Hyppää sisältöön

Ilmastonmuutoksen vaikutukset korostuvat Välimerellä ja viidellä muulla alueella – lue, miksi lämpötila nousee juuri näissä paikoissa

Ilmasto lämpenee sitä enemmän mitä lähempänä napa-alueita ollaan. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka suuri vaikutus lämpenemisellä on.

Lämpötilat nousevat kaikkialla maapallolla ilmastonmuutoksen vuoksi
Lämpötilat nousevat kaikkialla maapallolla ilmastonmuutoksen vuoksi

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja kaikkialla maapallolla. Joillakin seuduilla paikalliset tekijät saavat aikaan, että olosuhteet muuttuvat voimakkaammin kuin muualla.

Useimmiten ilmastonmuutos vähentää sateita, mutta voi käydä myös päinvastoin. Jossain ilmasto muuttuu niin rajusti, että seutu käy ihmiselle asumiskelvottomaksi.

Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat käyvät läpi kuusi seutua maapallolla, missä ilmastonmuutos tuntuu voimakkaimmin.

Persianlahti on muuttumassa asuinkelvottomaksi

Persianlahden alue on eräällä tavalla ainoalaatuinen maapallolla, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen Ylelle. Lämpötila voi nousta 50 asteeseen, mutta alueella on tekijöitä, jotka edelleen voimistavat kuumuuden vaikutusta.

Wadi Rumin autiomaa Jordaniassa. Kuva: Andre Pain / EPA

– Kesäaikaan aurinko paistaa melkein suoraan ylhäältä, ja samaan aikaan Persianlahden alueella vaikuttaa laskuvirtaus.

Rantanen puhuu ilmiöstä, joka tunnetaan ilmatieteessä Hadleyn kiertoliikkeenä. Päiväntasaajalla kuumennut ilma nousee ylös, ja viilennyttyään laskeutuu alas 30. leveysasteen, eli juuri Persianlahden ja Saharan tuntumassa.

– Laskeutuva ilma saa aikaan, ettei alueelle synny juurikaan pilvisyyttä, vaan aurinko paistaa koko ajan kirkkaalta taivaalta. Myöskään ilmaa viilentäviä iltapäiväkuuroja ei synny.

Lisäksi merialueet, kuten Persianlahti ja Punainenmeri keräävät lämpöä aavikkoalueita voimakkaammin. Lämmetessään merestä höyrystyy kosteutta. Tuolloin rannikkoseuduilla kehittyy säätila, jossa ilma on samaan aikaan kuumaa ja kosteaa. Tutkijat kutsuvat tätä märkälämpötilaksi.

Ihminen ei siedä yli 35 asteen märkälämpötilaa muutamaa tuntia kauemmin, koska hikoilemalla ei voi enää vähentää kehon kuumenemista.

– Näiden tekijöiden vuoksi olosuhteet voivat olla Persianlahden rannikolla kesäaikaan aivan sietämättömät.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja vähentää sademääriä entisestään myös Persianlahden alueella. Viime vuosina onkin alettu keskustella, milloin alue muuttuu asumiskelvottomaksi.

Pohjois-Amerikan lounaisosan "megakuivuus"

Yhdysvaltain lounaisosat ja Pohjois-Meksiko ovat jo vuosituhansien ajan kärsineet ajoittaisista, kymmeniä vuosia kerrallaan kestävistä kuivuuskausista. Nyt menossa on kuitenkin kuivuusjakso, joka lyö ennätykset.

Tiedelehti Nature Climate Change (siirryt toiseen palveluun) julkaisi helmikuussa tutkimuksen, jossa oli selvitetty alueen ilmastoa 1 200 vuoden ajalta. Ilmeni, että nyt menossa oleva kuivuus (megadrought) on koko ajanjakson pahin.

Kuivuusjaksojen syntymissyytä ei tarkkaan ottaen tiedetä. Tutkijat pystyivät kuitenkin osoittamaan, että yli 40 prosenttia nykyisen kuivuuden taustalla olevista tekijöistä liittyy ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

Kuivunut Abilenejärvi Texasissa. Kuva: Larry W. Smith / EPA

Mika Rantanen arvelee, että yksi tällä hetkellä kuivuutta voimistava seikka on jo kolmatta vuotta käynnissä ollut Tyynen valtameren La Niña -sääilmiö. Sen ennustetaan päättyvän loppuvuodesta, jolloin tilanne voisi ainakin hiukan helpottaa.

Saharan ilmasto siirtymässä Välimerelle

Välimeren alueella erityisesti talvikauden sateisuus on vähenemässä. Mika Rantasen mukaan malleissa on vielä epävarmuutta, mutta ilmiö liittynee samaan kokonaisuuteen kuin Persianlahden alueellakin, eli Hadleyn kiertoliikkeeseen.

