Hyppää sisältöön

Venäjä kunnostaa sotilaslentokenttiä Murmanskin alueella – asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole Suomesta, vaan energiavaroista ja ydinaseista

Venäjä haluaa pohjoisrannikon ja Jäämeren saarten sotilaslentokentistään sopivia pommikoneiden käyttöön. Murmanskin lähellä avataan lentosatama amfibiokoneille, jotka ovat Venäjän asevoimien erikoisuus.

Pohjoinen laivasto nostettiin Venäjällä sotilaspiirin asemaan vuonna 2021. Muilla laivastoilla tällaista asemaa ei ole. Pohjoisella laivastolla on vastuualueita merellä ja maalla. Kuva: Lev Fedoseyev/TASS/All Over Press

Venäjä rakentaa ja kunnostaa pohjoisrannikolleen ja Jäämeren saarille sotilaslentokenttiä, joista lähimmät sijaitsevat 200 kilometrin päässä Suomesta. Norjalainen uutissivusto The Barents Observer kertoo, että Venäjä aikoo avata uudelleen Severomorsk 2 - sotilaslentokentän (siirryt toiseen palveluun)Murmanskin vieressä. Kenttä on ollut poissa käytöstä vuodesta 1998.

Venäjän asevoimien kehitystä ja joukko-osastorakennetta pitkään seurannut sotilasasiantuntija, majuri evp. Marko Eklund ei pidä hiljaiseloa viettäneen kentän käyttöönottoa sinänsä dramaattisena asiana.

– On kokonaan toinen juttu, missä aikataulussa alueelle tulee uusia koneita ja varsinaista uutta suorituskykyä. Se voi olla pitkissä piuhoissa Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen vientirajoitusten vuoksi. Venäjän sotateollisuus aika lailla seisoo nyt.

Eklund pitää selvänä, että kentän uudelleen avaaminen ei liity erityisesti Suomeen, vaikka se kasvattaakin Venäjän kapasiteettia toimia Suomen lähellä. Alueen kehittämisessä Venäjän tavoitteena on Pohjoisen laivaston vahvistaminen ja arktisten luonnonvarojen käyttö Venäjän ehdoilla.

Severomorskissa aiotaan kunnostaa kaksi muutakin sotilaslentokenttää, jotka nytkin ovat käytössä. Lisäksi kenttiä kunnostetaan tai rakennetaan vuoteen 2030 mennessä Arkangelissa, Novaja Zemljalla, Frans Josefin maalla ja idempänä Siperian rannikolla. Pohjoisen laivaston komentaja mainitsee uutistoimisto TASS:in haastattelussa tavoitteeksi, että näiltä kentiltä voisivat toimia kaikentyyppiset koneet.

– Se tarkoittaa käytännössä muiden muassa raskaita strategisia pommikoneita, joita tullaan varmaan voimannäyttönä käyttämään ja näyttämään, Eklund toteaa.

Suomea lähinnä olevat pommikoneet ovat Olenogorskissa noin 100 kilometriä Murmanskin eteläpuolella.

Venäjä rakentaa lennokkiosastoja

Pohjoinen laivasto aikoo ilmoituksensa mukaan avata Severomorskin alueella Safonovossa lentosataman eli lentokentän koneille, jotka voivat laskeutua veteen. Sotilasasiantuntija Marko Eklundin mukaan Venäjän käytössä on yli 30-metrisiä Beriev Be-200 -amfibiokoneita, joilla voidaan kuljettaa rahtia, sammutusvesisäiliöitä tai yli 70 ihmistä.

– Niitä käytetään kuljetustehtäviin alueille, joilla ei ole varsinaista lentokenttää. Se on aika marginaalinen laite, mutta venäläiset erikoisuudet eivät maailmasta lopu. Heillä on hyvin paljon omaperäisiä ratkaisuja.

Venäjä aikoo kunnostaa useita lentokenttiä Severomorskin alueella ja kolmessa muussa kartassa näkyvässä paikassa. Kokonaan uudet kentät rakennetaan Frans Josefin maalle Barentsinmerellä ja Kotelnyin saarelle Itä-Siperiaan. Ne sijoittuvat kartan ulkopuolelle. Kuva: Illusia Sarvas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Voimankäytön kannalta merkittävämpi ratkaisu on panostus miehittämättömiin ilma-aluksiin. Venäjä satsaa niihin paljon, kuten moni muukin maa.

– Venäjä panostaa tekoälyllä johdettujen miehittämättömien ilma-alusosastojen kehittämiseen, Eklund kertoo.

Lennokkiosastoissa olisi täsmäasein varustettujen lennokkien lisäksi lennokkeja tiedusteluun ja elektroniseen sodankäyntiin. Eklundin mukaan varsinaisten lennokkilaivueiden lisäksi joukko-osastojen käytössä on pieniä tiedustelulennokkeja jo nyt.

Teknologiaa koskevat länsimaiden vientikiellot hidastavat hänen arvionsa mukaan kuitenkin merkittävästi lennokkien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Arktisella ovat suurvaltastatuksen rippeet

Venäjä on jo vuosien ajan rakentanut ja kunnostanut sotilastukikohtia pohjoisilla alueillaan ja sijoittanut sinne meri- ja ilmatorjuntaohjuksia ja tutka-asemia. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Harri Mikkola näkee hänkin sotilaslentokenttien lisäämisen osana pitkää jatkumoa, joka ei ole vielä tiensä päässä.

– Venäjä pyrkii ylläpitämään oman suhteellisen ylivoimansa siellä, se on ihan selvä juttu. Oletan, että varustelu tulee jatkumaan.

Mikkola toteaa, että arktinen on Venäjälle huippustrateginen alue, koska siellä ovat Venäjän “suurvaltastatuksen rippeet” eli energiavarat ja ydinaseet. Merkityksestä kielii myös se, että Pohjoiselle laivastolle on annettu sotilaspiirin status, mitä millään muulla laivastolla ei ole.

– Sotilasnäkökulmasta ajatellen Venäjä pyrkii turvaamaan ydinaseensa Pohjoisen laivaston sukellusveneissä ja pääsyn Pohjois-Atlantille. He ovat kehittäneet tähän tarvittavaa sotilasinfraa hyvin määrätietoisesti.

Viime vuosina myös pohjoismaat ja Nato ovat aktivoituneet arktisella alueella. Esimerkiksi Naton tämän vuoden suurin sotaharjoitus järjestettiin keväällä Pohjois-Norjassa. Cold Response -harjoitukseen osallistui yli 30 000 sotilasta kymmenistä maista, myös Suomesta.

korjattu 16.6 klo 7.35 karttakuvan kuvatekstistä Kitelnyi oikeaan muotoon Kotelnyiksi

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 16.6. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.