Hyppää sisältöön

Nyt myydään ei-oota

Työvoimapula näkyy tänä kesänä jonoina lentokentällä, taksitolpalla ja hoivapuolella. Koska yritykset eivät löydä tekijöitä, joudutaan ovia sulkemaan, jopa pysyvästi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viimeisen vuoden aikana noin 130 000 työpaikkaa jäi täyttämättä, koska työntekijää ei löytynyt. Tilanne uhkaa vain kärjistyä.

Työntekijöiden tarve kasvaa monilla aloilla entisestään muun muassa eläköitymisen ja alanvaihdon takia. Pulan taustalla on alhainen syntyvyys ja ikäluokkien pienentyminen.

Pelkästään palvelualalta puuttuu nyt 10 000–25 000 työntekijää. Teknologiateollisuus tarvitsisi 13 000 työntekijää vuosittain.

Hoitoalalla tarve on valtava. Sosiaali- ja terveysalalta on jäämässä eläkkeelle 150 000 työntekijää seuraavien 15 vuoden aikana.

Yksistään ikääntyneiden hoitoon tarvittaisiin jo lähivuosina 30 000 uutta tekijää.

Lukujen suuruutta voi verrata vaikkapa syntyvyyteen. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 50 000 lasta. Se tarkoittaisi, että pelkästään ravintola-ala ja ikääntyneiden hoito nielaisisi viime vuonna syntyneet.

Koska työntekijöistä on pulaa, kaikkia palveluja ja tuotteita ei saa yhtä helposti kuin aiemmin.

Tässä jutussa kerrotaan 12 esimerkkiä siitä, miten yhä paheneva työntekijäpula vaikuttaa arkeen jo nyt ja kuinka työnantajapuoli haluaa ratkaista asian.

Kesälomalainen kohtaa suljettuja ovia

  1. Ravintolat joutuvat sulkemaan kokonaan oviaan, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Aiemmin uutisoitiin, että S-ryhmä sulkee kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla.
  2. Useat ravintolat ja kahvilat joutuvat supistamaan aukioloaikoja ja pitämään liikkeitä kiinni joinakin päivinä kokonaan.
  3. Catering-yritykset myyvät ei-oota kesäjuhliin, koska viikonlopuille on vaikea saada työvoimaa.
  4. Kesätapahtumia joudutaan supistamaan tai perumaan kokonaan. Muun muassa Kuopiossa ruokafestivaali Satoa (siirryt toiseen palveluun) jouduttiin perumaan tältä kesältä kokonaan.
  5. Finavia on pyytänyt matkailijoita varautumaan ruuhkiin Helsinki-Vantaan turvatarkastuksissa.
  6. Liikkumiseen vaikuttaa myös bussivuorojen supistaminen, ratikoiden ja metrojen vuorojen peruminen, koska työvuoroihin ei riitä tekijöitä. Uusia taksikuljettajia on vaikea saada ja yrittäjät ovat joutuneet vähentämään autoja.
  7. Pula vaikeuttaa myös päiväkotien toimintaa. Esimerkiksi Espoossa pieniä päiväkoteja on jouduttu sulkemaan ja aukioloaikoja lyhennetty.
  8. Terveydenhuollossa kipuillaan työvoimapulassa, esimerkiksi Pirkanmaalla kesäsijaisten puute pakottaa sulkemaan osastoja.
  9. Apteekeissa voi joutua jonottamaan normaalia pidempään, koska kesälomien tuuraajia on vaikea saada, kertoi Ilkka-Pohjalainen (siirryt toiseen palveluun) kesäkuun alussa.
  10. Niin siivoojista kuin remonttityöntekijöistä on pula. Remonttiapua saattaa joutua odottamaan pidempään ja yrittäjät myyvät ei-oota.
  11. Osaajapula rajoittaa myös uusiutuvan energian lisäämistä. Esimerkiksi tuulivoimaloiden rakentamista hidastuu, uutisoi Kauppalehti (siirryt toiseen palveluun).
  12. Työntekijäpula vaikuttaa tuotteiden kuljetukseen. Muun muassa verkkokauppojen ruokakuljetukset estyvät, koska kuljettajia ei ole riittävästi.

Yritykset vähenevät

Lasialan yrittäjä Markku Aalto palkkaisi heti työntekijän tai kaksi, jos vain löytäisi. Hän on etsinyt jo vuoden uutta tekijää tuloksetta.

– Se on vienyt uskoa itseltä, että teenkö jotain väärin, kun en saa hakemuksia. Etenkin, kun lukee lehdistä työttömyyden määrästä, Aalto kertoo.

Hän on yrittänyt hakea työntekijää itse ja rekrytointifirmojen kautta. Lisäksi hän on ostanut hakuilmoitukselle näkyvyyttä Facebookista, mutta hakemuksia ei ole tullut.

Aalto ei suinkaan ole yksin kokemuksensa kanssa. Hän on Uudenmaan yrittäjien puheenjohtaja ja tuntee muidenkin yritysten tilanteen.

Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että pk-yrityksillä kuluu paljon aikaa työntekijöiden etsimiseen.

