Hyppää sisältöön

Väitöstutkimus nostaa esiin puutteet lasten mielenterveyden edistämisessä – tutkija: "Hoidetaan oireita, ei syytä"

Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että kunnissa ymmärretään ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeys, mutta käytännössä tukea saa usein vasta sitten, kun ongelmat kärjistyvät.

Väitöstutkija Outi Savolainen toivoo, että kunnissa laaditut tavoitteet lasten mielenterveyden edistämiseksi siirtyisivät myös käytäntöön. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Lasten mielenterveyden eteen olisi mahdollista tehdä paljon nykyistä enemmän. Itä-Suomen yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että lasten mielenterveyden edistäminen on kunnissa monelta osin puutteellista.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tilannetta Pohjois-Savossa, mutta väitöstutkija Outi Savolaisen mukaan tulokset ovat tietyin varauksin sovellettavissa koko maahan. Ainakin tuloksista voivat ottaa oppia kaikki kunnat.

Lasten mieltä kuormittavat monet syyt

Lasten ja nuorten mielenterveys on herättänyt huolta jo pitkään.

Viime syksynä julkaistu kouluterveyskysely osoitti, että korona-aika on syönyt entisestään lasten ja nuorten jaksamista.

Kuopion kaupungilla koulukuraattorina työskentelevä Kaisa Kantele kertoo, että mielenterveyteen liittyvät kysymykset nousevat toistuvasti esiin. Etenkin yläkoululaisten ahdistuneisuus on lisääntynyt.

Yhtä selittävää tekijää ei ole: lapsen mieltä voivat painaa ongelmat kaverisuhteissa, paine koulumenestyksestä, vanhempien uupumus tai vaikka perheen rahahuolet.

Kuraattorit tarjoavat matalan kynnyksen tukea, mutta usein juttusille tullaan turhan myöhään.

– Meillä näkyy se, että muihin palveluihin on pitkät jonot, Kantele arvioi.

Hoidetaan oireita, mutta syyt jäävät huomiotta

Yksi Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksen keskeisistä huomioista on, että kunnissa lasten mielenterveyteen kiinnitetään huomiota usein vasta sitten, kun ongelmat ovat jo isoja. Näin resurssit ohjautuvat mielenterveysongelmien hoitamiseen sen sijaan, että niitä käytettäisiin ongelmien ennaltaehkäisemiseen.

– Hoidetaan oireita, mutta ei niiden syytä, väitöstutkija Outi Savolainen toteaa.

Savolainen korostaa, että hyvä mielenterveys on paljon muutakin kuin sairauksien puuttumista. Siksi myös mielenterveyden edistäminen vaatii laajaa otetta.

Mielenterveys on monen tekijän summa

Mielenterveyttä voi edistää lisäämällä lasten elämään hyvinvointia tukevia tekijöitä tai vastaavasti vähentämällä mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä.

– Se voi olla itsetunnon vahvistamista, kiusaamisen ehkäisyä koulussa tai harrastusmahdollisuuksien tarjoamista, Outi Savolainen selittää.

Varhaiskasvatukseen osallistuminen tukee jo itsessään lasten mielenterveyttä, samoin kaikki toimet, joilla puututaan lapsiperheiden köyhyyteen.

Savolaisen väitöstutkimuksen mukaan kunnissa mielenterveystyön kokonaisvaltaisuutta ei aina hahmoteta. Sen lisäksi että perheiden huolenaiheisiin tartutaan jälkijunassa, palveluita leimaa usein pirstaleisuus.

Savolaisen mukaan moniammatillisen yhteistyön merkitys tunnistetaan, mutta rakenteet eivät vielä mahdollista saumatonta yhteistyötä.

Asuinpaikka vaikuttaa – pikkukunnissa usein vähemmän tukea

Lapset ovat myös eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat.

Outi Savolaisen mukaan pienissä kunnissa resurssit ovat usein heikommat kuin suuremmissa kaupungeissa. Tästä seuraa, että lapsille on tarjolla vain lain vaatimat palvelut, ei yhtään enempää.

– Pienissä kunnissa on paljon hyviä puolia. Luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys ovat aivan eri tasolla kuin suuremmissa kaupungeissa. Toisaalta harrastusmahdollisuuksia on vähemmän, samoin sosiaali- ja terveyspalveluja ja välimatkat näihin ovat pitkiä, Outi Savolainen huomauttaa.

Savolaisen tutkimuksen aineistona oli yli 480:lle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja terveydenhuollon työntekijälle tehty kysely. Lisäksi hän haastatteli terveydenhoitajia, kuntapäättäjiä ja johtavia viranhaltijoita sekä perkasi kolmen kunnan strategiat, suunnitelmat ja päätöksenteon vuoden ajalta.

Lapset pitäisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa

Tilanteen korjaamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua, mutta yhden yleisohjeen Outi Savolainen antaa: kuntien tulisi ottaa kaikessa päätöksenteossaan huomioon vaikutukset lapsiin.

Savolainen korostaa, ettei mielenterveyden edistäminen ole vain terveydenhuollon tai koulujen tehtävä.

– Lapsivaikutusten arviointia olisi syytä hyödyntää nykyistä enemmän, Savolainen toteaa.

Kyseessä on lainsäätäjille ja päättäjille tarkoitettu työkalu, joka auttaa huomioimaan lasten oikeudet.

Lisäksi kuntien tulisi pitää huoli, että strategioihin ja suunnitelmiin kirjatut tavoitteet siirtyvät myös käytäntöön. Tällä hetkellä näin ei aina ole.

Koulukuraattori Kaisa Kantele on työskennellyt Kuopiossa sekä ala- että yläkoulussa. Kuntapäättäjänä hän on huomannut, ettei lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyjä kirjauksia ole aina helppo vielä käytäntöön. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Sanoista on vielä matkaa tekoihin

Kuraattori Kaisa Kantele tunnistaa kuntastrategian ja arjen käytäntöjen välisen ristiriidan. Hän on vihreiden kaupunginvaltuutettu Kuopiossa, joten myös päätöksenteko on tullut tutuksi.

Kantele kertoo, että lasten ja nuorten mielenterveys on päätöksenteossa säännöllisesti esillä. Usein kysymys on siitä, miten tavoitteet muuttuvat käytännön toimiksi - ja miten toimet mahtuvat talousarvioon.

– Se on niin iso haaste, että siihen tarvitaan mukaan kaikki päätöksentekijät, kaupungin työntekijät ja asukkaat, Kantele summaa.

Miten lasten mielenterveys tulisi paremmin huomioiduksi? Aiheesta voi keskustella 17.6. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.