien oireita.

Helsinki on tehnyt kaupunkitasoisen varautumissuunnitelman helteiden varalta. Suunnitelma sisältää toimintaohjeita asumisyksiköihin, laitoksiin ja hoivakoteihin ja kotihoitoon. Helsingin kaupungin palvelualueen johtajan Helena Venetvaaran mukaan vanha sairaalamainen rakennuskanta on haaste. - Meillä on linjaus, että laitoksessa turvataan vähintään yksi tila, joka voidaan viilentää vähintään 25 asteeseen. Eli jos oma asuintila on kuumin, niin pääsee vilvoittelemaan viileämpään tilaan. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

THL:n tuoreen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan hellevarautuminen on monissa Suomen sairaaloissa puutteellista. Suurin osa helteen aiheuttamista kuolemista tapahtuu sairaaloissa, joiden vuodeosastoilla ovat kaikkein hauraimmassa kunnossa olevia potilaita. Kuolemantapausten määrä kertoo siitä, ettei sisätiloja ole onnistuttu viilentämään tehokkaasti.

– Rakennukset on suunniteltu talvea varten ja ne kuumentuvat kesällä herkästi. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitokset ovat varsinkin pitkittyneillä helteillä tukalan kuumia, toteaa Kollanus.

Asumisterveysasetuksessa on asetettu korkealle huonelämpötilalle toimenpideraja. Asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa huonelämpötila ei saisi ylittää kesällä 32 astetta. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa toimenpideraja on 30 astetta.

"Yöllä olivat ne pahimmat ajanhetket, onneksi saatoin mennä parvekkeelle viilentymään", Angelina Salmi muistelee viime kesän hellejaksoa Töölön seniorikeskuksessa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

– Rajojen avulla on pyritty leikkaamaan suurimpia altistumisia, mutta terveysvaikutusten kannalta raja-arvot ovat liian korkeita eivätkä ne riitä suojaamaan herkkiä väestöryhmiä haittavaikutuksilta, harmittelee Kollanus.

Kansallinen helteeseen varautumisen suunnitelma puuttuu Suomesta

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut kaikkia Euroopan maita laatimaan kansallisen toimintasuunnitelman helteiden varalta. Suomessa sellaista ei ole.

THL:n tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan terveydenhuollossa haitat tunnistetaan hyvin ja niiden ehkäisyä pidetään tärkeänä, mutta sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon.

– Valitettavasti monissa hoitolaitoksissa varautumien on vielä puutteellista. Pitkittynyttä hellettä ei usein huomioida valmiussuunnitelmassa. Meillä on myös paljon hoitolaitoksia, joissa ei ole mahdollisuutta koneelliseen jäähdytykseen tai jäähdytys on mahdollista vain osassa tiloista, toteaa Kollanus.

Ilmatieteen laitos tuottaa kesäisin hellevaroituksia ja pidemmän aikavälin sääennusteita. Tätä tietoa hyödynnetään toistaiseksi ympäristöterveyden tutkijan mukaan liian vähän ennakoinnin apuna.

Myös helteen lievempiä haittoja tutkitaan

Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa HEATCLIM-hankkeessa tutkitaan kuuman sään aiheuttamia terveyshaittoja Suomessa laajasti, usean eri tutkimuslaitoksen yhteistyössä.

Helteet aiheuttavat myös vähemmän vakavia terveyshaittoja, kuten uniongelmia ja toimintakyvyn laskua. Tutkimuksella on viime aikoina alettu kerätä tietoa myös helteen lievemmistä vaikutuksista väestön terveyteen tarkastelemalla esimerkiksi sairauksiin ja tapaturmiin liittyviä lääkärikäyntejä ja hoidon tarvetta sekä työpoissaoloja.

– Helteen terveyshaitoista aiheutuu myös taloudellisia vaikutuksia. Mitä laajemmin kokonaisvaltaiset vaikutukset väestössä tunnistetaan, sitä enemmän se kannustaa ehkäisemään haittoja, uskoo Kollanus.

Töölön seniorikeskuksesssa tiloja pyrittiin viime kesänä jäähdyttämään läpivedolla. Tänä kesänä suojautumiseen on saatu paremmat välineet. "Olemme saaneet nyt jäähdytyslaitteita ja suojakalvoja ylimpien kerrosten asuntoihin, joissa ikkunat ovat aurinkoon päin. Pyritään seuraamaan asukkaiden neste- ja suolatasapainoa ja pidetään nestettä ja suolaista tarjolla", Töölön seniorikeskuksen johtaja Pia-Maria Grönqvist kertoo. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Toistaiseksi tavanomaista kesäsäätä tänä vuonna

Pitkän hellejakson osumista juuri tälle kesälle tai tietylle viikoille on mahdotonta ennustaa useita viikkoja etukäteen luotettavasti, mutta niin sanotut pitkät ennusteet antavat kohtuullisen hyviä suuntaa-antavia arvioita erityisesti lämpötilan osalta.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan heinäkuusta syyskuuhun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on odotettavissa suuressa osassa maata keskimäärin 0–0,5 astetta tavanomaista korkeampaa lämpötilaa.

Kesäkuussa lämpötila on ECMWF ennusteen mukaan hyvin tavanomainen, eikä ennusteessa ole selvää poikkeamaa kesäkuiden lämpötilan keskiarvosta suuntaan tai toiseen.

Tämän kesän hellehaittoja on vielä vaikea ennustaa. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea säätila. Voi olla, että viime kesän kokemukset ovat saaneet ihmiet varautumaan helteisiin aiempaa paremmin. Myös koronapandemialla voi olla vaikutusta.

– Kevään aikana koronavirukseen liittyvä kuolleisuus on lisääntynyt riskiryhmissä. Se voi osaltaan vaikuttaa niin, että helteiden kuolleisuusvaikutukset saattavat jäädä hieman pienemmiksi. On kuitenkin epävarmaa, mikä on koronapandemian vaikutuksen suuruusluokka ja suunta, arvioi Kollanus.

Lue myös:

.
.