Hyppää sisältöön

Yhdellä poliisilla tuhansia juttuja, syyttäjällä "putki ummessa", pätkätöihin ei löydy tuomareita – rikosasioiden käsittely hidastuu entisestään

Poliisien, syyttäjien ja tuomareiden pöydille tulee ratkottavaksi yhä vaikeampia rikosjuttuja. Työmäärää lisäävät myös lakiuudistukset. Hätärahoituksen sijaan kaivataan lisää vakituisia työntekijöitä.

Konsta Lehtonen pahoinpideltiin heinäkuussa 2018, kun hän oli 16-vuotias. Rikosprosessi kesti kolme vuotta. Alaikäisiin kohdistuvat rikokset on nyt tarkoitus säätää käsiteltäväksi kiireellisinä. Jos uudistukseen ei saada rahoitusta, uhkaavat kiireettömät jutut venyä entisestään. Kuva: Silja Viitala / Yle

Poliisin rikostutkinnan hitaus, syyttäjien ja tuomioistuinten jutturuuhkat sekä oikeudenkäyntien venyminen uhkaavat oikeusturvan toteutumista Suomessa.

Hallitus lupasi ohjelmassaan lisäresursseja (siirryt toiseen palveluun) käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Eduskunnan myöntämillä lyhytaikaisilla määrärahalisäyksillä ei kuitenkaan ole voitu palkata vakinaisia työntekijöitä, ja käsittelyaikojen venyminen on jatkunut.

  • Lue kolme vuotta oikeutta odottaneesta Konsta Lehtosesta ja tutki Ylen oikeuskoneesta käsittelyaikojen pitenemistä tästä jutusta: Kadotettu nuoruus

Kysyimme Poliisihallituksesta, valtakunnansyyttäjän toimistosta ja Tuomioistuinvirastosta, mikä on tilanne nyt ja miltä tulevaisuus näyttää.

Pyysimme myös arvioita kahden tärkeän lakiuudistuksen vaikutuksista ja kohtuullisista käsittelyajoista.

Ensi vuonna tulee voimaan seksuaalirikoslain uudistus (siirryt toiseen palveluun), joka laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa. Jatkossa raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto.

Ruotsissa vastaava lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langetettujen rangaistusten määrä nousivat jyrkästi.

Oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta (siirryt toiseen palveluun), jolla alaikäisiin kohdistuvat rikokset säädetään käsiteltäväksi kiireellisenä ensi vuoden loppupuolelta lähtien.

Uudistukset aiheuttavat lisää työtä, mutta lisärahaa työntekijöiden palkkaamiseen on näillä näkymin tulossa joko vähän tai ei lainkaan. Tutkinta- ja käsittelyajat uhkaavat pidentyä entisestään.

Keskeneräisten juttujen määrä tutkinnassa tuplaantunut

Rikosasioiden käsittelyketjussa kuluu usein eniten aikaa poliisin esitutkintaan. Tutkinta kestää keskimäärin useita kuukausia.

– Poliisin tehtävä on olennainen ja laaja esitutkintavaiheessa. Rikosprosessin eri vaiheita – esitutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely – ja kestoa ei siten voi suoraan verrata, sanoo poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta.

Poliisitarkastaja Kari Siivo sanoo, että poliisissa on viime vuosina kehitetty rikosten esikäsittelytoimintoa kasvaneiden työmäärien ja rajallisten resurssien vuoksi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yhdellä tutkinnanjohtajalla saattaa Siivon mukaan olla esikäsittelyssä ja päivittäistutkinnassa jopa tuhansia juttuja vuodessa.

Vaativassa rikostutkinnassa tutkinnanjohtajalla saattaa olla satoja juttuja ja enemmänkin vuoden aikana.

Poliisitarkastaja Kari Siivo

– Vaativassa rikostutkinnassa tutkinnanjohtajalla saattaa olla satoja juttuja ja enemmänkin vuoden aikana, kertoo Siivo.

Rikoslakirikosten määrä on pysynyt jokseenkin samana vuosikymmenen, noin puolessa miljoonassa. Rikoslakirikoksia ovat muun muassa omaisuus-, seksuaali-, liikenne-, huumausaine- sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.

Tutkinnassa olevien avoimien juttujen määrä on kaksinkertaistunut. Viime vuoden lopussa niitä oli liki 130 000.

Myös tutkinta-aika on kaksinkertaistunut kaikilla poliisilaitoksilla. Jos liikennerikoksia ei oteta huomioon, viime vuonna keskiarvo oli lähes 170 päivää.

Vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten tutkinta-ajat ovat vielä pidempiä, vaikka niiden tutkintaa priorisoidaan. Vuosikymmen sitten tutkinta kesti keskimäärin 117 päivää ja viime vuonna 219 päivää.

