Hyppää sisältöön

Valkoposkihanhia ei tullut Suomeen yhtä paljon kuin aikaisemmin – söivät silti pellot paikoin paljaiksi

Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kasvukausi ei ollut ehtinyt käynnistyä lumen alla ennen hanhien tuloa. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.

Valkoposkihanhia syömässä ja lepäämässä Pohjois-Karjalan Kiteellä keväällä 2022. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet jälleen mittavat vahingot Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia tuli Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112.

Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön, Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisestä tiedotteesta.

Tämän kevään vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien aiheuttamat tuhot olivat koko massa ennätyssuuret ja viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.

Viime vuonna tuhot sen sijaan jäivät tavallista pienemmiksi, kun iso osa linnuista koukkasi poikkeuksellisella tavalla Suomen ohi. Valkoposkihanhet kiersivät Suomenlahden yllä olleen sumurintaman. Osa parvista lensi Venäjän ja osa ilmeisesti myös Ruotsin kautta.

Valkoposkihanhia Pohjois-Karjalassa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kasvukausi ei ollut ehtinyt käynnistyä lumen alla ennen hanhien tuloa. Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi.

Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista, mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.

Hanhia vähemmän kuin viime vuosina

Hanhet saapuivat Suomeen totuttuun tapaan maalis–huhtikuussa. Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa.

Esimerkiksi Helsingissä havaittiin huhtikuun lopulla jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea.

Hanhet liikkuivat nopeasti Itä-Suomea kohti. Toukokuun alusta lähtien havaittiin Etelä-Karjalan Parikkalassa yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella.

Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhien karotukseen kokeiltiin "Killerbee" eli hanhenkarkotusdrooneja. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Enimmillään Parikkalan ja Pohjois-Karjalan välisellä alueella oli lähes puolet yli miljoonapäisestä hanhikannasta. Eniten hanhia kerrallaan havaittiin Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä, jossa oli toukokuussa yli 140 000 valkoposkihanhea.

Hanhia havaittiin kuitenkin kaikkiaan vähemmän kuin edellisenä viitenä vuotena. Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan tänä keväänä esimerkiksi laser-tykein, drooneilla sekä hanhipaimenten avulla.

Hanhille varatuilta hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotantopelloille.

Ensiarvioiden mukaan hanhien karkotustoiminta onnistui joka tapauksessa kohtuullisen hyvin.

Lisää aiheesta:

.
.