Osa yrityksistä joutuu laittamaan lapun luukulle, koska työntekijöitä ei ole. Yritysten kasvaminen on myös vaikeaa ilman työvoimaa.

Työvoimapula onkin useiden kyselyjen mukaan suomalaisten yritysten merkittävin kasvun este. Vaikka asiakkaat ostaisivat, ei ole ketään, joka tekisi heille myytävää.

– Viimeisen vuoden ajalta meidän liikevaihto on 100 000 euroa pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos meillä olisi yksi ihminen enemmän töissä, Aalto laskee.

Ihmisiä Helsinki-Vantaan lentokentällä 10.6.2022. Helsinki-Vantaa varoittaa historiansa suurimmasta ruuhkapiikistä iltapäivällä – "Kannattaa varautua henkisesti pitkään jonotukseen". Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Tässä kehityksessä on riskinä, että yritykset lähtevät paikkakunnilta, joissa työvoimaa ei ole tarjolla riittävästi. Tästä puolestaan seuraa työttömyyttä paikkakunnille, joista yritykset lähtevät.

Suurimpana riskinä on se, että yritykset lähtevät kokonaan pois Suomesta. Lisäksi uusien yritysten saaminen Suomeen vaikeutuu, jos työntekijöitä ei ole tarjolla.

– Tämä on kohtalon kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle. Emme kykene ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa, jos ei saada lisää työntekijöitä. Rahat eivät riitä sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja hyvinvointipalveluihin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Ravintolat kilpailevat työntekijöistä myös palkalla

Esimerkiksi ravintola-alalla yritykset ovat joutuneet nostamaan palkkoja, jotta saavat työntekijöitä.

– Joissakin tapauksissa palkat ovat nousseet jopa yli kannattavuuden, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan työttömiä on ravintoalalla jopa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Tilastossa kuitenkin huomioidaan vain yksi päivä, jolloin tiedot työttömistä ja työpaikoista kirjataan ylös.

Suomessa on myös koodaripula, mutta kuitenkin koodareita on työttömänä.

Siivoojan palkkaaminen nopealla aikataululla ei välttämättä onnistu. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kyse on kohtaanto-ongelmasta, jolla tarkoitetaan sitä, etteivät työntekijät ja työpaikat kohtaa toisiaan. Syynä voi olla esimerkiksi se, että hakijoilla on erilainen koulutus tai osaamistaso kuin työpaikka vaatisi. Syynä voi olla myös sijainti, jolloin tekijät ja työ ovat eri paikkakunnilla.

Ongelman ratkaisemiseksi on Timo Lapin mukaan muun muassa lisättävä voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa ja purettava kannustinloukkuja. Kannustinloukuilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan, koska työnteko ei olisi taloudellisesti kannattavaa.

Työnantajat haluavat muutoksia muutamassa kuukaudessa

Toukokuussa avoinna oli työ-ja elinkeinoministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) 221 600 työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli enemmän, 235 400 henkilöä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan (siirryt toiseen palveluun) 315 000 suomalaista on tilanteessa, jossa työnteko lisäisi tuloja korkeintaan neljänneksen.

Tuloloukussa on 611 000 suomalaista. Heidän palkankorotuksestaan tai lisätyön tekemisestä saaduista rahoista puolet tai enemmän leikkaantuisi pois verotuksen, tulonsiirtojen ja kasvavien palvelumaksujen kuten päivähoitomaksujen takia.

Kannustinloukkujen purkaminen voisi siis tarkoittaa muutoksia työttömyystukiin.

Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kannustinloukkuja tulee purkaa siten, että työnteko on aina kannattavampaa kuin kortistossa oleminen. Hänen mielestään esimerkiksi osatyö- ja sosiaaliturva tulee sovittaa paremmin yhteen.

– Näillä muutoksilla on kiire. Pitää toimia nyt, ja muutoksia tulisi tehdä jo tällä vaalikaudella, Lappi painottaa.

Ravintola-alan työvoimapula on nostanut palkkoja, mutta osa yrittäjistä kertoo, ettei pysty kilpailemaan palkalla. Erityisesti viikonlopputöihin on vaikea löytää tekijöitä. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Lappi sanoo, että poliitikkojen on nyt tehtävä ikäviäkin päätöksiä, muuten vaihtoehtona on verotulojen vähentyminen valtion kirstuun, kun yritysten toiminta hankaloituu.

Myös lasialan yrittäjä Markku Aalto kannattaa kannustinloukkujen purkamista.

– Meillä vähän hyysätään liikaa työttömiä ja kotona olevia. Heitä myös rankaistaan töihin tulemisesta. Ei uskalla lähtee töihin, koska pelkää menettävänsä tuet, jos toteaa kuukauden jälkeen, että on liian rankka paikka. Kynnys lähteä kokeilemaan on todella korkea, arvioi Aalto.

Oman ongelmansa Aalto on päättänyt ratkaista luopumalla yrityksestään. Hänen yrityksensä yhdistyy toisen lasifirman kanssa.

– Saadaan leveämmät hartiat ja ollaan isompi, ehkä olemme houkuttelevampi työnantaja rekrytointimielessä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. 2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää: