Hyppää sisältöön

Helsingin parjattujen hitas-asuntojen korvaajaksi ehdotetaan välirahamallia, mutta kukaan ei tunnu innostuvan siitä

Helsingin asunto-ohjelmapäällikön Hanna Dhalmannin mukaan Aalto-yliopiston raportissa esitetty uusi välirahamalli lisäisi läpinäkyvyyttä, mutta ei juuri toisi apua korkeisiin asumisen kustannuksiin.

Rakennusmies työskentelee uudiskohteessa
Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann katsoo, että Aalto-yliopiston esittämä välirahamalli on pitkälti hitas-järjestelmän kaltainen.

Aalto-yliopiston asiantuntijaryhmä suosittelee tuoreessa raportissaan ensisijaisesti Helsinkiä luopumaan hitas-järjestelmästä kokonaan. Yliopiston tutkijat selvittivät hitas-järjestelmän vaikutuksia Helsingin kaupungin pyynnöstä.

Työryhmä pitää todennäköisenä, että esimerkiksi tulosegregaatioon ja sen taustalla oleviin ongelmiin vaikuttamiseen löytyisi kustannustehokkaampia keinoja, joiden suora hyöty jakautuisi laajemmin muun muassa julkisten palveluiden ja investointien kautta.

Aalto-yliopiston työryhmän jäsen Marko Terviö toteaa, että hitasiin on aikanaan päädytty ilmeisesti pitkälti sen perusteella, että se on päätöksentekoprosessissa näyttäytynyt halvempana kuin mitä se on. Saamatta jäänyt tulo jää huomaamatta, käytetty meno ei.

Terviön mukaan muut tavat käyttää kaupungin resursseja jäävät heti alakynteen, koska niihin käytetyt resurssit näkyvät budjetissa.

Terviö nostaa esimerkiksi julkisten palvelujen parantamisen matalan tulotason kaupunginosissa, joka maksaa budjetissa näkyvää rahaa, voi vähentää hyvin toimeentulevien poismuuttoa, mutta samalla myös auttaa siellä asuvia matalatuloisia. Sen sijaan hitas-asuntojen tarjoaminen korkean tulotason kaupunginosassa alle markkinahinnan ei näy budjetissa, eikä auta matalatuloisia.

Hitas-järjestelmää on kritisoitu vuosien saatossa myös siitä, että samojen ihmisten omistuksessa on voinut olla useita hitas-asuntoja.

Kriittistä keskustelua on käyty niin ikään siitä kohdentuvatko tavallisia markkinahintoja edullisemmat asunnot oikein tulo- ja varallisuustason mukaan. Helsingin kaupunki on tukenut hitas-tuotantoa luovuttamalla tontteja näihin kohteisiin edullisemmalla hinnalla kuin niin kutsuttuun kovanrahan asuntotuotantoon.

Nykyiseen hitas-järjestelmään littyvät ongelmat on nähty niin merkittävinä, että vaihtoehtoina on nyt joko hitas- järjestelmästä kokonaan luopuminen tai uuden korvaavan kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarjoavan järjestelmän luominen.

Työryhmä esittää siis ensisijaisesti hitas-järjestelmästä luopumista kokonaan. Toisena vaihtoehtona esitetään uutta välirahamallia.

Työryhmän mukaan nykyjärjestelmässä hitas-asuntoihin sisältyvää hintatukea ei tunnisteta, sille ei ole asetettu ylärajaa eikä se näy budjetissa. Tämä vaikeuttaa poliittista päätöksentekoa.

– Ehdottamamme välirahamalli on menetelmä tämän ongelman korjaamiseksi, Terviö sanoo.

Työryhmä ehdottaa, että kaupunginvaltuusto tekisi ainakin päätöksen siitä, mikä on maksimaalinen kohtuuhintaisiin omistusasuntoihin kohdennettava hintatuki euroissa neliömetriä kohden.

Uusi välirahamalli toisi läpinäkyvyyttä

Aalto-yliopiston selvityksen mukaan paras tapa pyrkiä vaikuttamaan korkeaan asumisen hintaan pääkaupungissa on ylipäätään lisätä asuntotuotantoa, eikä kehitellä uusia sääntelyn malleja. Kokonaan hitasista luopumisen vaihtoehtona asiantuntijaryhmä ehdottaa siis hitasin korvaamista uudella läpinäkyvämmällä välirahamallilla.

Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann katsoo, että Aalto-yliopiston esittämä välirahamalli on pitkälti hitas-järjestelmän kaltainen. Hänen mielestään uusi välirahamalli lisäisi läpinäkyvyyttä, mutta ei ratkaisisi kasvavan kaupungin ongelmaa korkeasta asumisen hinnasta.

– Tämä toisi hintaerot yksilöidymmin esille, mutta ei vielä lisäisi tuotantoa. Ei poistaisi perimmäistä ongelmaa, Dhalmann sanoo.

Dhalmann muistuttaa, että kaupungin ylin päättävä elin kaupunginvaltuusto on asettanut keskeiseksi tavoitteekseen kohtuuhintaisen omistusasumisen turvaamisen Helsingissä jatkossakin.

Dhalmann sanoo, että näin ollen kaikessa keskustelussa ja hitasin korvaavan mallin valmistelussa on nyt etsittävä uutterasti keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Yksi monipuolisen asuntorakentamisen tavoitteista on ollut kaupungin strategiaankin kirjattu alueellisen eriytymisen eli segregaation hillitseminen.

– Kaikki keinot tällaisen kehityksen estämiseksi ovat varmasti tarpeen, Dhalmann sanoo.

Aalto-yliopiston selvityksessä lähes ainoaksi hitas-tuotannon hyödyksi nähdään juuri sen alueiden väestörakennetta monipuolistava vaikutus.

Asunnon voi saada ohi järjestelmän korkealla kauppahinnalla

Hitas-järjestelmän tuottamat asunnot ovat olleet ostajilleen niin kutsuttuja kovanrahan asuntoja edullisempia, koska kaupunki on luovuttanut tontteja hitas-asuntojen rakentamiseen edullisemmalla hinnalla kuin kovanrahan tuotantoon. Tontin luovutuksen yhteydessä rakennuttajien on sitouduttava hitasin ehtoihin.

Aalto-yliopiston esittämässä uudessa välirahamallissa asuntoja voisi ostaa järjestelmän ohi tarjoamalla asunnosta korkeampi kauppahinta kuin uuden sääntelyjärjestelmän määrittelemä myyntihinta.

Välirahamallissa määritellyn myyntihinnan ja toteutuneen kauppahinnan erotus tuloutettaisiin kaupungille.

Uusi malli antaisi siis mahdollisuuden seurata sitä, paljonko kaupungin sääntelemän tuotannon hinnat todellisuudessa ovat markkinahintoja alemmat. Nykyistä hitas-järjestelmää on kritisoitu juuri siitä, että sen kustannukset kaupungille eivät ole läpinäkyviä.

Välirahamallin asuntoihin oikeutetut voitaisiin valita arvalla, mikäli kysyntää olisi enemmän kuin on tarjontaa. Käytäntö on ollut tämä myös hitas-järjestelmässä.

Aalto-yliopiston esittämässä välirahamallissa tuetun tuotannon vaikutuksia alueiden väestörakenteeseen voitaisiin seurata siten, että välirahamallin asunnoissa asuvia perheitä ja niiden tuloja verrattaisiin lähistöllä asuvien vapaarahoitteisten eli sääntelemättömien asuntojen perheisiin.

Vaikutuksia voitaisiin arvioida myös siten, että katsottaisiin mihin arvonnassa ilman välirahanjärjestelmän asuntoa jääneet asettuvat asumaan.

Selvitys: hitas-järjestelmästä tulisi luopua kokonaan

Aalto-yliopiston laatimassa selvityksessä suositellaan kuitenkin ensisijaisesti kokonaan hitas-järjestelmästä luopumista.

Selvityksen mukaan hitas-järjestelmällä tai ylipäätään säännellyllä asuntotuotannolla ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan pääkaupungin korkeaan asumisen hintaan. Selvityksen mukaan paras tapa pyrkiä vaikuttamaan asumisen hintaan on lisätä asuntojen rakentamista.

Selvityksen mukaan sääntely johtaa siihen, että vain rajattu joukko hyötyy hintasääntelystä. Näin ollen tavoitetta asumiskustannusten kohtuullisuudesta ei laajamittaisesti saavuteta.

Hitasia koskevassa keskustelussa kyse on todella merkittävästä asiasta ja päätöksestä, koska jopa noin kymmenen prosenttia Helsingin asuntotuotannosta on ollut hitas-järjestelmän asuntoja.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.6. kello 23:een asti.

Lue lisää Hitas-asunnoista:

.
.