Hyppää sisältöön

Miehittäjän leiriltä Siperiaan

Professori Judith Pallotin mukaan Venäjän suodatusleirit ja pakkosiirrot ovat keino venäläistää ja pitää kurissa Ukrainalta vallattuja alueita.

Kun venäläissotilas käski Olenaa ottamaan paitansa pois, hän oli nukkunut jo kolme viikkoa lattialla kylmissään ja nälkäisenä.

Sotilas sanoi haluavansa tarkistaa, löytyikö Olenan olkapäästä kiväärin käyttämisestä kertovia mustelmia.

Tilanne oli nöyryyttävin, mitä 59-vuotias ukrainalaisnainen kertoo kokeneensa niin sanotulla suodatusleirillä. Brittiläisen sanomalehden The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) haastattelema Olena joutui leirille Venäjän miehittämällä alueella Nikolsken kylässä lähellä Mariupolin kaupunkia.

Olena kuvailee Guardianille nähneensä leirillä myös rajua väkivaltaa. Hän sanoo nähneensä, miten neljä sotilasta oli alkanut hakata viereisen pöydän ääressä kuulusteltua miestä, koska tämän avaimenperässä oli Ukrainan vaakuna.

Leiriltä Olena passitettiin Venäjälle, josta hän pääsi pakenemaan Georgiaan. Hän on yksi niistä ukrainalaisista, joita Venäjän on siirtänyt alueelleen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.

Venäjän rangaistuslaitoksiin perehtynyt professori Judith Pallot Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo, että pakkosiirrot ja suodatusleirit kertovat Venäjän ja sen presidentin Vladimir Putinin tavoitteesta liittää Ukraina jälleen osaksi Venäjää.

– Se tarkoittaa ihmisten siirtämistä pois paikasta, joka halutaan venäläistää, ja venäläisten siirtämistä heidän tilalleen, Pallot sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Toistaiseksi Ukrainan miehitettyjä alueita ei ole asutettu venäläisillä. Professori Pallot on vakuuttunut, että tämä on Venäjän tavoite, mikäli olot rauhoittuvat tarpeeksi. Venäläistäminen on jo alkanut esimerkiksi siten, että kouluopetus on jatkossa täysin venäjänkielistä.

Toimintatapa on tuttu Neuvostoliiton historiasta. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto pakkosiirsi Baltiasta ihmisiä tuhansien kilometrien päähän ja asutti näiden tilalle venäjänkielisiä. Samoin se toimi Krimillä.

Ainakin miljoona päätynyt Venäjälle

Väestönsiirrot miehitetyiltä alueilta ovat kansainvälisen lain vastaisia. Riippumatonta tietoa Venäjälle pakotettujen määrästä ei ole.

Ukrainan entisen ihmisioikeusvaltuutetun Ljudmila Denisovan mukaan Venäjä on pakottanut ainakin 1,3 miljoonaa ukrainalaista siirtymään Venäjälle, Ukrinform-sivusto kertoo (siirryt toiseen palveluun). Denisovan mukaan joukossa olisi noin 220 000 lasta.

Venäjä kiistää pakkosiirrot täysin. Ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjä on vain evakuoinut turvaan Ukrainasta noin miljoona pakolaista.

On selvää, että merkittävä joukko on joutunut lähtemään Ukrainasta vastoin tahtoaan. Monen kohtalo on ratkennut pahamaineisilla suodatusleireillä, joissa miehittäjä on erotellut vankeuteen passitettavat ja ne, joita se pitää vaarattomina.

Venäjältä paenneet ovat kertoneet kidutuksesta ja nöyryytyksistä leireillä. Monet ovat kadonneet tietämättömiin.

Venäjä taas kiistää, että sillä olisi mitään tekemistä suodatusleirien kanssa, ja sen nukkehallinto Doneskissa kiistää väärinkäytöksen leireillä, joita se kutsuu vastaanottokeskuksiksi.

