Hyppää sisältöön

600 vuotta vanhoista hampaista löytyi ruttobakteeria – tutkijat kertovat selvittäneensä mustan surman alkupaikan

Brittiläis-saksalaisen tutkijaryhmän DNA-analyysi paikantaa mustan surman alkukodin Keski-Aasiaan nykyiseen Kirgisiaan. Tutkimuksen materiaali on kuitenkin hyvin suppea.

Keskiaikaisen lontoolaishautausmaan kaivaukset 1980-luvulla paljastivat satojen mustan surman uhrien jäännökset. Kuva: AOP

1300-luvun puolivälissä maailmaan levisi ennennäkemätön vitsaus. Paiserutto pyyhki yli Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan.

Tauti oli äärimmäisen tappava. Kuolleiden määrästä on vain arvioita, ne vaihtelevat 75–200 miljoonan välillä. Kahdeksan vuoden aikana kenties yli puolet eurooppalaisista kuoli.

Alkuun tautia kutsuttiin vain "vitsaukseksi" tai "rutoksi", vasta muutama sata vuotta myöhemmin epidemialle vakiintui nimi, jolla se edelleen tunnetaan.

Musta surma.

Massiivista ylikuolleisuutta Kirgisiassa

Mustan surman alkulähde on tähän saakka ollut hämärän peitossa. Sen on arveltu alkaneen milloin Etelä-Venäjältä, milloin Kiinasta tai Keski-Aasiasta.

Nyt tutkijat ovat löytäneet aineistoa, jonka mukaan musta surma alkoi Kirgisiasta Keski-Aasiasta.

Maan suurimman järven Issyk Kulin lähistöllä kuoli vuosina 1338–1339 suhteettoman paljon ihmisiä. Esimerkiksi vuodelta 1339 alueella on edeltävän vuosisadan keskimääriin verrattuna parikymmenkertainen määrä hautakiviä.

Osaan hautakivistä on kaiverrettu kuolinsyyksi "vitsaus".

Brittiläis-saksalainen tutkijaryhmä analysoi DNA-näytteitä seitsemän Issyk Kulin länsipuolelle tuolloin haudatun vainajan hampaista. Kolmelta vainajista löytyi paiseruttoa aiheuttavaa Yersinia pestis -bakteeria.

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimusraportissa (siirryt toiseen palveluun) tutkijat kertovat rekonstruoineensa kaksi muinaista Yersinia pestis -perimää, ja ne ovat yhtä ja samaa kantaa. Tämä kanta taas on sittemmin useisiin linjoihin mutatoituneen ruttobakteerin viimeisin tunnettu yhteinen esikanta.

Tulosten merkittävyys epäselvä

Viime aikoina on esitetty, että mustan surman aiheuttanut Yersinia pestis -kanta olisi syntynyt jo sata vuotta ennen mustan surman alkua. Tämä on perustunut historiallisiin, geneettisiin ja ekologisiin tietoihin.

Uusi tutkimus taas esittää, että mustan surman kanta levisi epidemiaksi melko pian syntymisensä jälkeen.

Mustan surman alkualueena Euroopassa on pidetty Mustanmeren ympäristöä, missä rutto puhkesi vuonna 1346. Tiedossa ei ole, miten bakteeri Keski-Aasiasta kulkeutui, mutta tutkijat ehdottavat kauppareittejä.

Nyt Naturessa julkaistulla tutkimuksella on myös rajoitteensa. Merkittävin rajoite on se, että otos on hyvin pieni. Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston professori sanookin BBC:llä (siirryt toiseen palveluun), että tutkimuksen tulosten lopullinen merkitys selviää vasta kun dataa on saatu lisää.

Korjattu kello 14.15: Muutettu artikkelin toisessa virkkeessä virheellisesti mainittu Pohjois-Amerikka Pohjois-Afrikaksi.

Lue myös:

.
.