Hyppää sisältöön

Nousisitko lentotaksiin, jos hinta olisi sama kuin perinteisellä taksilla? Keski-Euroopassa taksi- ja rahtidroonit ovat pian arkipäivää

Keski-Euroopassa droonit alkavat lentää jo lähivuosina säännöllisesti kaupungeissa kuljettaen tavaroita ja ihmisiä. EU vauhdittaa kehitystä muuttamalla ilmailun lainsäädäntöä, jotta miehittämättömien ilma-alusten käyttöä voidaan lisätä turvallisessti.

Euroopan lentoliikenne on murroksessa, kun lähivuosina droonien käyttö moninkertaistuu erityisesti kaupungeissa.
Euroopan lentoliikenne on murroksessa, kun lähivuosina droonien käyttö moninkertaistuu erityisesti kaupungeissa.

Espoon Hanasaaren parkkipaikalla kiinteäsiipinen drooni nousee ilmaan ja suuntaa vajaan tunnin lentomatkan päässä sijaitsevaan Tallinnaan. Kyseessä on EU:n rahoittama testilento, jossa selvitetään, miten hyvin maasta etänä ohjattava drooni ja sitä lähellä seuraava miehitetty lentokone pystyvät tekemään matkan turvallisesti perille.

EU on havahtunut miehittämättömän ilmailun nopeaan lisääntymiseen, ja uudistaa nyt lainsäädäntöä, jotta toiminta olisi turvallista.

Ensi vuonna tulee voimaan EU:n U-space-asetus, joka mahdollistaa suurempien drooni-liikennemäärien automaattiohjauksen. Tällöin kaupunkeihin ja varsinkin lentoasemien läheisyyteen voidaan perustaa ilmatilavyöhykkeitä, jotka on tarkoitettu droonien lentämiseen turvallisesti ja valvotusti.

Se on edellytys, jotta esimerkiksi rahtidroonit ja lentotaksit voivat aloittaa toiminnan kaupunkialueilla. Sähköllä toimivat droonit voivat olla vähähiilinen vaihtoehto monissa kuljetuksissa.

– Silloin kun liikennetiheys kasvaa isommaksi ja halutaan lentää näköyhteyden ulkopuolella esimerkiksi kaupunkialueella, tarvitaan U-space-ilmatilaa, jotta drooneja voidaan estää törmäämästä toisiinsa, sanoo EU:n rahoittaman GOF2.0-projektin suomalainen lentoturvallisuusvastaava Jonas Stjernberg.

GOF2.0-projektin suomalainen lentoturvallisuusvastaava Jonas Stjernberg seurasi droonin testilentoa Espoon Hanasaaresta Tallinnaan. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

EU varautuu siihen, että tavarankuljetuksista yhä suurempi osa hoidetaan lähivuosina miehittämättömillä ilma-aluksilla ja tulevaisuudessa myös ihmisten kuljettaminen tulee mahdolliseksi. Esimerkiksi Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 2024 useat lentotaksiyritykset aikovat kuljettaa matkustajia Charles de Gaullen ja Le Bourget’n lentokenttien sekä kisapaikkojen välillä, tosin aluksi mukana on myös lentäjä.

Yhdysvaltalainen Joby Aviation arvioi, että sen operoima matka lentotaksilla tulee maksamaan saman kuin taksimatka autolla.

Toiminta edellyttää, että droonien on kyettävä lentämään samassa ilmatilassa muiden ilma-alusten kanssa turvallisesti, mutta myös tehokkaasti.

GOF2.0-projektissa testataan järjestelmiä ja menetelmiä, joilla drooni-ilmaliikennettä voidaan Euroopassa lisätä nykyisestä.

Tehtävä on haastava. Droonit eroavat teknisiltä ominaisuuksiltaan miehitetyistä ilma-aluksista. Ne kykenevät suorittamaan erilaisia liikkeitä, ne voivat pysähtyä ja lähteä nousemaan vaikkapa pystysuoraan, toisin kuin perinteiset lentokoneet.

Yhdysvaltalainen Joby Aviation aikoo kuljettaa Pariisin kesäolympialaisissa 2024 matkustajia lentotakseilla lentoasemien ja kisapaikkojen välillä. Kuva: Joby Aviation

Virtuaalisilla kuplilla vältetään törmäykset

U-space-ilmatilan perustamisen jälkeen droonilla lentäminen on merkittävästi nykyistä tarkemmin säädeltyä.

Lentäjän on ennen lennon aloittamista otettava yhteyttä ilmatilavyöhykettä valvovaan palveluntarjoajaan. Järjestelmän on hyväksyttävä lentosuunnitelma, ja vasta sen jälkeen kone voi nousta ilmaan. Vastaavanlainen lupa vaaditaan nykyisin lentokentältä lähtevältä lentokoneelta.

Lentoluvan saanut drooni lähettää jatkuvasti sijaintitietoa järjestelmään, joka seuraa ja valvoo lentoliikennettä alailmatilassa.

