Hyppää sisältöön

Airbnb-majoituksen sääntöjä tiukennettiin häiriöiden takia, mikä johti uusiin ongelmiin

Lyhytaikaiseen huoneistojen vuokraukseen kaivattaisiin eri tahoilla selkeitä valtakunnallisia pelisääntöjä. Tuoreiden rajoitusten odotetaan heijastuvan muun muassa matkailutuloihin.

Raja ammattimaisen ja tilapäisen majoituksen välillä on tällä hetkellä häilyvä. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä päätetty rajoittaa Airbnb-majoituksen tarjoamista.

Kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset ovat rajaamassa tavallisissa asuintaloissa tapahtuvan lyhytaikaisen huoneistojen vuokraamisen vain tilapäiseen ei-ammattimaiseen toimintaan.

Suurten kaupunkien rakennusvalvonnat ovat laatineet ohjeistuksia, joilla aktiiviset lyhytaikaisen huoneistomajoituksen tarjoajat rajataan käytännössä pois markkinoilta, uhkasakon voimalla.

Muodollisesti kyse on vaatimuksesta muuttaa huoneistoa koskeva rakennuslupa majoitustoiminnan kannalta asianmukaiseksi eli myös majoitustoiminnan sallivaksi.

– Emme me ole kieltämässä tällaista toimintaa, mutta luvat täytyy olla kunnossa, sanoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään yksiselitteistä rajaa, mikä on ammattimaista tai tilapäistä majoitusta ja mikä ei. Oulussa rakennusvalvonta on laatinut majoittajille yksityiskohtaisen ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun), kuten Tampereellakin on tehty.

Suomalaisissa kaupungeissa Airbnb-tyyppisen vertaismajoituksen sääntöjen tiukentaminen lähti liikkeelle samoista syistä kuin maailmallakin.

Samoissa taloyhtiöissä vakituisesti asuvat tai lyhytaikaisesti vuokrattavien pientalojen naapurustossa vakituisesti asuvat ihmiset ovat kyllästyneet käypäläisten häiritsevään käyttäytymiseen.

Tämän takia vakituiset asukkaat ovat vaatineet rakennusvalvontaviranomaisia puuttumaan asiaan.

Forenomin Pohjois-Suomen aluejohtaja Jere Pihlajaniemi näkee rajoitustoimenpiteet ongelmallisina. Forenom kaipaisikin Suomeen Norjan mallin mukaista selkeää valtakunnallista sääntelyä. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Suurten kaupunkien matkailu ja yrityselämä voivat kärsiä

Huoneistojen vuokraamisen rajoittaminen voi vähentää matkailutuloja ja vaikeuttaa ulkomaalaisten asiantuntijoiden saatavuutta Suomessa tehtäviin keikkahommiin.

Esimerkiksi Oulussa toimenpide voi tulla kalliiksi, sillä Airbnb:ssä yövytään viidesosa kaupungissa tilastoiduista majoitusvuorokausista. Kysyntää lyhytaikaiselle asumiselle on todella paljon.

Airbnb-majoituskohteet ovat olleet jo vuosia merkittävä osa Oulun kaupungin majoituskapasiteettia.

Asuntoja on jatkuvasti tarjolla noin 300, ja niiden käyttöaste on korkea, noin 60 prosenttia. Myös Oulun noin 1 400 hotellihuoneen käyttöaste on maan huippuluokkaa, selvästi isompi kuin esimerkiksi Tampereella.

Nyt sääntöjä on tiukennettu, eikä kämppien vuokraaminen ammattimaisesti ole enää käytännössä mahdollista.

Erityisesti kesäsesongin ja tapahtumaviikonloppujen aikana Oulun perinteinen majoituskapasiteetti on täydessä käytössä, eikä hotelleissa ole muuta myytävää kuin eioota. Tähän tilanteeseen Airbnb-majoitus on tuonut tähän hyvän puskurin.

– jos se poistuisi tästä kaupungista, niin todennäköisesti se vaikuttaisi meidän kesämatkailuun ja tapahtumiin merkittävästi, sanoo Business Oulun matkailualojen asiakkuuspäällikkö Jyrki Kemppainen.