Tutkittavana aiempaa vaikeampia rikoksia

Poliisihallituksen mukaan tutkinta-aikoja ovat venyttäneet rikollisuuden kansainvälistyminen ja digitalisoituminen. Tutkittavana on entistä vaikeampia juttuja.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla vieraskielisten epäiltyjen määrä on suuri ja aiheuttaa kääntämis- ja tulkkaustarvetta. Myös poliisin toimintaa säätelevät lakimuutokset (siirryt toiseen palveluun) ovat vaikuttaneet tutkintaan.

Poliisitarkastaja Kari Siivo sanoo, että kohtuullinen tutkinta-aika vaihtelee rikosasian laadun, tutkinnan vaatimusten ja tutkintaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat antaneet poliisille huomautuksia esitutkinnan kohtuuttomista kestoista.

Tarkkaa arviota yksinomaan rikostutkinnan lisähenkilöstön tarpeesta ei ole.

Poliisitarkastaja Kari Siivo

Ensi vuonna voimaan tuleva seksuaalirikoslain uudistus (siirryt toiseen palveluun) tuo poliisille runsaasti lisää työtä ja vaatii muun muassa laajaa kouluttautumista.

Tilanne on sama alaikäisiin kohdistuvien rikosten tutkinnan säätämisessä kiireelliseksi. Siivo huomauttaa, että lakimuutos ei yksin riitä nopeuttamaan rikosprosessia.

Lisäväkeä tutkintaan ei ole luvassa

Siivo sanoo, että rikostutkintaan samoin kuin muuhunkin poliisitoimintaan tarvittaisiin lisää henkilöstöä.

– Poliisin lisärahoituksen tarve vuodelle 2023 on reilut 40 miljoonaa euroa, jotta nykytasoinen toiminta voidaan turvata.

– Tarkkaa arviota rikostutkinnan lisähenkilöstön tarpeesta ei ole.

Siivon mukaan tiedossa olevat rahoituskehykset eivät mahdollista lisähenkilöstön palkkaamista.

Syyttäjien rästit ovat "pompsahtaneet"

Rikosprosessissa syyteharkintaan kuluu huomattavasti vähemmän aikaa kuin esitutkintaan tai oikeuskäsittelyyn.

Keskiarvo on ollut reilut kaksi kuukautta, mutta luku ei kerro koko totuutta. Kirjallisella menettelyllä voidaan ratkaista paljon yksinkertaisia asioita nopeasti. Enemmän työtä vaativissa jutuissa syyteharkinta-ajat ovat pidempiä.

– Poliisilla ja tuomioistuimilla on isoja vaikeuksia. Siinä välissä olevilla syyttäjillä ratkaisematta olevien asioiden määrä on kasvanut huikeasti viime vuosien aikana, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

Siihen ei voi olla tyytyväinen, että myös syyteharkinta-ajat jatkuvasti pitenevät.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

– Syyttäjälaitoksessa on suurempi ruuhka kuin mitä pystytään hoitamaan. Ei voi olla tyytyväinen, että myös syyteharkinta-ajat jatkuvasti pitenevät.

Syyttäjille saapuvien asioiden määrä on noussut ja on nyt noin 90 000 vuodessa. Kun määrä kasvoi roimasti vuoden 2020 aikana, myös rästissä olevien asioiden määrä pompsahti, kertoo Rappe.

Rappen mukaan tilanne on muuttunut tänä vuonna vielä huonommaksi. Rästissä on noin 19 000 asiaa. Niistä 1 800 on ollut syyttäjien pöydillä yli vuoden.

Jos saataisiin rästit tehtyä pois tasokorotuksella, pystyttäisiin tilanne pitämään näpeissä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Syyttäjälaitos on saanut tilapäistä lisärahoitusta ja lisäksi muutaman miljoonan euron tasokorotuksen määrärahoihin.

Ahdinkoa helpottaisi Rappen mukaan noin seitsemän miljoonan euron lisäys.

– Jos saataisiin rästit tehtyä pois tuollaisella tasokorotuksella, pysyisi tilanne näpeissä.

Rappen mukaan ratkaisemattomien asioiden määrä voi olla vuosittain 13 000 tuntumassa. Tällöin syyteharkinta pystyttäisiin tekemään tavanomaisissa massarikoksissa 2–3 kuukaudessa.

Laajoissa huumerikosasioissa tai hankalissa virkarikosjutuissa syyteharkinta kestää pidempään.

Viime vuonna syyttäjiä pystyttiin palkkaamaan vajaat 410. Tänä vuonna määrän toivotaan nousevan 420:een, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan tämä ei riitä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Syyttäjälaitos on saanut lisärahaa seksuaalirikoslain muutoksen vuoksi. Se mahdollistaa noin kymmenen syyttäjän palkkaamisen. Rappen mukaan on vaikea arvioida, riittääkö tämä.