Venäjä etsii leireillä tuomittavia näytösoikeudenkäyteihin

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Venäjän miehittämillä alueilla on ainakin 13 suodatusleiriä, televisioyhtiö France 24 kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Leirien kuulusteluja voi kuvailla kidutukseksi. Mariupolin lähellä sijaitsevilta Nikolsken ja Bezimennen leireiltä selvinneet ukrainalaismiehet ovat kertoneet yleisradioyhtiö BBC:lle (siirryt toiseen palveluun), että heitä hakattiin silmittömästi esimerkiksi ukrainalaismielisten somepäivitysten takia.

Ukrainalainen Punaisen Ristin vapaaehtoinen Volodymyr Hropun kertoi BBC:n haastattelussa huhtikuussa kohtelustaan venäläisten vankina.

Pallotin mukaan suodatusleirit palvelevat Ukrainan venäläistämisen lisäksi muitakin tavoitteita. Venäjä pitää niiden avulla miehitettyjä alueita kurissa. Lisäksi kuulustelijat etsivät leireillä tuomittavia näytösoikeudenkäynteihin, joita Venäjä hyödyntää sotapropagandassaan.

– Näin kotiyleisölle voidaan väittää vihollisen olevan uusnatseja ja osoittaa, että sotilasoperaatio on menestys, Pallot sanoo.

Tuomittaviksi sopivat esimerkiksi Ukrainan armeijan sotilaat, yhteistyöstä kieltäytyvät virkamiehet tai miehitystä vastaan protestoineet. Heidät miehittäjä siirtää tutkintavankiloihin Venäjälle ja Krimille tai Venäjän perustamiin nukketasavaltoihin Luhanskiin ja Donetskiin Itä-Ukrainassa.

– Venäjän tutkintavankilat ovat jälleen ylittäneet kapasiteettinsa, ja yksi syy on Ukrainasta tuodut ihmiset, Pallot kertoo.

Suodatusleirit ovat tuttuja myös Venäjän historiasta. Niitä perustettiin jo 1990-luvulla Tšetšenian sotien aikana erottelemaan väestöstä ne, joita epäitiin kapinallisiksi. Monen tuolloin leirille joutuneen kohtalo on yhä epäselvä.

Venäjä perusti ensimmäisen suodatus- ja vankileirinsä Itä-Ukrainaan jo vuonna 2014. YK totesi viime vuonna, että Donetskin alueella sijaitseva Izolatsijan leirillä vankeja kidutetaan ja kohdellaan kaltoin, RFEL/RL-uutissivusto kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 1999 julkaistu kuva Tšetšenian sodan aikaiselta suodatusleiriltä, joka sijaitsi Dagestanissa Venäjällä. Kuva: Dmitry Astakhov / EPA

Venäjä lähettää ukrainalaisia leireille syrjäseuduille

Useat tänä keväänä leireille joutuneet ukrainalaiset ovat päässeet jatkamaan matkaansa Venäjälle sen jälkeen, kun suodatusleiriä hallinnova turvallisuuspalvelu FSB on todennut henkilön vaarattomaksi.

Tässä vaiheessa määränpäähän vaikuttaa esimerkiksi se, onko lähtijällä rahaa tai sukulaisia ja tuttuja Venäjällä. Heistä ainakin osa on päässyt jatkamaan matkaansa omin päin, ja moni on päässyt rajan yli esimerkiksi Viroon tai Georgiaan.

Toisin käy varattomille tai ilman tukiverkkoja oleville ihmisille. Venäjä on siirtänyt useampia heistä vastaanottoleireille, jotka sijaitsevat monesti Venäjän syrjäseuduilla esimerkiksi Kaukoidässä, Siperiassa tai pohjoisessa.

Näillä leireillä siirretyt ovat usein paikallisten ihmisten ja kansalaisjärjestöjen avun varassa. Venäjä on luvannut heille myös rahaa, mutta professori Pallotin tietojen mukaan se ei ole aina löytänyt perille.

Periaatteessa vastaanottoleirien asukkaiden liikkumista ei ole rajoitettu. Käytännössä niiden asukkailla ei tyypillisesti ole varaa tai papereita, joiden turvin he voisivat taittaa jopa tuhansien kilometrien matkan kotiin tai Eurooppaan.

