Hyppää sisältöön

Hollanti harppasi Euroopan ykköseksi aurinkosähkön tuotannossa – Yle selvitti, mikä on sateisen maan salaisuus

Hollannissa on valtaisa aurinkobuumi. Kävimme 290 000 paneelin voimalassa ja työmaalla, jossa Wärtsilä tekee maan suurinta akkua.

Hollannissa on jo lähes sata vähintään 10 000 paneelin aurinkovoimalaa.
Hollannissa on jo lähes sata vähintään 10 000 paneelin aurinkovoimalaa.

NIEUW-BUINEN / LELYSTAD / NIJMEGEN Euroopassa on valtio, joka siirtyy uusiutuvaan energiaan nyt nopeinta tahtia koko maailmassa.

Se on Alankomaat eli Hollanti.

Vuonna 2019 Hollannin sähkönkulutuksesta 14 prosenttia tuotettiin aurinko- ja tuulivoimalla, mutta vuonna 2021 jo 25 prosenttia.

Valtava loikka kahdessa vuodessa – ennätysnopea, kertoo tunnettu energia-alan ajatushautomo Ember raportissaan (siirryt toiseen palveluun). Seuraavina tulivat Australia ja yllättäen Vietnam.

Tänä keväänä Hollanti pomppasi vieläpä Euroopan ykköseksi aurinkosähkön tuotannossa asukasta kohden, ohi Saksan.

– Viime vuonna 11 prosenttia maan sähkönkulutuksesta katettiin aurinkopaneeleilla. Touko-kesäkuussa määrä oli peräti 18 prosenttia, asiantuntija Wiep Folkerts TNO-tutkimuslaitoksesta sanoo.

Miten epävakaisesta säästään tunnettu valtio on tehnyt tämän, ja sujuuko kaikki nyt kuin tanssi?

Haimme vastauksia kolmesta paikasta eri puolilta Hollantia – reitti alkaa piskuisen Nieuw-Buinenin aurinkovoimalasta läheltä Saksan rajaa.

Kuva: Otso Ritonummi / Yle

1) Nieuw-Buinen: Yksi voimala tuottaa neljäsosan siitä mitä koko Suomi

Vuosi sitten toukokuussa Nieuw-Buinenin kylä sai tähtihetkensä.

Sinne avattiin Hollannin suurin aurinkovoimala, peräti 290 000 aurinkopaneelin valtava kenttä. Paikalla oli (siirryt toiseen palveluun) maan kuningas Willem-Alexander, ja salamavalot räiskyivät.

Nyt juhlista on kulunut vuosi, ja paneelimeri hyrrää itsenäisesti sähköä keskellä Itä-Hollannin koruttomia peltoja.

Voimalayhtiö Solarfieldsin laitosvastaava Joran Kuperus pujottelee paneelien välistäpäässään kovamuovilla vahvistettu lippalakki, joka suojaa päätä kolahduksilta paneelien kulmiin.

– Ensimmäinen vuosi oli odotusten mukainen. Voimala täyttää 35 000 talouden vuoden sähköntarpeen, Kuperus sanoo.

Nieuw-Buinenin laitosvastaava Joran Kuperus kierroksella voimalassa. Kuva: Janne Toivonen / Yle

Ympäröivä Drenthen maakunta ei ole ultratiivistä Hollantia, vaan väljää ja maatalousvaltaista takamaata.

Maakunnassa on 250 000 nautaa, 500 000 ihmistä ja nyt jo runsaat 750 000 aurinkopaneelia voimaloissa – ja mahdollisesti toinen mokoma kotien katoilla ja pihoilla.

Miksi? Koska kaikkea on sujuvoitettu.

– Luvat tulevat nopeasti ja valtio tukee tuotantoa. Hollannissa on tajuttu, että siirtymällä on kiire, Kuperus sanoo.

Paneelit ovat halventuneet ja niiden teho puolipilvisinäkin päivinä parantunut. Yhtiöt ja sijoittajat ovat lähteneet rohkeasti isoihin hankkeisiin.

Hollannissa on valmiina ja rakenteilla lähes sata isoa, vähintään kymmenentuhannen paneelin aurinkovoimalaa. Nieuw-Buinen menettää suurimman voimalan tittelinsä tänä vuonna, sillä Solarfields tekee jo uutta isompaa lähemmäs Amsterdamia.

Suomessa sellaisia on valmiina kaksi: Nurmossa ja Lempäälässä.

Hollannissa kapasiteettia on yli 15 gigawattia, Suomessa tuoreiden tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vajaat 500 megawattia eli kolmekymmentä kertaa vähemmän kuin Hollannissa.

Nieuw-Buinenin huipputeho on noin 120 megawattia. Se tuottaa siis yksin neljäsosan siitä, mitä koko Suomi.

– Odotamme, että tämä kenttä on käytössä 20–30 vuotta, Kuperus sanoo.

Nieuw-Buinenin paneelit tarvitsevat harvoin huoltoa. Tehoa tarkkaillaan jatkuvasti. Kuva: Janne Toivonen / Yle

Mutta kaikki ei ole näin helppoa, kun kyse on aurinkovoimasta.

Paneeleista ei saada läheskään maksimitehoja irti, jos päivä on pilvinen. Hellepäivänä paneelit taas tuottavat liikaa.

Maaliskuussa Nieuw-Buinen tuotti peräti 40 prosenttia yli odotusten. Kuukausi oli poikkeuksellisen pilvetön.

Mutta pullonkaulana ovat sähköverkot.

– Verkot ovat Hollannissa täpötäynnä. Tämä on suuri ongelma. Kaikkea tuotantoa ei saada etenkään hyvinä päivinä käyttöön, Kuperus sanoo.