– Ilmastomallien mukaan Hadleyn kiertoliike, joka nyt vaikuttaa Saharassa, laajenee ilmaston lämmetessä pohjoiseen ja etelään, jolloin Saharan ilmasto laajenisi Välimerelle.

Näyttää siis siltä, että talvisateita ja -myrskyjä Välimerelle tuovat matalapaineet muuttuisivat harvinaisemmiksi, jolloin seutu kuivuisi. Aurinkoinen ja lämmin korkeapainesää olisi entistä vallitsevampi.

Kameleita Tunisian aavikolla. Kuva: Mike Nelson / EPA

Hakkuut muuttavat Amazonin ilmastoa

Rantasen mukaan keskeinen tekijä Amazonin sademetsäalueen ilmaston muuttumisessa on metsäkato.

– Kun metsää hakataan pois, sillä on vaikutusta myös paikalliseen säätyyppiin. Kun metsät vähenevät, puista haihtuva kosteus vähenee, jolloin ilmasto muuttuu jossain määrin kuivemmaksi.

Puuston vähentyessä sateetkin vähenevät, eli ihmisen toiminnalla on paikallisia vaikutuksia sääoloihin, Rantanen arvioi. Laajalla sademetsäalueella toki on alueellisia eroja.

Metsänhakkuut ja niitä seuraava kuivuva ilmasto ovat muuttamassa Amazonin hiilidioksidinielusta sen päästölähteeksi.

Hakattua Amazonin sademetsää. Kuva: PhotoStock-Israel / Alamy/All Over Press

Pohjoisessa lumen sulaminen kiihdyttää lämpenemistä

Pohjoiset vyöhykkeet lämpenevät voimakkaimmin koko maapallolla. Arktisella alueella lämpeneminen on 2–3 kertaa suurempaa kuin muualla keskimäärin.

Syitä arktisen alueen noipeampaan lämpenemiseen on useita, mutta yksinkertaisin on se, että kun lumipeite vähenee, paljastuva maaperä sekä vesi imevät lämpöä sen sijaan, että se heijastuisi valkoisesta lumipinnasta avaruuteen.

Lämpenemisessä olennainen seikka on siis heijastavuuden heikkeneminen, joka voimistaa lämpenemiskierrettä, kertoo Ilmatieteen laitoksella ilmastontutkimusohjelmaa johtava tutkimusprofessori Hannele Korhonen.

Nuukin kaupunki Grönlannissa. Kuva: Emil Helms / EPA

Itäisessä Afrikassa vuorottelevat kuivuus ja rankkasateet

Itäinen Afrikka aina Afrikan sarvesta maanosan eteläkärkeen saakka kärsii jatkuvasti voimakkaista luonnonilmiöistä. Mika Rantasen mukaan alueella ei näyttäisi vaikuttavan mikään yksittäinen ilmastonmuutoksen kehityskulku, mutta sään ääri-ilmiöt ovat vahvistumassa.

Itäiselle Afrikalle tyypillistä ovat ankarat kuivuusjaksot, joita seuraavat rankkasateet.

Tälläkin hetkellä esimerkiksi Afrikan sarven alueella jo kolme peräkkäistä sadekautta on epäonnistunut, ja alueella pelätään jo neljännenkin kauden sateiden jäävän niukoiksi. Toivoa voi tuoda Afrikassakin tuntuvan la Niña -sääilmiön mahdollinen väistyminen loppuvuodesta.

Vaikka etenkin eteläisessä Afrikassa sataa välillä paljonkin, ongelmaksi muodostuvat tulvat. Kuivunut maaperä ei kykene imemään itseensä vettä, jolloin syntyy tulvia. Ne vievät mennessään pintamaan ja mahdollisesti myös pelloille kylvetyn viljan.

– Vaikka sademäärien tai lämpöasteiden muutokset voivat joillakin alueilla olla isoja, se ei vielä kerro kaikkea. Tärkeää on myös, miten sen alueen väestö ja ekosysteemi on tottunut vaihteluun, muistuttaa Hannele Korhonen.

Esimerkiksi Suomessa vaihtelu vuosien välillä voi olla suurta, mutta jossain muualla on totuttu hyvin tasaiseen ilmastoon, jolloin pienelläkin muutoksella voi olla suuret vaikutukset.

Olennaista Korhosen mukaan on, pystyykö yhteiskunta auttamaan asukkaita muutoksen tullessa. Rikkaissa maissa tämä onnistuu, mutta köyhissä maissa tulee ongelmia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

.
.