Hyppää sisältöön

The Rasmus ja maailman musiikkitähdet konsertoivat tänään Akropoliin juurella Parthenonin marmoriveistosten yhdistämisen puolesta – lue lyhyet vastaukset Kreikan ja Britannian välisestä veistoskiistasta

Akropolis-kukkulalla sijaitsevan Parthenonin veistoksista yli puolet päätyi 1800-luvulla laittomasti Lontooseen eikä British Museum ole suostunut keskustelemaan niiden pysyvästä jälleenyhdistämisestä.

Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitseva Parthenon-temppeli rakennettiin 400-luvulla eaa.
Ateenan Akropolis-kukkulalla sijaitseva Parthenon-temppeli rakennettiin 400-luvulla eaa.

ATEENA Kreikka vaatii Parthenonin temppelin veistosten pysyvää jälleenyhdistämistä Ateenan Akropolis-museoon.

Maanantai-iltana Akropolis-kukkulan juurella järjestetään suuri tukikonsertti asian puolesta. Mukana on suomalaisyhtye The Rasmus.

Kokosimme yhdeksän kysymystä ja vastausta veistoskiistasta.

1. Mistä syystä British Museum ei ole neuvotellut veistosten palauttamisesta?

Museo väittää, että Parthenonin veistoskoristelu on hankittu laillisesti.

Se vetoaa myös museolakiin, jota pitäisi muuttaa veistosten luovuttamiseksi. Britannian hallituksen mukaaan lakia ei aiota muuttaa.

British Museum ilmoittaa vaalivansa koko maailman kulttuuriperintöä, josta juuri Parthenonin veistoksilla on huomattava osuus.

Museota huolettaa, että kun keskustelu sivistysperinnön palauttamisesta alkuperäispaikalleen on viime vuosina voimistunut, muut maat voisivat seurata Kreikan vaatimuksen esimerkkiä.

Parthenonin friisin pohjoissivun alkuperäisistä veistoksista suurin osa on British Museumissa. Friisin kaikki säilyneet, puuttuvat osat on rekonstruoitu kipsikopioilla. Kuva: Sara Saure / Yle

2. Miksi veistosten jälleenyhdistäminen on kreikkalaisille niin tärkeää?

Parthenonin veistoskoristelu on tarkoitettu yhtenäiseksi taideteokseksi ja se luo kokonaiskuvan historiasta vain alkuperäispaikallaan.

Kreikka korostaa, että se ei vaadi takaisin muuta antiikin esineistöään. Ainoastaan Parthenonin veistokset, jotka kuuluvat monumenttiin.

Kreikan toiveena on, että kaikki olemassa olevat veistokset saadaan yhdistettyä Akropolis-museoon. Vuonna 2009 avattu museo on rakennettu tätä tarkoitusta varten.

3. Mikä Parthenon-temppeli on?

Parthenon on Ateenan suojelusjumalatar Pallas Athenelle omistettu rakennus Akropoliin korkeimmalla kohdalla.

Vuonna 438 eaa. valmistuneessa temppelissä oli veistoskoristelu, muun muassa 160 metriä pitkä ja metrin korkuinen friisi, jossa on kuvattuna ateenalaisten suuri Panathenaia-juhlakulkue. Koristeluun kuului lisäksi päätykolmioveistoksia ja metooppilaattoja, joissa oli reliefikoristelu.

1800-luvun alun nimettömässä vesivärimaalauksessa lordi Elginin työmiehet irrottavat Parthenonin eteläsivun metooppia. Kuvakaappaus Akropolis-museon Facebook-sivulta. Kuva: Sara Saure / Yle

4. Mitä veistoskoristelulle tapahtui?

Temppeli koki pahan tuhon vuonna 1687, kun rakennuksessa ollut turkkilaisten ruutivarasto räjähti ja katto sekä suuri osa seinistä romahti.

1800-luvun alussa, kun Kreikka oli osa Ottomaanien valtakuntaa, Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs lordi Elgin sai luvan tehdä Akropoliilla tutkimuksia.

Valtuus ei käsittänyt rakennusten vaurioittamista tai veistosten irrottamista. Elginin työryhmä irrotti silti veistoksia ja pilkkoi niitä osiin. Yli puolet säilyneestä veistoskoristelusta rahdattiin Lontooseen. Osa marmoreilla lastatuista laivoista upposi matkalla eikä rahtiluetteloita ole löytynyt.

Parthenonin kuvakoristelun pienempiä osia on päätynyt myös muihin eurooppalaisiin museoihin ryövääjien mukana.

Marmoripaadessa erottuvat Elginin työmiesten aiheuttamat vauriot, kun veistos on irrotettu taustastaaan. Palautusvaatimuksen sielu, edesmennyt kreikkalainen näyttelijä ja kulttuuriministeri Melina Mercouri on kuvaillut, että marmorit ovat kreikkalaisuuden ydin. Kuva: Sara Saure / Yle

5. Onko veistoskiistassa virallisia välittäjiä?

Kyllä, YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco yrittää saada valtioita saman neuvottelupöydän ääreen.

