Hyppää sisältöön

Keskipohjalaisilla laillisuusmiehillä oli merkittävä rooli lapuanliikkeen kitkemisessä, sanoo isoisästään kirjan kirjoittanut tietokirjailija Hannu Kotila

Vuodet 1929-1932 tunnetaan lapuanliikkeen nousukautena. Keski-Pohjanmaalla oli merkittävämpi rooli lapuanliikkeen vastustamisessa kuin muistetaan, sanoo tietokirjailija Hannu Kotila.

Kokous alkamassa Kannuksen vapaa palokunnan talolla. Kuva: Eero Hanni

Vuodet 1929-1932 tunnetaan lapuanliikkeen nousukautena.

Etelä-Pohjanmaalta alkunsa saanut antikommunistinen ja äärioikeistolainen liike radikalisoitui nopeasti ja otti käyttöönsä niin kutsutun Lapuan lain.

Lain mukaan kaikki kommunismin kitkemisen nimissä tehty oli oikeutettua – myös silloin, kun teko oli lainvastainen.

Tietokirjailija Hannu Kotilan mukaan Keski-Pohjanmaalla lapuanliike ja Lapuan laki saivat vastustusta Maalaisliiton laillisuuslinjan edustajilta.

Laillisuusmiehet kannattivat liikkeen antikommunistisia tavoitteita, mutta vastustivat väkivaltaisuuksia, joilla liike ajoi niitä.

Kotilan uutuusteos Lapuan laki vai laillisuuslinja? – Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932 (SKS Kirjat 2022) keskittyy seuraamaan Keski-Pohjanmaalla laillisuuslinjaa ajaneita Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajaa Viljami Kalliokoskea,lehdentaloudenhoitajaa Josua Ruotsalaa sekä tietokirjailijan isoisää Matti Kotilaa.

Teoksen mukaan Maalaisliiton kahtiajako lapuanliikettä myötäilevän ja maltillisen linjan välillä johti lopulta jännitteisiin, jotka purkautuivat muun muassa Keski-Pohjanmaan suurimpien lehtien palstoilla.

Keskipohjanmaan päätoimittaja Viljami Kalliokoski 1920-luvun lopulla. Hannu Kotilan kokoelma. Kuva: Hannu Kotila

"Missään nimessä ei keskipohjalaisten kannata lähteä sinne"

Kotilan teos käsittelee lapuanliikkeen herättämiä jännityksiä Vaasan pohjoisessa vaalipiirissä. Vaalipiiri käsitti siihen aikaan silloisen Vaasan läänin pohjoiskunnat.

– Lapua, Ylihärmä, Alahärmä ja Kauhava olivat siihen aikaan osa Vaasan pohjoista vaalipiiriä, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että Lapuan merkitys vaalipiirissä oli aika merkittävä, Kotila kertoo.

Kirjan päähenkilöinä esiintyvät maalaisliittolaiset Kalliokoski, Ruotsala ja Kotila pyrkivät rajoittamaan lapuanliikkeen vaikutusta Keski-Pohjanmaalla.

Tätä he tavoittelivat järjestämällä yhdessä useita kansalaiskokouksia, joissa he vetosivat lapuanliikkeen järjestämiin tapahtumiin, joihin ei kannata osallistua.

Vuoden 1930 Talonpoikaismarssi oli Kotilan mukaan yksi näistä tapahtumista. Lisäksi Kannuksessa järjestetty kansalaiskokous pyrki estämään ihmisiä lähtemästä Mäntsälän kapinaviikonloppuun.

– He ikään kuin ilmoittivat, että tilanne voi muuttua levottomammaksi, eikä missään nimessä ei keskipohjalaisten kannata lähteä sinne, Kotila sanoo.

Yksi syy Maalaisliiton laillisuusmiesten hanakkaan taisteluun lapuanliikettä vastaan olikin Kotilan mukaan juuri pelko väkivaltaisuuksiin osallistumisesta.

Laillisuuslinjan edustajat myös pelkäsivät joutuvansa osallisiksi vallankaappaukseen ajan heikon hallituksen varassa.

Valtataistelua lehtien palstoilla – lapualaismyönteinen Kokkola ja maltillinen Keskipohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla lapuanliikkeen kannatusta oli lähinnä Kokkolan ja Kälviän seuduilla. Alueella suunnitellut kyyditykset organisoitiin myös Kotilan mukaan Kokkolasta käsin.

