Hyppää sisältöön

Yhdeksän euron kuukausilippu ja bensa-ale – Ylen toimittajat avaavat, miten muualla Euroopassa tuetaan ihmisiä hintojen noustessa

Saksan hallitus helpottaa liikkumista maassa kesäkuukauksiksi. Liikenteeseen on luvassa miljardeja euroja. Virossa puolestaan harkitaan korotuksia lapsilisiin.

Ruuhkaa Frankfurtin rautatieasemalla.
Ylen kirjeenvaihtajat eri puolilta Eurooppaa kertovat, kuinka kussakin maassa pyritään helpottamaan hintojen nousun vaikutuksia.

FRANKFURT Juna-aseman laiturilla parveilee ihmisiä joka lähtöön. On hyvin pukeutuneita toimistotyöläisiä, opiskelijoita, perheitä, turisteja ja sitten ihan vain heitä, jotka ovat uteliaina lähteneet liikkeelle kokeilemaan paikkakuntansa lähijunatarjontaa.

Maanantaiaamuksi matkustajaliikenne tuntuu poikkeuksellisen vilkkaalta. Raide- ja lähiliikenteen kysyntä on kasvanut Saksan kaupungeissa kymmenen prosenttia yhdeksän euron kuukausilipun ansiosta.

Ennätyshalvan lipun on ostanut itselleen jo 16 miljoonaa ihmistä. Kaupunkien ulkopuolellakin lippu houkuttelee saksalaiset liikkumaan joukkoliikenteellä – etenkin nyt, kun autoilu on muuttunut nousseiden polttoainekustannusten takia hyvin kalliiksi.

Nousseet energiakustannukset verottavat tuntuvasti saksalaisia kotitalouksia. Saksan hallitus haluaa helpottaa kustannusten aiheuttamaa taakkaa kolmella tukitoimella kesän aikana.

Yhdeksän euron lipulla voi matkustaa koko maassa

Ennätyshalpa kuukausilippu astui voimaan Saksassa 1. kesäkuuta. Sen voi ostaa kesä-, heinä- ja elokuun ajaksi. Yhdeksällä eurolla kuukaudessa matkustajat voivat liikkua kaikella julkisella liikenteellä kaukojunia, eli IC- ja ICE-junia, lukuun ottamatta.

Lippu on voimassa koko maassa. Teoriassa lipulla voisi siis matkustaa vaikka maan päästä päähän. Siihen ovat oikeutettuja muutkin kuin Saksassa pysyvästi asuvat.

Maan hallitus tukee lippua 2,5 miljardilla eurolla. Monet joukkoliikenteen palveluntarjoajat ovat kuitenkin epäilleet, ettei summa riitä kattamaan korkeampia polttoainekustannuksia ja ajettavia lisävuoroja lisätyötunteineen.

Ensi sijassa lipun uskotaan palvelevan vähätuloisia ja niitä, jotka joutuvat kulkemaan reuna-alueilta kaupunkeihin töihin. Lipulla halutaan houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi etenkin sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten liiku juurikaan julkisilla.

Saksan halvan joukkoliikennelipun ostaneita on noin kolme kertaa enemmän kuin Suomessa on asukkaita. Kuva: Anna Saraste / Yle

Autoilijoita lepytellään bensa-alella

Kesäkuun alusta alkaen Saksassa on voinut myös tankata halvemmalla. Tukitoimellaan hallitus alensi bensan hintaa noin 0,30 euroa litralta ja dieselin hintaa 0,14 euroa/litralta.

Bensan hinta on nyt noin 1,96 euroa per litra. Automaa Saksassa halvempi bensa miellyttää erityisesti työmatka-autoilijoita sekä esimerkiksi kuljetusfirmoja.

Saksalaisista monet perheet miettivät myös polttomoottoriautonsa vaihtamista sähköautoon. Toukokuun alussa julkaistun kyselyn mukaan joka kahdeksas kotitalous olisi valmis vaihtamaan autonsa sähkökäyttöiseen kulkupeliin.

Kertaluontoinen tukisumma perheille ja vähätuloisille

Saksan hallitus maksaa lisäksi syyskuussa palkansaajille kertaluontoiset 300 euroa, joilla halutaan vastata kohonneisiin sähkö- ja lämmityslaskuihin. Perheet saavat lisäksi 100 euroa lasta kohden, joka maksetaan heinäkuun lapsilisän päälle.

Tukirahaa on kritisoitu paitsi riittämättömäksi, myös epätasa-arvoiseksi. Esimerkiksi eläkeläiset jäävät kokonaan tukirahan ulkopuolelle, vaikka moni heistä kamppailee kohonneiden kustannusten kanssa.

Lisäksi on epäselvää, miltä tuleva syksy näyttää ja onko silloin mahdollisesti luvassa lisää valtion tukea saksalaisten lämmitys- ja energiakustannusten kattamiseen. Arviolta puolet saksalaiskodeista lämpiää kaasulämmityksellä, ja Saksa on edelleen vahvasti riippuvainen venäläisestä tuontikaasusta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 16.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.