Hyppää sisältöön

Vapaaehtoiset viskovat Isojoella kiviä puroon, jotta meritaimenella olisi hyvä kutea – purojen kunnostamisesta hyötyy moni laji

Pohjalaisia ja satakuntalaisia jokia, järviä ja pienvesiä seitsemän vuotta kunnostanut EU-hanke alkaa olla valmis. Kunnostusta on tehty muun muassa Isojoen Riitaluomalla. Vapaaehtoiset ovat rakentaneet kivistä taimenille kutupaikkoja.

Riitaluoman puroa kunnostetaan meritaimenia varten.
Meritaimen tarvitsee kutupuroonsa lepopaikkoja. Niitä viskeltiin Isojoella Riitaluomaan.

Jättipaarmat ja kiukkuiset hyttysetkin väistävät, kun Isojoen Riitaluomalla reipas talkooporukka tekee töitään.

Puron varrelle on kumottu kivikasoja, ja tarkoituksena on saada kaikki kivet puroon. Käytännössä talkoolaiset keräävät kivet puron rantatörmän kasoista ämpäreihin ja heittävät pikkuruiseen puroon.

Kiviä laitetaan puron pohjalle helpottamaan meritaimenen kutua. Kuva: Terhi Varjonen / Yle

Yhtenä talkoolaisena on Isojoen seudut kuin omat taskunsa tunteva Matti Saarikoski. Kivien viskominen puroon kummastutti aluksi.

– Tämä on aika hassuakin, kun meillä on täällä Lauhassa soraa ja hiekkaa vaikka kuinka paljon, mutta meritaimen tarvitsee suuremman, ainakin sormenpään kokoisen kiven. Kutupaikkoja kunnostetaan meritaimenelle, jotta nämä isot kalat pääsevät paremmin nousemaan kutemaan, selventää Saarikoski.

Tasainen ja hiekkainen puron pohja ei ole sellaisenaan paras mahdollinen kutemaan tuleville meritaimenille. Kivet antavat niille sopivia pysähdyspaikkoja.

Riitaluomalla kunnostustöitä oli tekemässä viitisentoista vapaaehtoista. Terhi Varjonen jututti heistä Matti Saarikoskea, joka oli latomassa puroon tulevia kiviä yhdessä ely-keskuksen Kari Saaren kanssa.

Isot meritaimenet nousevat pikkupuroihin

Riitaluoman kunnostaminen on osa isompaa EU-rahoitteista hanketta.

Viralliselta nimeltään se on Freshabit LIFE IP. Nimen taakse kätkeytyy seitsemän vuoden hanke, jonka aikana on koitettu parantaa jokien, purojen ja sisäjärvien tilaa pohjalaismaakunnissa ja Satakunnassa.

Pohjalaismaakuntien alueella on keskitytty jokien ja purojen kunnostamisessa Ähtävänjoen ja Lapväärtin-Isojoen alueille. Riitaluoma on yksi Lapväärtin-Isojoen piskuisista latvapuroista.

Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Erika Saarenpään mukaan iso vaikutus Lapväärtinjoen-Isojoen kunnostuksessa on ollut patojen poisto. Villamon pato oli viimeinen vaelluseste kaloille. Se purettiin syksyllä 2017.

– Seuranta aloitettiin joella vuonna 2019, ja nyt on jo tuloksia siitä, että isoja, yli 50-senttisiä meritaimenia on noussut ihan tänne latvaosille, iloitsee Saarenpää.

Puronkunnostustalkoissa Riitaluomalla olivat mukana mm. ely-keskuksesta Sirpa Jokipii ja Erika Saarenpää. Kuva: Terhi Varjonen / Yle

Asiantuntija Jyrki Latvala ely-keskuksesta on myös tyytyväinen.

– Emme ihan olettaneet, että vaikutukset näkyisivät näin nopesti. Lapväärtin-Isojoki on yksi Suomen merkittävimpiä meritaimenjokia. Nyt taimenet pystyvät nousemaan ja lisääntymään, ja se on tärkeä asia, Latvala sanoo.

Meritaimen on osaltaan edesauttamassa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

– Meritaimen on avainlaji virtavesiekosysteemissä. Kun niitä on, siellä viihtyvät muutkin lajit. Esimerkiksi jokihelmisimpukka on suoraan riippuvainen meritaimenista, kertoo Saarenpää.

Tärkeää paikallisille

Puronkunnostustalkoita on järjestetty useita. Kunnostuksia on vetänyt Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri.

Piirisihteeri Teemu Tuovinen kertoo, että vapaaehtoisia on saatu juuri sopivasti. Riitaluomalla oli viitisentoista vapaaehtoista.

– Se on aika hyvä määrä ja siinä on kaikille tekemistä.

Puron pohjalle on viskottu isompia kiviä meritaimenen kutua auttamaan. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Matti Saarikoski on innostunut vapaaehtoinen. Hän halusi tehdä oman osuutensa puron kunnostamiseksi meritaimenelle sopivammaksi.

Saarikoskelle on tärkeää, että omat jo lapsuudesta tutut maisemat pidetään kunnossa ja puro elinvoimaisena.

– Olen vähän etuoikeutettukin, koska kolme neljä sukupolvea on ollut siitä kun meritaimen on päässyt tänne nousemaan. Ehkä ei paikallinen väestö vielä tajua kuinka isosta asiasta on kysymys, että meritaimen pääsee tänne, ja on niitä jo havaittukin.

Kunnostustyöt jatkuvat tulevaisuudessa

Meritaimenen kutureitti on jo helpottunut, mutta pitkän hankkeen aikana on saatu paljon muutakin aikaan.

– Vesistöalueiden elinoloja on parannettu, on tehty kalankulkua turvaavia ratkaisuja, on lintuvesiä kunnostettu ja esimerkiksi Ähtävänjoella on tehty raakkujen kasvatusta ja niiden kantojen vahvistamista, listaa ely-keskuksen asiantuntija Latvala.

Samaan aikaan monet kunnat ja yhdistykset ovat tehneet muulla rahoituksella myös kunnostustöitä. Esimerkiksi Isojoella ja Evijärvellä on vesistöjen tilaa parannettu.

Lisäksi tekeillä on alueelle vesivisio.

– Käynnissä on pitkäaikainen vesivision suunnittelu. Yhdessä paikallisten kanssa luodaan kauaskantoinen suunnitelma siitä, miten täällä vesistöalueella jatkossa toimitaan ja mitä tehdään, kertoo Saarenpää.

Mielenkiintoinen jatkotyö nyt päättyvälle pienvesien kunnostukselle on Isojoen jokihelmisimpukkakannan tervehdyttäminen.

Isojoesta siirrettiin vuonna 2017 noin sata vanhaa ja heikkokuntoista jokihelmisimpukkaa eli raakkua toipumaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Tavoitteena oli saada raakut myös lisääntymään.

Tämän tuloksena kesän aikana palautetaan Isojokeen, kunnostetuille paikoille 20 000 -70 000 pikkuraakkua.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 23. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.