– On ennakoitavissa, että seksuaalirikosjuttujen määrä nousee. Syyttäjän on punnittava näyttö ja lisäksi tuomitsemisen todennäköisyys. Käytäntö osoittaa, miten työmäärä kehittyy.

Jokaisella syyttäjällä on keskimäärin vajaat 50 asiaa ratkaisematta pöydällä, osa niistäkin kiireellisiä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Alaikäisten rikosten uhrien asioiden käsittelyn määrääminen kiireelliseksi tulee Rappen mukaan johtamaan siihen, että muiden asioiden käsittely hidastuu.

– Tällä hetkellä putki on aivan ummessa, syyttäjien istuntopäivät on varattu lähes vuodeksi eteenpän. Jokaisella syyttäjällä on keskimäärin vajaat 50 asiaa ratkaisematta pöydällä, osa niistäkin kiireellisiä, sanoo Rappe.

– Kroonista voimavarapulaa ei pystytä poistamaan sillä, että säädetään uusia asioita kiireellisiksi. Kohta ollaan siinä tilanteessa, että kaikki asiat pitäisi käsitellä kiireellisesti.

Myös syyttäjien kannalta tilanne on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan vaikein Etelä-Suomessa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Missä ajassa tavallisen kansalaisen tulisi syyttäjän näkökulmasta saada oikeutta?

Rappe ottaa esimerkiksi auton omistajan, jonka kulkupelistä on varastettu katalysaattori.

– Kohtuullista olisi, jos kansalainen rikosilmoituksen tehtyään aivan kohdakkoin pääsisi kuulusteltavaksi ja esitutkinta valmistuisi 2–4 kuukaudessa. Syyttäjä pystyisi ratkaisemaan asian muutamassa viikossa. Käräjäoikeudessa asia käsiteltäisiin niin, että tuomio annettaisiin puolen vuoden kuluttua rikoksen ilmitulosta.

– Elävässä elämässä voi tekijän selvittämiseen ja kiinni saamiseen menevä aika tietysti olla pitkäkin.

Tuomioistuimet ovat viimeinen tulppa

Hitaiden prosessien viimeinen tulppa on tuomioistuimissa. Niissäkin rikosasioiden käsittely on kestänyt keskimäärin useita kuukausia.

Jo entuudestaan pitkät käsittelyajat venyivät oikeuksissa keväästä 2020 alkaen, kun koronapandemian vuoksi (siirryt toiseen palveluun) valtaosa suullisista käsittelyistä lykättiin.

Esimerkiksi törkeän varkauden käsittely kesti käräjäoikeudessa viime vuonna keskimäärin yli kymmenen kuukautta eli lähes kaksi kertaa pidempään kuin vuonna 2014. Käsittelyajat ovat pisimpiä vakavissa talousrikoksissa ja seksuaalirikoksissa.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että koronapandemian aiheuttamaa jutturuuhkaa puretaan vielä ainakin ensi vuosi.

On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin.

Ylijohtaja Riku Jaakkola

Käräjä- ja hovioikeudet saivat koronaruuhkien purkuun lisärahoitusta, mutta sillä ei ole voitu palkata vakituista väkeä.

– On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että juttujen vaikeutuminen näkyy myös tuomioistuimissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Pääosin pääkaupunkiseudulle keskittyviä laajoja rikos- ja myös riita-asioita tulee tuomioistuimiin enemmän kuin aiemmin. Niitä istutaan vahvennetulla kokoonpanolla, ja niihin menee usean ihmisen työpanos.

Pikaisia keinoja oikeudenkäyntien keston lyhentämiseksi ei Jaakkolan mukaan ole.

– Niin kauan kuin perusrahoitukseen ei saada merkittävää korjausta, ei ole odotettavissa, että saataisiin käsittelyaikoja lyhenemään nopeasti.

Jaakkola toivoo tuomioistuimille noin 20 miljoonan euron korotusta vuodessa. Tällöin päästäisiin keskimäärin alle vuoden käsittelyaikoihin. Korotusta ei näillä näkymin ole luvassa.

Sellaisia uudistuksia ja käsittelytapojen muutoksia ei voida tehdä, että ne korvaisivat perusrahoituksen nostamisen.

Ylijohtaja Riku Jaakkola

– Monilla keinoilla pystytään käsittelyä nopeuttamaan jonkin verran. Prosesseja pitää kehittää joka tapauksessa.

– Mutta sellaisia uudistuksia ja käsittelytapojen muutoksia ei voida tehdä, että ne korvaisivat perusrahoituksen nostamisen, korostaa Jaakkola.