2) Lelystad: Wärtsilä rakentaa Hollannin suurinta akkua

Ratkaisu muhii kahdensadan kilometrin päässä Lelystadissa.

Maisema on erilainen kuin idempänä. Flevolandin maakunta on merestä 1940–1960-luvuilla kuivattua kummutonta lättyä, ja koko Lelystadin kaupunkia alettiin rakentaa vasta vuonna 1967.

Tuulimyllyjä näkyy kaikkialla, ja yhden tuulipuiston juurella on sähkön varastoinnin kannalta Hollannin mielenkiintoisin työmaa. Täällä rakennetaan Hollannin suurinta akkua Buffalo Batterya – toimittajana on suomalainen Wärtsilä.

Wärtsilän liiketoiminnan kehityspäällikkö Mathias West tulee kuraisen työmaan portille saappaat jalassa. Ripsii vettä.

Kaapelit Buffalo Batterysta verkkoon ovat jo valmiit. Seuraavaksi niiden päälle asennetaan varsinaiset akut. Kuva: Janne Toivonen / Yle

Taivasalle rakennettava laitos valmistuu loppuvuonna. Siihen mahtuu 20 000 kotitalouden kulutuksen verran sähköä.

– Vielä vuosi sitten tämän projektin mittakaava meille oli tosi iso. Nyt se on keskisuuri. Kehitys on niin hurjaa, West sanoo.

Isot akut ovat välttämättömyys, jotta aurinko- ja tuulituotannon epävakautta voidaan tasata.

– Näiden akkujen ansiosta voimaloita ei tarvitse kytkeä irti verkosta, kun tuulee tai paistaa liikaa. Toisaalta voimme syöttää akusta sähköä verkkoon, kun aurinko ei enää illalla paista, akun tilanneen Giga Storage -yhtiön operatiivinen johtaja Maarten Quist sanoo.

– Tämä on tosi tärkeä projekti. Uskon, että tällaiset akut yleistyvät Hollannissa nopeasti tulevina vuosina, hän jatkaa.

Havainnekuva Buffalo Batterystä valmiina. Kuva: Wärtsilä

Wärtsilä on alalla yksi Euroopan kolmesta suurimmasta valmistajasta. Sillä on useita vastaavia työmaita eri puolilla Eurooppaa. Saksa, Espanja ja Belgia kiinnostavat, West sanoo, mutta Hollanti on nyt johtotähti.

– Hollanti on aika kaukana edellä muita. Yritämme löytää tilaisuuksia saada täältä projekteja, West sanoo.

3) Nijmegen: Paneeleja tulee aivan kaikkialle – kattotiiliin ja pyöräteihin

Ison mittakaavan projektit ovat vasta osaratkaisu.

Seuraava mullistus on aurinkopaneelien tuominen kaikkialle arkeen: julkisivuihin, ikkunoihin, katujen pintaan, ajoneuvoihin sekä kelluvina lauttoina järviin ja merelle.

EU-komissio antoi toukokuussa asiasta esityksen. Se tekisi aurinkopaneelien asentamisesta uusiin rakennuksiin pakollista vuodesta 2029 alkaen, suuriin julkisiin rakennuksiin jo vuodesta 2025 alkaen.

– Kun paneelit halpenevat, niitä ei tarvitse enää asentaa vain parhaimmille paikoille. Paneeleja tarvitaan kaikkialle, jotta tuotantoa saadaan lisää. Mutta on tärkeää, että ne sulautuvat ympäristöönsä, sanoo Utrechtin yliopiston professori Wilfried van Sark.

Aurinkopaneelit keräävät sähköä pyörätien pinnassa Krommeniessa. Vastaava pätkä on asennettu myös Haaksbergeniin Nijmegenistä itään. Kuva: Evert Elzinga / EPA

Tätä kokeillaan jo ympäri Hollantia. Nijmegenin liepeillä Stevensbeekin kylässä rakennetaan kolmea uutta asuintaloa, joiden kattotiilet ovat samalla aurinkopaneeleja.

Tällaisten niin sanottujen integroitujen paneelien kysyntä on vahvassa kasvussa, ja uusia tuotteita tulee markkinoille nyt jatkuvasti. Esimerkiksi Helmondista löytyy toimistotalo (siirryt toiseen palveluun), jonka ulkoseinät on pinnoitettu värillisillä aurinkopaneelielementeillä.

Nijmegenin liepeillä perinteisiä paneeleja näkyy tukuttain maatilojen ja asuintalojen katoilla. Hollannissa joka viidennessä kotitaloudessa on paneeli tai useampia, ja täällä niitä löytää melkein jokaisesta pihapiiristä.

Henk Vreede päästää puutarhaansa. Pihan perällä on neljä paneelia ja katolla kaksikymmentäneljä lisää. Vreede hankki ne vuonna 2014, ja ostos on jo maksanut itsensä takaisin.

– Nämä tuottavat melkein kaiken, mitä tarvitsemme. Kesällä paneelit tuottavat enemmän, joten silloin voimme myydä energiaa verkkoon. Heikompana päivänä tuotantoa on vähemmän, ja silloin tarvitsemme sähköä verkosta, Vreede sanoo.

Hollannissa kokeillaan useissa paikoissa myös aurinkopaneelien sijoittamista merelle ja sisävesille. Tutkijoiden mukaan paneelien tuottavat näin paremmin, koska ne pysyvät viileämpinä. Kuva: AOP

Kotitaloudet toimivat siis myös yhtenä isona hajasijoitettuna akkuna, joka tasaa tuotantopiikkejä.

Energian hurja hinnannousu kannustaa hankkimaan paneeleja.

– Uskon, että paneeleja tulee selkeästi lisää. Samoin ilmalämpöpumppujen suosio on kasvussa. Ihmiset tahtovat olla omavaraisia, Vreede sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

.
.