Hyppää sisältöön

Sama ilmiö toistuu tulipalosta toiseen: ihmettelijät tukkivat kadut, vaikka ilmassa olisi myrkyllisiä kaasuja

Ennen vesijohtoverkkoa yleisöstä oli palopaikalla hyötyäkin, kun ihmiset muodostivat sammutusketjun ja vesiämpärit kulkivat kädestä käteen. Nykyisin ulkopuolisista on lähinnä haittaa.

Oulussa Tahkokankaalla tyhjilläään ollut rivitalo tuhoutui palossa viime maanantaina. Palopaikalle riensi pelastuslaitoksen lisäksi oululaisia seuraamaan sammutustöitä. Kuva: Taneli Kärki / Yle

Oulussa paloi maanantai-iltana tyhjillään ollut rivitalo Kaukovainion kaupunginosassa Tahkokankaalla. Pelastuslaitoksen vanavedessä paikalle saapui sankoin joukoin oululaisia ihmettelemään tulipaloa.

Näin tapahtui siitä huolimatta, että lähialueen asukkaita kehotettiin sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnit sankan savun vuoksi.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas tunnistaa ilmiön, jossa ihmiset saapuvat palopaikalle seuraamaan tapahtumia. Sitä tapahtuu hänen mukaansa ajoittain. Paikalle keräännytään erityisesti silloin, kun pelastusajoneuvoja on menossa kohteeseen paljon.

– Liikekeskusten läheisyydessä olevien paloasemien hälytysajoneuvojen perään lähdetään useammin, koska siellä ympäristössä on yleensä enemmän porukkaa ja nuorisoakin, sanoo Honkakunnas.

Ilmiö on yleinen muuallakin, mutta palopaikalle rientävät oululaiset ovat tuttua myös historiasta. Oululainen tietokirjailija Martti Kähkönen löytää selityksen oululaisten käyttäytymiseen kaupungissa vuosisatojen varrella riehuneista suurpaloista.

Suuresta Oulun palosta tuli juuri kuluneeksi 200 vuotta. Yleisöstä oli aikoinaan hyötyä, kun ei ollut vesijohtoverkostoa.

Palopaikalle tuotiin vesi ämpäreillä ja ihmiset muodostivat sammutusketjun, kun vesiämpärit kulkivat kädestä käteen. Samanlainen ketju voitiin muodostaa, kun kannettiin tavaroita palavasta talosta tai jos siellä oli loukkaantuneita ihmisiä.

Myös uteliaisuus on ollut syynä siihen, että keräännytään palopaikalle. Kähkösen mukaan taustalla on silkka tirkistelyn halu.

– Ihmisiä on kiinnostanut, mitä seinien sisällä on, millaisia huonekaluja naapurilla on.

Tukitaan kulkuväylät ja altistutaan myrkkykaasuille

Riskienhallintapäällikön mukaan ongelmana on, että ihmiset saattavat mennä liian lähelle tilannepaikkaa, ja se haittaa pelastustoimintaa.

Joissain tilanteissa pelastustehtäviä tehdään sellaisella alueella, jonka pelastuslaitos on jopa itselleen määritellyt vaara-alueeksi, eikä siellä voi työskennellä muuta kuin suojautuneena.

Pelastustoiminnan johtaja joutuukin usein arvioimaan, aiheutuuko paikalla oleville ihmisille vaaraa esimerkiksi savusta. Voi olla, että sammutus- ja pelastustoiminnan henkilöstö joutuu irrottamaan väkeä ohjaamaan ihmiset pois vaara-alueelta. Se aiheuttaa aina ylimääräistä työtä.

Palavasta kohteesta ei voi koskaan varmuudella tietää, mitä sisällä on. Honkakunnas on huolissaan, altistavatko ihmiset tarkoituksella vai tietämättään itsensä terveydelle haitallisille pitoisuuksille ja muille.

– Sisällä voi olla vaikka öljytuotteita tai renkaita. Ne muodostavat palaessaan myrkyllisiä savukaasuja.

Lisäksi hälytysajoneuvojen perässä ajavat jättävät autonsa usein teiden varsille. Paloautoja voi kuitenkin tulla paikalle useilta asemilta ja eri aikaan. Sieltä voidaan myös lähteä päällekkäiseen tehtävään, hakemaan vaikkapa sammutusvettä. Tukkeena olevat autot hidastavat pelastuslaitoksen toimintaa.

Harkintaa käytökseen onnettomuuspaikalla

Tapahtumia seuraaman tullut henkilö ei aina tiedä, minkä takia pelastuslaitos on jossakin kohteessa. Joissain tilanteissa hälytysajoneuvot ovat paikalla antamassa ensihoitoa. Tällöin tulee eteen potilaan suojelu katselulta ja kuvaamiselta.

– Ei ole kiva olla paareilla kuljetettavana, kun paikalla on pällistelijöitä pitkin pihoja, sanoo Tomi Honkakunnas.

Hän toivoo onnettomuuspaikalla kuvaamiseen harkintaa ja etiikkaa. Joskus kuvaamisesta on hyötyä onnettomuuden tutkinnassa. Monesti ollaan kuitenkin yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa.

– Se ei ole onnettomuudessa osallisena oleville mukavaa, kun kuvilla retostellaan somessa.

Ylipäätään pelastushenkilöstölle ja muille viranomaisille tulisi antaa onnettomuuspaikalla työrauha.

– Jos tulta haluaa nähdä, niin hakeutuu vaikka alkusammutuskoulutukseen, että pääsee sen kanssa pelaamaan, Honkakunnas toteaa.

Miten ulkopuoliset saataisiin pidettyä pois palopaikoilta? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 19. kesäkuuta klo 23:een saakka.

.
.