Seksuaalirikosten käsittelyyn varatut rahat eivät riitä

Seksuaalirikoslain uudistamisen aiheuttamiin kuluihin on käräjä- ja hovioikeuksille varattu ensi vuodeksi 380 000 euroa, joka mahdollistaa viiden henkilön palkkaamisen.

Jaakkola sanoo, että rahoitusta tarvittaisiin joka vuosi liki 2,2 miljoonaa euroa. Hän ennakoi, että jutut tulevat olemaan nykyistä vaativampia ja pakkokeinoasioiden, kuten vangitsemisten, määrä kasvaa.

Lapsiin kohdistuvien rikosten säätäminen kiireelliseksi tarkoittaa käräjäoikeudessa sitä, että istunto on aloitettava 30 päivän kuluessa syytteen nostosta. Asia on käsiteltävä nopeutetusti, jos yksikin uhri on alaikäinen.

Nykyisin pääosa kiireellisenä käsiteltävistä asioista on tapauksia, joissa rikoksesta syytetty on alaikäinen tai vangittuna. Käräjäoikeuksien on varauduttava kiireellisten asioiden määrän kasvuun esimerkiksi lisäämällä päivystystä.

Kun muutoksia tulee kymmeniä vuodessa, vaikutus kumuloituu

Ylijohtaja Riku Jaakkola

Jaakkolan mukaan muutokset johtavat kiireettömien asioiden käsittelyaikojen pidentymiseen myös tuomioistuimissa, jos lisäresursseja ei saada.

– Kun muutoksia tulee kymmeniä vuodessa, vaikutus kumuloituu. Jos niihin ei saada euroakaan lisää, meille on mahdoton työ selvitä niistä kaikista.

Rikosasioiden lisäksi venyvät myös riita-asiat

Riku Jaakkola on huolissaan myös muiden kuin eniten julkisuudessa näkyvien rikosasioiden käsittelyn hitaudesta.

Käräjä- ja hovioikeudet sekä korkein oikeus ratkovat myös siiviliasioita eli erilaisia riita- ja hakemusasioita.

Käräjäoikeuksiin tulee vuodessa yli puoli miljoonaa asiaa, joista valtaosa on muita kuin rikosasioita.

Hallinto-oikeuksissa käsitellään myös esimerkiksi elinkeinoelämän ja teollisuuden hankkeisiin liittyviä ratkaisuja.

Esimerkiksi tuulivoiman lisärakentaminen voi jumiutua hallinto-oikeuksiin, ellei valitusten käsittelyyn ole riittävästi väkeä.

Ylijohtaja Riku Jaakkolan mukaan viivästystä oikeudenkäynteihin voi tulla siitäkin, että posti ei kulje kuten ennen. Haasteita ei aina saada ajoissa perille. Kuva: Silja Viitala / Yle

Minkälaisia kohtuullisia käsittelyaikoja tavalliset kansalaiset voisivat odottaa tuomioistuimilta?

Ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että jutut eroavat paljon toisistaan, joten kohtuullisen ajan määrittely ei ole helppoa.

Jos rikosasiaa käsitellään istunnossa niin perusrikosasiat, kuten pahoinpitely, pitäisi saada käsiteltyä alle puolessa vuodessa.

Ylijohtaja Riku Jaakkola

Kirjallisesti käsiteltävässä rattijuopumusasiassa, jossa ajaja on myöntänyt tekonsa, kohtuullinen käsittelyaika on Jaakkolan mukaan pari kuukautta. Sama koskee riidattomia velkomisasioita.

– Jos rikosasiaa käsitellään istunnossa niin perusrikosasiat, kuten pahoinpitely, pitäisi saada käsiteltyä alle puolessa vuodessa.

Laajojen riita-asioiden käsittely vie enemmän aikaa, koska niissä on ennen pääkäsittelyä kirjallinen ja suullinen valmistelu.

Esimerkiksi riitaisen velkomusasian tai hometalokiistan pitäisi mielestäni ratketa käräjäoikeudessa vähintäänkin alle vuodessa.

Ylijohtaja Riku Jaakkola

– Mutta esimerkiksi riitaisen velkomusasian tai hometalokiistan pitäisi mielestäni ratketa käräjäoikeudessa vähintäänkin alle vuodessa.

Jaakkola sanoo, että viivästystä käsittelyaikoihin voi aiheuttaa esimerkiksi se, että kaikkia asianosaisia ei saada haastettua käräjille. Posti ei kulje kuten ennen, ja tämä voi viivästyttää tiedoksiannon perillemenoa.

Voit keskustella aiheesta 29.6. klo 23.00 asti.

Lue myös:

.
.