Hyppää sisältöön

"Aluksi iski paniikki" – yksinhuoltaja Laura Matilainen, 39, kertoo, miten asuntolainojen korkojen nousu vaikuttaa hänen arkeensa

Korkojen nousu iskee lujaa asuntovelallisiin. Laura Matilainen varautui korkojen nousuun kahdeksan vuotta sitten ottamalla korkosuojauksen.

Laura Matilainen kertoo, että asumismenojen jälkeen hänellä jää palkasta ja asumistuesta käteen kaikkiin muihin menoihin noin 900 euroa kuussa.  Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Siitä on nyt kahdeksan vuotta, kun Laura Matilainen, 39, osti Joensuusta rivitalokolmion. Kyseessä oli hänen kolmas omistusasuntonsa.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor kipusi 15. kesäkuuta yli yhteen prosenttiin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. On kerrottu, että korkojen nousu iskee lujaa asuntovelallisiin.

Laura Matilainen tunsi ensimmäisenä pelkoa, kun hän luki korkojen nousemisesta.

– Tämä tilanne tuli itselle aluksi vähän puskista ja iski paniikki, että mitäs nyt. Sitten kun vähän tutkaili tilannetta, niin ajattelin, että kyllä siitä selvitään.

Matilainen on kahden lapsen yksinhuoltaja. Hän on ammatiltaan lähihoitaja, ja työskentelee osa-aikaisena henkilökohtaisena avustajana. Juuri nyt Matilainen on sairauslomalla. Hän suojautui asuntolainan ottaessaan korkokatolla eli korkosuojauksella.

– Pienituloisena yksinhuoltajana olisin ihan pulassa, jos korot voisivat hypätä taivaisiin.

Korkosuojat ovat pankkien myymiä tuotteita, jolla voi määrittää asuntolainaan enimmäiskoron. Helmikuussa kerrottiin, että silloin moni asuntovelallinen otti korkosuojan.

Kun Laura Matilainen muutti taloonsa kahdeksan vuotta sitten, sen takapiha oli pelkkää nurmikkoa. Laura on rakentanut sinne kivistä ja kukista oman puutarhansa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Matilaisen laina on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Kesäkuussa tuli uusi korko ja se on nyt 2,8. Matilaisen marginaaliprosentti on 2,3. Käytännössä Matilaisen lainanlyhennys kuukausittain on noin 300 euroa ja lainasta maksettava korko 160 euroa.

Korkojen nousu huolestuttaa Matilaista.

– Jos ne nousevat vielä ihan hurjasti, niin kyllä se pistää miettimään, että milläpä maksetaan, kun koron osuus on jo nyt noin puolet.

Korkokattoon on matkaa prosentin verran eli sen yli hänen korkonsa ei voi nousta. Matilaisella on korkosuojaus vielä kahdeksi vuodeksi.

– Tällä viikolla mietin aiemmin, että pitäisi kysyä, mitä ovat korkokatot nykyisin, mitä voi edes saada ja miten kalliita ne nyt ovat.

Vasta jälkikäteen voi sanoa varmuudella, onko korkosuoja taloudellisesti kannattava. Korkosuojausten hinnat kohoavat, kun markkinat odottavat korkojen nousevan. Monissa tilanteissa korkosuoja ei ole paras tapa koronnousuun varautumisessa.

Ylen laskurilla voit vertailla, miten lainasi kuukausikulut nousevat korkotason kiipeämisen myötä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lainaa 70 000 euroa

Kun Matilainen oli ottamassa kahdeksan vuotta sitten asuntolainaa, hän teki isänsä kanssa laskelmia siltä varalta, jos korot eivät pysyisi nollissa.

Matilaisen asunto maksoi noin 120 000 euroa. Lainaa hän otti 85 000 euroa ja sitä on nyt jäljellä 70 000 euroa.

– Enempää en olisi saanut lainaa. Samaan aikaan halusin ostaa asunnon, missä minä ja lapseni voimme elää, eikä ahdista ja purista.

Kaikki lainan lyhennysvapaat hän on kuitenkin jo käyttänyt eli hänen pitää selvitä 850 euron asumismenoista kuukaudessa. Tähän sisältyvät kaikki asumismenot, myös esimerkiksi yhtiövastike.

– Olin kauhuissani, kun älysin, etten saa enää lyhennysvapaata.

Pienistä puroista syntyy suuri joki

Matilainen kertoo olevansa säästeliäs ihminen ja aikoo varautua hintojen nousuun ja kasvaviin asumismenoihin jatkossakin säästämällä. Tällä hetkellä hän on saanut laitettua sivuun sen verran, että pärjäisi lastensa kanssa 2–3 kuukautta.

Ruoasta ei heidän perheessään ole tarvinnut tinkiä, mutta kaupassa Matilainen on pyrkinyt valitsemaan edullisimpia vaihtoehtoja. Hän on myös karsinut ylimääräiset autolla ajamiset.

Metsämansikka on villiintynyt Laura Matilaisen pihalla jo siinä määrin, että sitä joutuu kitkemään. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

– Olen lisäksi katsonut, onko kotona jotain ylimääräistä. Vaatekaappeja on koluttu läpi sillä ajatuksella, että pienistä puroista syntyy suuri joki.

Hän uskoo, että ihmiset joutuvat vaikeisiin tilanteisiin, jos heillä ei ole varaa elää ja asua siinä missä asuvat. Omasta asunnostaan Matilainen ei aio luopua.

– En halua muuttaa johonkin pikkukämppään nyt kun minulla ja lapsilla on omat makuuhuoneet. Ei tästä ole kiire pois ja samalla sijainti on huikea.

Mitä ajatuksia asuntovelka tai korkojen nousu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

.
.