Unescon ICPRCP-komitea pyrkii edistämään valtioiden välistä yhteistyötä esinepalautusten toteutumiseksi. Komitea käsittelee Parthenonin veistoksia valtioiden välisenä kysymyksenä, eikä museoiden välisenä kuten British Museum haluaisi.

Unescolle on tärkeää ratkaista myös kysymyksen moraalinen ulottuvuus (siirryt toiseen palveluun). Se, onko oikein että yhteenkuuluvat kulttuuriaarteet ovat palasina Ateenassa ja Lontoossa.

Parthenonin päätykolmioveistokset olivat taustasta irti olevia vapaaveistoksia. Nämä veistokset ovat Ateenan Akropolis-museossa. Kreikka on ehdottanut British Museumille kiertäviä näyttelyitä Parthenonin veistosten tilalle. Britanniassa voitaisiin myös tehdä Parthenonin veistoksista tarkkoja jäljennöksiä 3D-tulostustekniikalla. Kuva: Sara Saure / Yle

6. Mitkä ovat Kreikan valtit kiistassa?

Parthenonin marmorit ovat kansainvälisesti tunnetuin kulttuuriperintökysymys.

Unesco ei aio poistaa asiaa listaltaan, ennen kuin kysymys on ratkaistu. Lisäksi veistoksissa ateenalainen demokratia kuvailee ideologiaansa. Veistosten jälleenyhdistäminen olisi maailman nykytilanteessa demokratian vahvistamista kunnioittava ele Britannian hallitukselta.

Britannian valtalehdet, osa kansanedustajista ja enemmistö tavallisista briteistä kannattavat veistosten jälleenyhdistämistä. Tästä kertoo esimerkiksi British Museumissa järjestetty mielenilmaus (siirryt toiseen palveluun).

Kreikka korostaa, että Elginillä ei ollut veistosten vientiin virallista päätöstä. Tämä on käynyt ilmi Ottomaanien arkistoista.

7. Olisiko veistosten Ateenaan lainaaminen kompromissiratkaisu?

British Museum on avoin lainaamiselle, Kreikka ei.

Museon puheenjohtaja George Osborne ehdotti tässä kuussa veistosten ”jakamista” (siirryt toiseen palveluun), mikä on tulkittu lainaamiseksi. Esimerkiksi yksi Parthenonin veistoksista on käynyt lainassa Pietarin Eremitaasi-museossa vuonna 2014.

Kreikalle veistosten jakaminen ei ole ratkaisu. Teosten lainasta palauttaminen olisi kuin Kreikka hyväksyisi British Museumin omistusoikeuden.

8. Voiko Italiasta juuri palautettu pieni Parthenonin friisin kappale näyttää esimerkkiä?

Näin Kreikka ainakin toivoo.

Akropolis-museo sai äskettäin takaisin fragmentin (siirryt toiseen palveluun), joka oli päätynyt museoon Palermossa. Kappaleen jälleenyhdistämistä pidetään tärkeänä, koska se on ensimmäinen valtioiden välinen palautus ja onnistui Sisilian aluehallinnon ja Kreikan hallituksen yhteistyöllä.

Myös saksalainen Heidelbergin yliopisto on lahjoittanut aiemmin Akropolis-museolle kokoelmastaan pienen kappaleen friisiä.

British Museumin tuorein puolustus on, että Elgin ei irrottanutkaan kaikkia esineitä vaan löysi monet marmorit maasta Parthenonin ympäriltä. Museo huomauttaa, että osa veistoksista oli jo kadonnut ennen Elginin saapumista Akropoliille, joten Parthenonin veistoskoristelu ei ole kokonaisuudessaan koskaan yhdistettävissä. Akropolis-museoon Italiasta palautetussa niin sanotussa Fagan fragmentissa erottuu metsästyksen jumalatar Artemiin jalka. Kuva: Sara Saure / Yle

9. Mikä merkitys maanantai-illan Rock the Parthenon-konsertilla on?

Tapahtuman avulla yritetään välittää suurelle yleisölle tietoa asiasta.

The Rasmus-yhtyeen mukaan eri kulttuurin alat voivat tehdä luontevasti yhteistyötä sivistysperinnön säilymisen tukemiseksi.

Suomalaisbändin lisäksi kuuluisan Herodes Atticuksen teatterin lavalle nousevat muun muassa Alice Cooper ja Bonnie Tyler. Konsertin keulahahmona toimii yhdysvaltalainen säveltäjä ja tuottaja Desmond Child, jonka kanssa The Rasmus on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä.

Osa konserttituloista ohjataan Akropolis-museolle.

.
.