– Alkuvaiheessa droonit lentävät muutaman sadan metrin korkeudessa, mutta laitteiden ja tekniikoiden kehittyessä voidaan nousta korkeammallekin, sanoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen.

Mikäli toinen kone tulee liian lähelle, järjestelmä varoittaa lentäjiä ja tarvittaessa käskee tekemään muutoksia lentoreitteihin. Tätä kutsutaan virtuaaliseksi kuplaksi, jossa ilma-alusten on pidettävä vähimmäisetäisyys.

Mitä suuremmaksi kupla tehdään, sitä vähemmän alueelle mahtuu ilma-aluksia. Toisaalta pienempi välimatka toiseen koneeseen voi heikentää turvallisuutta, kun reagointiaika lyhenee.

Myös gps-signaalin katkeaminen voi olla kohtalokasta ruuhkaisessa liikenteessä. Droonit käyttävät lähinnä 4G- ja 5G-matkapuhelinverkkoja sijaintitiedon lähettämiseen.

Miehitettyjä lentoja johtava lennonjohtaja huomaa omalta päätteeltään, jos drooni ja lentokone ovat vaarassa joutua liian lähellä toisiaan. Lennonjohtaja ei johda yksittäisen droonin lentämistä, mutta hän voi tarvittaessa sulkea ilmatilan, eli määrätä kaikki ilmatilavyökkeellä olevat droonit laskeutumaan maahan. Droonien lento keskeytyisi esimerkiksi matkustajakoneen lähestyessä kenttää.

EU:n rahoittaman lentoliikenteen tutkimus- ja demonstraatioprojektin GOF2.0:n lentoturvallisuusvastaava Jonas Stjernberg sanoo, että Suomessa kehitettävillä automaattisilla lennonohjausmenetelmillä varmistetaan lentoliikenteen turvallisuus jatkossakin.
Oulun seudulla testataan lähiaikoina, voitaisiinko Hailuodon saarelta kuljettaa drooneilla laboratorionäytteet mantereelle Ouluun tutkittavaksi. Kuva: Hanna Holopainen / Yle

Oulussa testataan pian laboratorionäytteiden kuljettamista drooneilla

Myös Suomessa droonien käyttö hyötykuljetuksiin on lisääntymässä. Pääkaupunkiseudulla toimiva kuljetusyhtiö Wing aloitti viime vuonna makeistehtaan valmistamien suklaiden ja leipomotuotteiden lentokuljetukset drooneilla.

Seinäjoella puolestaan valmistellaan rahtikuljetusten aloittamista Euroopasta miehittämättömillä lentokoneilla.

Oulun seudulle on tulossa Suomen ensimmäinen droonien lennonjohdon testialue. Drolo-projektissa selvitetään, voitaisiinko esimerkiksi Hailuodon saarelta kuljettaa drooneilla laboratorionäytteet mantereelle Ouluun tutkittavaksi. Samalla selvitetään droonien käytön lisäämistä lentoaseman lähialueella ja satamassa.

Oulun testialueelta saatavia malleja on mahdollista hyödyntää, kun droonien käytön lisäämistä suunnitellaan esimerkiksi Helsingissä tai Tampereen seudulla.

Kehitteillä oleva alailmatilan droonien liikenteenohjausjärjestelmä toimii automaattisesti. Digitalisoituminen etenee myös perinteisen ilmailun puolella, kun lähivuosina Suomessakin otetaan käyttöön esimerkiksi ensimmäiset etälennonjohtokentät.

– Ehkäpä tulevaisuuden ilmaliikenteen ohjauskonsepti on sellainen, että ihminen voi aina puuttua tilanteeseen, mutta yhä enemmän lento-operaatioita automatisoidaan, pohtii Jonas Stjernberg.

Suomi on muuttamassa ilmailulainsäädäntöä

EU-asetus ei velvoita jäsenmaita perustamaan U-space-ilmatiloja, jos sellaiselle ei ole tarvetta.

Suomi on muuttamassa kansallista ilmailulainsäädöntöä niin, että U-space-ilmatilojen perustaminen tulee mahdolliseksi. Lakiehdotuksen mukaan liikenne- ja viestintävirasto Traficom voisi perustaa tällaisen ilmatilan enintään kolmeksi vuodeksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2023.

Alueen perustaminen merkitsee rajoituksia myös harrastuslentämiselle.

– Siinä tulee vaatimuksia sekä miehittämättömälle että miehitetylle ilmailulle, ja täytyy pystyä täyttämään ilmatilan vaatimuksia, jos siellä mielii lentää, sanoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylitarkastaja Esa Stenberg.

Harvassa droonissa on vielä paikkatietoa lähettäviä laitteita, mikä on vähimmäisedellytys lentämiselle U-space-ilmatilassa.

Voit keskustella aiheesta 4.6. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.