Hyppää sisältöön

Puutarhainnostus on taittunut ja se näkyy jo palstoilla: "Matkailu on kilpailijoistamme ykkönen"

Palstaviljelyn suosion ennakoitiin kasvavan, mutta viileä alkukesä ja koronarajoitusten purku ovat hyydyttäneet kotitarveviljelyintoa. Palstoille päästiin etelässä myöhään, mutta harsojen alla vihertää jo.

Nainen (Raili Jaatinen) ja mies (Waleed Al-Jurani) puutarhapalstalla. Ympärillä laatikoissa ja maassa kasveja, osa niistä on suojassa valkoisen harson alla.
Raili Jaatinen ja Waleed Al-Jurani ovat naapureita Lahden kaupungin vuokraamilla viljelypalstoilla. Katso videolta palstaviljelijöiden tunnelmia arkisen aherruksen keskellä. Video: Tuija Veirto.

Lahtelainen Raili Jaatinen on ahertanut samalla Lahden kaupungin vuokrapalstalla jo kymmenisen vuotta.

Haaveena oli alkuun oma mansikkamaa, sittemmin "viherinto" vei mennessään ja viljelyvalikoima laajeni. Kaikenlaista on kokeiltu.

– Täällä on konkareita, joilla on takanaan jo useamman vuosikymmen kokemus palstaviljelystä. Heiltä sain alkuun arvokkaita neuvoja.

Tänä vuonna kasvukausi on ollut jäljessä kolean ja kostean sään vuoksi. Koronapandemian aikana palstoille ilmestyi aiempaa enemmän uusia kasvoja, nyt on palattu entiseen. Myös puutarhakaupoissa näkyy selvästi innon hiljentyminen.

– Erityisesti kaksi vuotta sitten kesällä mukana oli paljon lapsiperheitä. Nyt on palattu entiseen, uusia kokeilijoita on jonkin verran. Ja konkarithan tunnistaa aina, Raili Jaatinen naurahtaa.

Kotitarveviljelyn suosio näkyy puheissa, ei teoissa

Kaupunkiviljelmille päästiin tänä vuonna tavanomaista myöhemmin. Runsas lumi suli hitaasti, ja pellot kestivät muokkauskoneita vasta toukokuun puolivälin jälkeen.

Monilla palstoilla näkyy suojaharsoja, ötökät kiusaavat kasveja, itikat ihmisiä.

– Harsot ovat käteviä, ne suojaavat kylmältä, tuulelta, kovalta auringonpaisteelta ja liialliselta sateelta. Monet pitävät niitä jopa koko kesän, Raili Jaatinen kertoo.

Palstaviljelmillä viihtyvät niin hyödylliset pölyttäjät kuin tuhohyönteisetkin. Värikkäät ruohosipulin kukinnot houkuttelevat perhosia. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Monella paikkakunnalla palstojen jako ja ylläpito on ulkoistettu. Lahdessa palstat kaupungin pelloilta vuokraa TEAK Huolto Oy, Jalkarannan alueella asukasyhdistyksellä on oma palstaviljelyalue.

Palstojen määrää ei koordinaattori Teemu Päivärinnan mukaan ole laskettu. Vuokraajia on keskimäärin 180, vaihtelu on ollut 10 prosentin luokkaa vuosittain. Kaksi kolmasosaa palstaviljelijöistä on pitkäaikaisia.

Kotitarveviljelybuumista intoiltiin, ja Päivärinta kertoo ajatelleensa, että se näkyisi palstaviljelyn suosiossa. Palstoja jäi useilta alueilta jakamatta ja vuokralaisia oli muutama viime vuotta vähemmän.

Vaikka omaa ruuantuotantoa arvostetaan puheissa, se ei välttämättä realisoidu tekemiseen.

– Palstan hoitaminen vaatii aikaa ja vaivannäköä, ja nykyihminen arvostaa helppoutta. Suurempaa pelkoakaan siitä, että ruoka kaupasta loppuu, ei varmaan kenelläkään ole ollut.

Pihat, palstat ja puutarhat jäävät matkailun jalkoihin

Puutarhamyymälöissä tehtiin kahden viime kauden aikana tiliä ja tahkottiin huippumyyntejä.

Samaan tuskin päästään tällä kaudella. Ihmiset ovat koronarajoitusten vapauduttua lähteneet liikkeelle, pihalle ja puutarhalle ei jää aikaa.

Odotukset puutarhaharrastuksen suosion nousun jatkumosta olivat korkealla vielä keväällä, toisin kävi.

– Sellaista viestiä on kuulunut myymälöistä, että nyt on palattu entiseen. Matkailu on kilpailijoistamme se ykkönen, sanoo toiminnanjohtaja Oili Sinilehto Puutarhakauppiaat ry:stä.

Vaikka viileys vaikuttaa kasvukauteen ja ihmisten puutarha- ja viljelyintoon, Sinilehto muistuttaa, että Suomi on pitkä maa. Sään vaikutukset ja vaihtelut eivät kosketa samoin kaikkialla.

Voit keskustella aiheesta 24.6 klo 22:een saakka.

.
.