Business Oulun matkailualojen asiakkuuspäällikkö Jyrki Kemppainen kertoo, että Oulun matkailussa vertaismajoitustarjonnalla on tärkeä rooli. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Majoittajat saattavat valittaa rajoituksista

Omistamaansa huoneistoa lyhytaikaisesti vuokraava Janne Hietala on yksi monista Oulun vertaismajoittajista, joiden toiminnan lopettamista Oulun rakennusvalvonta vaatii uhkasakon uhalla. Uhkasakko on lankeamassa maksuun heinäkuun lopussa.

Hän vuokraa Oulun rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevaa kaksiotaan pääsääntöisesti 1–3 päivän jaksoissa. Pääsääntöisesti asuntoa varataan Airbnb:n ja booking.comin kautta.

– Tässähän on kyse budjettimatkailusta. Tällaisessa huoneistossa asuvalle jää rahaa myös muuhun kulutukseen paikkakunnalla.

Hietala ei ole tilanteeseen tyytyväinen, vaikka hänen tapauksessaan rakennusluvan muuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa, joskin vaivalloista ja kallista. Hän uskoo, että vertaismajoittajat eivät jätä asiaa tähän.

– Kyllähän se varmasti aiheuttaa jonkinlaisia oikeudellisia toimenpiteitä, lähinnä valituksia tai kanteluita oikeusasiamiehelle tai muuhun suuntaan.

Janne Hietalan mielestä vertaismajoituksen rajoitukset eivät ole oikein. Hän uskoo, ettei asia jää tähän. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Varsinkin Forenomin tapaiset isot huoneistojen vuokraajat ja niiden asiakkaat pelkäävät, että myös yritysten tilapäisen asiantuntijatyövoiman majoituksen tarjonta tulee kärsimään.

Forenom vuokraa asiakkailleen pelkästään Oulussa 150 huoneistoa.

Keikkatyötä tekevät asiantuntijat tarvitsevat vaihtoehtoja

Muovimateriaaleja työstävä Aikolon vuokraa Forenomilta pelkästään Oulussa vuosittain satoja majoitusvuorokausia ulkomaalaisille asiantuntijoilleen.

Aikolonin markkinointitiimin vetäjä Pirjo Bovellan pelkää, että jos ei saada huoneistoja yrityksen projekteissa työskenteleville ammattilaisille, se saattaa haitata näiden viihtyvyyttä ja sitä kautta saatavuutta.

– Muutaman päivän tai jopa viikon majoituksissa hotellihuone on ok. Sitä pidemmissä majoituksissa on paljon miellyttävämpää yöpyä enemmän kodinomaisessa huoneessa, sanoo Bovellan.

Pirjo Bovellan haluaisi tarjota Aikolonin keikkatyöntekijöille nimenomaan huoneistomajoitusta. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Lokakuusta lähtien Oulussa tilapäisesti työskennellyt Energy Partners Systems BV:n (EPS) asentajien esimies Marc Michels allekirjoittaa asian täysin. Hän asuu lähes aina työmatkoillaan huoneistossa, jollei kyse ole vain muutaman päivän keikasta.

– Hotellissa asuessa ei voi laittaa itse ruokaa ja ravintolan ruokalista käy aika nopeasti turhan tutuksi, sanoo Michels.

Marc Michels asuu aina huoneistoissa, kun hän työskentelee pidempään ulkomailla. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas pitää outona syntynyttä tilannetta, jossa kaupungeissa on erilaisia sääntöjä, joilla pyritään estämään asuntojen markkinoiminen tavallista vuokraustoimintaa tai hotelliasumista joustavampana toimintana.

Kankaan on vaikea nähdä, miten kolmen viikon asuminen jossakin asunnossa eroaa laadullisesti kolmen vuoden asumisesta samassa asunnossa.

Hänen mielestään on monestakin syystä järkevää vähentää huoneistojen tyhjäkäyntiä.

– Noin kymmenen prosenttia Suomen asuntokannasta on koko ajan tyhjänä. Matala käyttöaste nostaa hiilijalanjälkeä, sanoo Kangas.

Kaikki osapuolet toivovat selkeämpiä vertaismajoitusta koskevia säädöksiä. Tällä hetkellä asian käsittely on kolmen ministeriön pöydällä.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 16. kesäkuuta kello 23:een saakka.

.
.