Silloiset Kälviän kirkkoherra Hille Sipilä ja kokkolalainen tehtailija Juhani Pohjanpalo kuuluivat tietokirjailijan mukaan alueen keskeisiin lapuanliikkeen kannattajiin.

Huomattava enemmistö Keski-Pohjanmaasta kuului kuitenkin Maalaisliiton laillisuuslinjan puolelle.

Kotila kertoo, että Kokkola-lehti oli alueen ainoita lapualaismyönteisiä julkaisuja. Lehden päätoimittaja Vilho Viita oli lapuanliikkeen kannattaja.

Viidan johdolla lehti esimerkiksi tuki kirjoituksissaan avoimesti liikkeen organisoimia kyydityksiä.

Kokkola-lehden vastapainoksi alueella asettui Kotilan mukaan Keskipohjanmaa, joka otti laillisuuslinjan päätoimittaja Viljami Kalliokosken johdolla.

Vastakkaiset mielipiteet suhtautumisessa lapuanliikkeeseen johtivat lehtien väliseen kinasteluun ja hyökkäyksiin päätoimittajia vastaan.

Keskipohjanmaa-lehden henkilökuntaa 1930-luvun alussa. Edessä vas. päätoimittaja Viljami Kalliokoski, taloudenhoitaja Josua Ruotsala ja pääkassa Enna Halonen. Takana vas. toimitusapulainen Anni Elomaa ja toimitussihteeri Viljami Hanni. Eero Hannin kokoelma. Kuva: Eero Hanni

Lapuanliikkeen ajan Suomessa kirjoittelu sanomalehdissä oli Kotilan mukaan nykyistä henkilökohtaisempaa.

– Nykyajan mittakaavassa se kirjoittelu on ollut todella rankkaa. Siellä avoimesti haukuttiin toisia ja käytettiin pilkkanimiä.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa siis sitä, että haukuttiin päätoimittajaa, hän sanoo.

Näin Kokkolan päätoimittaja Vilho Viita kirjoittiKeskipohjanmaan päätoimittaja Viljami Kalliokoskesta 10.12.1929:

Viljami ei halua, että kansa auttaa maan kohtaloita. Hän haluaa vain, että sosialistit ynnä Halsuan Viljami hoitelevat kommunistihuushollin kuten tähänkin asti. Tietysti tähänastisella menestykselläkin.

Tässä maakunnassa käy nyt parhaillaan suuri mieltenkuohu Viljamin viimeaikaisten edesottamusten takia. Isännät ja palkolliset, nekin, jotka ovat tilanneet Viljamin lehteä [Keskipohjanmaa], hierovat silmämuniaan ja kynsivät korvallistaan.

Tällainen mieskö sitä tulikin eduskuntaan lähetetyksi.

Keski-Pohjanmaan lisälehti 2.3.1932. Kuva: Hannu Kotila

Vahvan laillisuuslinjan Pohjanmaa

Vuoteen 1932 tultaessa lapuanliike oli Kotilan mukaan menettänyt otteensa Keski-Pohjanmaasta.

Avoimien väkivaltaisuuksien jälkeen liike menetti uskottavuutensa kansan silmissä ja se organisoitui Isänmaalliseksi kansanliikkeeksi, joka ei koskaan saavuttanut lapuanliikkeen kaltaista suosiota.

Etelä-Pohjanmaalla liikkeen kannatus säilyi pidempään.

Yksi syy, miksi lapuanliike ei koskaan saanut kunnollista otetta Keski-Pohjanmaasta voidaan Kotilan mukaan lukea keskipohjalaisille perinteille.

Keski-Pohjanmaalla oli tietokirjailijan mukaan jo ennen lapuanliikkeen nostattamia jännityksiä pitkä perinne lainkuuliaisuuden puolesta.

Kotilan mukaan lain noudattamisen perinne oli nähtävissä alueella jo sisällissodan aikana.

– Aina kun Pohjanmaasta puhutaan, ajatellaan helposti, että täällä olisi ollut enemmän lapuanliikkeen kannatusta. Todellisuudessa kuitenkin Keski-Pohjanmaalla oli merkittävä rooli lapuanliikkeen kitkemisessä sekä vahva laillisuusmiesten linja.

– Keski-Pohjanmaalla haluttiin kulkea laillisuuden tietä, Kotila sanoo.

Matti M. Kotila 1920-luvun lopulla. Hannu Kotilan kokoelma. Kuva: Hannu Kotila

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 27. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

.
.