Hyppää sisältöön

Joona Mielonen piti niin kovaa ääntä Lenin-patsaasta, että se kuului Kanadaan saakka – kertoo nyt, miksi Leninistä pitäisi jättää edes vasen käsi

Jopa Kanadan yleisradioyhtiö CBC halusi tietää, miksi Suomessa pitäisi säilyttää Lenin-patsas.

Kotkassa sijaitsee Suomen ainoa julkinen Lenin-patsas. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kotkan kaupungin keskustassa Vladimir Iljitš Lenin nojaa kämmenneensä ja katsoo tiukkana eteen päin.

Pian katseen kiintopiste muuttuu, sillä Kotkan kaupunginvaltuusto päätti viikko sitten maanantaina, että patsas pitää siirtää pois näkyvistä.

Patsas tuli Kotkaan vuonna 1979. Se on saatu lahjana Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka vielä tuolloin kuului Neuvostoliittoon.

Patsaan on veistänyt virolainen kuvataiteilija Matti Varik.

Patsas siirtyy pois katukuvasta ennen talvea. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Pian maanantaisen valtuustopäätöksen jälkeen Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen Joona Mielonen (vas.) sai Whatsapp-viestin Kanadasta.

Mielonen oli avoimesti vastustanut patsaan siirtoa. Hän olisi halunnut jättää sen paikoilleen, mutta patsaan äärelle olisi hänen mukaansa tullut laittaa taulu, joka kertoisi patsaan historian.

Joona Mielonen toivoisi patsaan säilyvän nykyisellä paikallaan. (arkistokuva) Kuva: Antro Valo / Yle

Joona Mielonen antoi haastattelun kanadalaiselle radiokanava CBC:lle (siirryt toiseen palveluun). Kyseinen radiokanava toimii suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessa Yleisradio.

Noin kymmenen minuutin haastattelussa Mielonen kertoo, miksi hän olisi halunnut jättää patsaan paikoilleen.

– Vähän jäi hämäräksi, mistä he minun nimeni olivat kaivaneet, pohtii Mielonen.

Lenin-patsas on saanut lahjaksi vuonna 1979. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Ylen englanninkielinen toimitus Yle News oli kertonut asiasta englanniksi, mikä voi olla syy Mielosen nimen löytymiseen.

"Lenin-patsasta ei kannata poistaa"

Mielonen kertoo CBC:lle, miten Lenin-patsasta on Kotkan hallinnossa viime aikoina käsitelty ja kertoo, miksi hän haluaisi pitää patsaan paikoillaan.

– Taiteen tuhoaminen kulloisten poliittisten suuntausten mukaan on minun mielestäni sitä, mitä diktatuureissa tehdään. Sen takia Lenin-patsasta ei kannata poistaa, sanoo Mielonen.

Leninin puuttuva käsi tuli patsaan lähelle lähelle vuonna 1995. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Mielonen myös pohtii, mikä on seuraava patsas, joka pitää poistaa. Suomessa on myös esimerkiksi Venäjän keisareiden patsaita, joista tunnetuin lienee Aleksanteri II:n patsas Helsingin suurkirkon edustalla.

– Jos tälle linjalle lähdetään, pitää olla looginen ja määritellä rajat. Vai onko se aina niin, että päätetään kulloisenkin ideologian mukaisesti, milloin patsas säilyy ja milloin ei.

Mielonen korostaa, että hän ei hyväksy niitä tekoja, mitä Lenin aikoinaan Neuvostoliitossa teki. Hän kuitenkin muistuttaa CBC:lle antamassaan haastattelussa, että Leninillä oli ratkaiseva asema myös silloin, kun Suomen itsenäisyydestä päätettiin.

Puuttuva käsi

Kotkassa sijaitseva Lenin-patsas on tällä hetkellä Suomen ainoa julkinen Lenin-patsas. Joona Mielonen kertoo nyt, miten patsas on osa hänen ja monen muun kotkalaisen identiteettiä.

– Patsas on aina ollut Kotkassa. Olen aina ollut siitä ylpeä, että meillä on tuollainen erikoisuus, jota muilla ei ole. Minulla on olo, että osaa minusta ollaan viemässä varastoon.

Patsas ja käsi muodostavat kokonaisuuden. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Joona Mielonen kehottaa ihmisiä menemään patsaan äärelle ja katsomaan sitä tarkkaan. Patsaan on tehnyt virolainen taiteilija aikana, jolloin Viro oli miehitetty ja liitetty Neuvostoliittoon. Sijaa kansalaisuusaatteille ei ollut.

– Voi pohtia, miksi virolainen taiteilija on tehnyt Leninin patsaan, jolta puuttuu vasen käsi. Patsas näyttäytyy kriittisenä.

Vuonna 1995 Lenin patsaan lähellä paljastettiin puolalaisen Krzysztof Bednarskin veistos nimeltään Leninin puuttuva käsivarsi. Mielosen mukaan se ja varsinainen Lenin-patsas muodostavat kokonaisuuden.

– Se on kriittinen kokonaisuus, jos sitä katsoo taideteoksena, hän sanoo.

Sopivasta kulmasta katsottuna käsi ja patsas liittyvät yhteen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Joona Mielonen toivoo, että patsaskokonaisuuksien äärelle voitaisiin esimerkiksi laittaa opastauluja, joissa kerrotaan molempien teosten taustat.

Hän toivoo, että edes Leninin käsi jäisi paikoilleen.

– Se pitäisi ehdottomasti säilyttää ja tuoda sen henkeä esiin.

Kotkan Lenin-patsas on Kotkan kaupungin omaisuutta.

Lähtee ennen lumien tuloa

Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kotkan kaupungilta kertoo, että vasta loma-aikojen jälkeen tehdään suunnitelma patsaan siirrosta. Ennen lumien tuloa se joka tapauksessa lähtee.

– Siirto tarvitsee asianmukaisen suunnitelman ja tiedon siitä, minne patsas siirretään, sanoo Hannonen.

Lenin kädestä on vielä epäselvyyttä.

– Mikäli sille ei löydy merkityksellistä roolia osana aukiota, on parempi, että käsi seuraa Leniniä. On toki mahdollista, että se paikoilleen, pohtii Hannonen.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen Hannonen on joutunut antamaan patsaasta lausuntoja lukuisille eri medioille ulkomaita myöten.

– Pääasiassa Ruotsista ja kotimaasta. Tuntuu nyt aihe kovasti kiinnostavan, kertoo Hannonen.

.
.