Hyppää sisältöön

Karjalan kielen asema on Suomessa heikko – professori: "Perustuslaki antaisi kielelle olemassaolon oikeutuksen"

Karjalan kielen asiantuntijan mukaan kielen elvytyksellä on todella kiire, sillä kieli on hyvin vakavassa vaarassa. Hallituksen kielipoliittinen ohjelma ehdottaa toimia, mutta ilman aikatauluja.

Satuja ja tarinoita on käännetty karjalan kielelle. Käännöksiä on tehnyt muun muassa Karjalan Sivistysseura. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Karjalan kieli on yksi Suomen vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu Suomen alueella yhtä kauan kuin suomeakin, mutta tällä hetkellä sen ilmoittaa väestörekisterissä äidinkielekseen vain 213 suomalaista.

Kesäkuun puolessa välissä julkaistu hallituksen kielipoliittinen ohjelma (siirryt toiseen palveluun) etsii keinoja karjalan kielen, romanikielen, saamenkielten ja viittomakielten aseman parantamiseen Suomessa.

Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen kielipoliittinen ohjelma, jossa karjalan kieli on mukana.

– Hyvä, että tällainen on tehty, mutta odotukset olivat selkeästi korkeammalla. Olo on hieman pettynyt. Ohjelmassa on paljon hyviä asioita, mutta sieltä puuttuvat konkretia ja aikataulut, sanoo Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna.

Karjalan kielen asema on Suomessa heikko. Perustuslakiin on kirjattu suomen ja ruotsin lisäksi saamen kielet, romanikielet ja viittomakieli, mutta karjalan kieli sieltä puuttuu.

– Saamen kielten elvytyksestä on todella hyviä tuloksia. Kaiken sen menestyksen ja onnistumisen lähtökohta on se, että saamen kielet mainitaan perustuslaissa, Linna sanoo.

Myös Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimon mukaan karjalan kielen pitäisi päästä perustuslakiin kotoperäisenä kielenä.

– Perustuslaki ja mahdollinen oma kielilaki antavat kielen elvytykselle tuen, ja kielelle olemassaolon oikeutuksen, Riionheimo sanoo.

Kielitieteen professori Anneli Sarhimaa on arvioinut vuonna 2017 julkaistussa kirjassaan Vaietut ja vaiennetut — Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, että Suomessa on noin 11 000 ihmistä, jotka puhuvat karjalan kieltä hyvin. Yli 20 000 ihmistä ymmärtää kieltä tai puhuu sitä vähän.

Kielentaitajat ovat kuitenkin iäkkäitä.

– Karjalan kielen elvytyksellä on kiire. Kieli on hyvin vakavassa vaarassa, Riionheimo sanoo.

Suunnitelmia tehdään, mutta kieli tarvitsee pelastuakseen myös toimintaa

Karjalan kieltä tukevat yhdistykset ovat jo pitkään puhuneet neuvottelukunnan perustamisesta.

Ilmeinen tarve pitkän tähtäimen elvytysohjelmaan tunnistetaan nyt myös kielipoliittisessa ohjelmassa. Ratkaisuksi esitetään valtioneuvostotason karjalan kielen asiantuntijatyöryhmää, jonka työnä olisi tehdä karjalan kielen elvytyssuunnitelma ja toimenpideohjelma.

Vastuutahoiksi ohjelma esittää opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä oikeusministeriötä.

Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimon mukaan tämä olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta hän harmittelee, että kielipoliittisesta ohjelmasta puuttuu aikataulu. Vaarana on, että ryhmän perustaminen jää vain hyväksi aikeeksi.

– Karjalan kieleltä on tähän saakka puuttunut pitkän tähtäimen elvytysohjelma. On ehdottoman tarpeellista saada nämä asiat liikkeelle, Riionheimo sanoo.

Kielen opiskelu on ollut suosittua avoimessa yliopistossa

Karjalan kielessä on kaksi päämurretta. Livvinkarjala, eli aunuksenkarjala, ja varsinaiskarjala. Jälkimmäinen jakaantuu vielä kahteen murteeseen, eli vienankarjalaan ja eteläkarjalaan.

Kielen moninaisuus on kulttuurinen rikkaus, mutta myös haastavaa, sillä eri murteiden puhujia on vähän ja rahoituksen saaminen tiukkaa. Kaikki murteet ovat kielipoliittisen ohjelman mukaan suojelun, tuen ja kehittämisen tarpeessa.

Tähän saakka eniten rahoitusta on saanut Karjalan kielen seura, jonka on katsottu edistäneen pääasiassa livvinkarjalan kieltä. Seura sai suoraan tukea valtiolta, mutta se meni kesällä 2020 konkurssiin. Konkurssipesässä tehdään parhaillaan erityistilintarkastusta valtion kustannuksella.

Konkurssin jälkeen valtio päätti maksaa 200 000 euron valtionavustuksen Itä-Suomen yliopistolle. Avustus on osoitettu vuosille 2021–2022. Yliopisto aikoo neuvotella avustuksen jatkosta syksyllä.

– Toimintaa on toteutettu sillä silmällä, että jatkoa tulisi, sanoo Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimo.

Karjalan kielen opiskelu on ollut suosittua avoimessa yliopistossa. Syksyllä avautuvat ensimmäistä kertaa kielen aineopinnot. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tuella on muun muassa palkattu kolme karjalan kieltä äidinkielenään puhuvaa kieliasiantuntijaa. He ovat tehneet asiantuntijatyön lisäksi opetustyötä ja tuottaneet oppimateriaalia.

Avoimen yliopiston karjalan kielen perusopinnot ovat olleet suosittuja ja syksyllä avautuu mahdollisuus tehdä avoimessa yliopistossa myös aineopintoja.

Elvytyshankkeen puitteissa on toteutettu laaja videokokonaisuus (siirryt toiseen palveluun), joka tukee karjalan kielen elvytystä ja opiskelua. Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat ylläpitävät blogia (siirryt toiseen palveluun), jossa julkaistaan tekstien lisäksi ajankohtaista sanastoa.

– Karjalan kielen elvytyksellä on todella kiire, sillä kieli on hyvin vakavassa vaarassa. Nyt pitäisi heti ryhtyä edistämään sellaisia asioita, jotka konkreettisesti vievät karjalan kielen asiaa eteenpäin, Riionheimo sanoo.

Aiheesta voi keskustella 28.6.2022 klo 23.00 saakka.

Lue myös:

Yle Uudizet karjalakse (Yle uutiset livvinkarjalalla)

.
.