Hyppää sisältöön

Jäikö asiasi jumiin oikeuden rattaisiin? Vuoden viivästys on 1 500 euron arvoinen – korvausten määrä on kasvanut roimasti

Oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää val­tion maksamalla korvauksella. Valtiokonttori on maksanut hyvityksiä vajaat miljoona euroa seitsemän viime vuoden aikana.

Konsta Lehtosen pahoinpitelyä bussissa tutkittiin ja käsiteltiin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta ennen käräjäoikeuden tuomiota. Käräjäoikeuden osuus tästä oli puolitoista vuotta. Lehtonen ei saanut vaatimuksestaan huolimatta hyvitystä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Valtio voi joutua maksamaan viivästyskorvauksia, jos asian käsittely oikeudessa kestää yli vuoden.

Viime vuosina hyvitysten määrä on kasvanut. Viime vuonna niitä maksettiin lähes nelinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna, yhteensä yli 200 000 euroa.

Hyvityksen saaminen ei ole itsestäänselvää.

Tuusulalainen Konsta Lehtonen on yksi monista, jonka rikosjutun käsittely ylitti vuoden aikarajan.

Lehtonen joutui pahoinpitelyn uhriksi kesällä 2018, kun oli 16-vuotias. Juttu oli vireillä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa puolitoista vuotta

Hän katsoi, että hänen oikeuttaan oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa oli loukattu, ja vaati käräjäoikeudelta 5 000 euron hyvitystä.

Kun käräjäoikeus antoi tuomion keväällä 2021, oli oikeusprosessi kestänyt kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta esitutkinnasta alkaen.

Lehtonen ei saanut senttiäkään.

Hyvitys korvaa huolta ja epävarmuutta

Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Hyvityssummat eivät ole suuria, vaikka oikeudenkäynti tai asian käsittely hallintotuomioistuimessa olisi venynyt vuosia.

Hyvityksen määrä on 1 500 euroa vuodessa (siirryt toiseen palveluun) kultakin vuodelta, jona asian käsittely on valtion vastuulla olevasta syystä viivästynyt. Yhteismäärää korotetaan korkeintaan 2 000 eurolla, jos asia on erityisen merkittävä asianosaiselle.

Hyvityksen enimmäismäärä on 10 000 euroa, mutta se voidaan erityisestä syystä ylittää. Valtion maksettavaksi voi lisäksi tulla kuluja ja korkoja.

Käräjäoikeuksien hitautta hyvitetään eniten

Valtiokonttorin maksamat yksittäiset hyvityssummat ovat vaihdelleet 750 eurosta 11 500 euroon. Eniten korvauksia on viime vuosina maksettu käräjäoikeuskäsittelyjen hitaudesta.

Suurimmat yksittäiset summat on tuomittu maksettavaksi vuosina 2020 ja 2021 Helsingin, Varsinais-Suomen ja Kainuun käräjäoikeuksien ylipitkistä oikeudenkäynneistä.

Valtiokonttori on maksanut hyvityksiä seitsemän viime vuoden aikana yhteensä noin 934 000 euroa.

.

Hyvitystä on vaadittava pitkäksi venyneen oikeudenkäynnin aikana.

Kun oikeus arvioi viivästymistä (siirryt toiseen palveluun), se ottaa oikeudenkäynnin keston lisäksi huomioon asian laadun ja laajuuden, asianosaisten, viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnan oikeudenkäynnissä sekä asian merkityksen asianosaiselle.

Suomi ja EIT eri linjoilla rikoksen uhrin oikeudenkäynnin kestosta

Lisäksi huomioon otetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntö. Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (siirryt toiseen palveluun) on kuitenkin osin ristiriidassa EIT:n käytännön kanssa.

Suomen lain mukaan mukaan rikoksen uhrin osalta oikeudenkäynnin kesto lasketaan siitä, kun asia tulee oikeudessa vireille.

EIT katsoo, että rikosasioissa kesto lasketaan siitä, kun uhri esittää korvausvaatimuksen rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä tai esitutkinnassa.

Rikokseen syyllistyneellä aika alkaa siitä, kun viranomainen ilmoittaa hänelle rikosepäilystä tai rikosepäily alkaa vaikuttaa olennaisesti hänen asemaansa.

Rikoksesta tuomitulle oikeudenkäynnin kohtuuton kesto hyvitetään ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta. Jos oikeus katsoo, että tämä ei riitä, se voi määrätä myös rahakorvauksia.

Konsta Lehtonen on pettynyt siihen, että ei saanut oikeudenkäynnin viivästymisestä minkäänlaisia korvauksia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronapandemia ja tuomarin kiireet eivät oikeuttaneet hyvitykseen

Konsta Lehtosen tapauksessa 5 000 euron hyvitysvaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että asialla oli suuri merkitys alaikäisenä rikoksen kohteeksi joutuneelle, vahingonkorvausten saaminen oli viivästynyt vuosia, eivätkä käräjäoikeuden kiireet olleet hyväksyttävä syy viivästykselle.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus lykkäsi Lehtosen oikeudenkäyntiä keväällä 2020 koronapandemian vuoksi. Käsittelyä viivytti myös se, että jutun tuomari oli kiinni laajan rikoskokonaisuuden istunnoissa.

Käräjäoikeus katsoi, että oikeudenkäynti ei Lehtosen tapauksessa ylittänyt käräjäoikeusvaiheessa kokonaisuutena arvostellen kohtuullista aikaa, joten hyvistystä ei herunut.

Päätös oli pettymys rikoksen uhriksi sattumalta joutuneelle ja pysyvän keskivaikean aivovamman saaneelle Lehtoselle.

– Ajattelin, että saisin edes jonkunlaisen korvauksen, kun tässä kesti niin pitkään.

EIT:n määräämät korvaukset hiipuneet

Hyvityslaki on koskenut yleisiä tuomioistuimia vuodesta 2010 ja hallintuomioistuimia kesäkuusta 2013 lähtien. Ennen lain voimaantuloa korvauksia maksoi oikeusministeriö.

Tuomioistuinviraston mukaan hyvityslain voimaantulon jälkeen EIT on antanut Suomelle vain muutamia viivästymistä koskevia ratkaisuja.

EIT on antanut Suomelle tähän mennessä yhteensä 62 ratkaisua oikeudenkäyntien kestosta.

Peräti 58 tuomiossa EIT on todennut, että Suomi oli viivästymisen vuoksi loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Valtaosa tuomioista on annettu yli kymmenen vuotta sitten.

EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa valtio on hyvittänyt oikeudenkäynnin ylipitkän keston asianmukaisesti.

Lue myös:

.
.