Pallotin tietojen mukaan Venäjä sijoittaa osan pakkosiirtämistään ukrainalaisista työleireille, joilta ei pääse lähtemään vapaasti, mutta nämä tiedot ovat yhä epävarmoja.

Leireillä olijat on tarkoitus asuttaa pysyvästi näille kaukaisille alueille. Judith Pallotin mukaan Venäjä pyrkii näin ratkaisemaan syrjäseutujen ankaraa työvoimapulaa.

– Putinin näkökulmasta he ovat venäläisiä joka tapauksessa, koska hän ei pidä ukrainalaisia omana kansanaan, Pallot sanoo.

Myös tällä ratkaisulla on kaikuja historiasta. Venäjä ja myöhemmin Neuvostoliitto pakottivat Siperiaan ja muualle maan pohjoisosiin miljoonia ihmisiä. Gulag-vankileirien kautta kulki noin 14 miljoonaa vankia, ja lisäksi kokonaisia väestöryhmiä siirrettiin kauas kotiseuduiltaan.

Pallotin mielestä ei ole yllättävää, että Venäjä turvautuu neuvostoajoilta tuttuihin julmiin menetelmiin.

– Nämä ovat monta kertaa koeteltuja hallinta- ja rangaistuskeinoja, jotka ovat kaikki väkivaltaisia.

Nyt keinot on valjastettu palvelemaan presidentti Putinin tavoitetta saada miehitetyt alueet lopullisesti Venäjän vallan alle.

Venäläisen Sputnik-uutistoimiston kuva pikkubusseista, jotka jonottivat Bezimennessä sijaitsevaan suodatusleiriin Venäjän miehittämällä alueella 7. toukokuuta. Kuva: Alexey Kudenko / Sputnik

Sekava tilanne ja epävarmoja tietoja

Miehitysalueen tilanne on hyvin sekava myös Putinin hallinnolle. Suodatusleireille on päätynyt kirjava joukko ihmisiä: Osa ihmisistä on pyrkinyt pakenemaan Ukrainan puolelle, osa Venäjälle. Osa on päätynyt leirille siksi, että on vastustanut venäläisjoukkojen miehitystä.

Osa päätyy Venäjälle myös suoraan kulkematta suodatusleirin kautta, tai on tapettu jo matkalla leirille. Joku on voinut odottaa suodattamista vaikka sukulaisten luona. Leireillä ihmisten erottelu on hyvin sattumanvaraista ja käytännöt vaihtelevat alueelta toiselle.

Professori Judith Pallotin mukaan leirit ja väestönsiirrot eivät ole osa hyvin mietittyä politiikkaa vaan improvisoituja ratkaisuja ongelmiin, joissa Venäjän hallinnon eri osilla on erilaisia tavoitteita.

Esimerkiksi syrjäseutujen asuttamisen kannalta olisi hyödyllistä siirtää niille myös työikäisiä miehiä, mutta turvallisuuspalvelut passittavat heitä herkästi suodatusleireiltä vankilaan.

Pallot korostaa myös, että monet tiedot leireistä ja väestösiirroista ovat varsin epävarmoja.

Länsimedialle puhuneet ovat lähes poikkeuksetta niitä, joilla on ollut mahdollisuus paeta Venäjältä. He saattavat kertoa asioita, joita he uskovat haastattelijan haluavan kuulla.

Syrjäseutujen vastaanottoleireiltä tai vankiloista on tihkunut paljon vähemmän tietoa.

On epäselvää, kuinka pitkään ja kuinka laajasti Venäjä antaa ukrainalaisten vielä lähteä Venäjältä. Ukrainan tietojen mukaan Viron rajalle on perustettu hiljattain uusia suodatusleirejä, Kyiv Independent kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Näille leireille viranomaiset vievät väitetysti Viroon pyrkiviä ja rajalta kiinni otettuja ukrainalaisia. Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka moni pääsee jatkamaan leireiltä matkaansa länteen.

Lue myös: