Hyppää sisältöön

Historiaan vaipunut maailma

Paloaseman torni ja idylliset talot ovat aikamatka meren ympäröimään menneisyyteen.

Nykyisin Ouluun kuuluva entinen Oulunsalon kunta osti Varjakan saaren ja sen vanhat hirsitalot Oulu-yhtiöltä vuonna 1987.

Sen jälkeen saarta on yritetty kehittää matkailukohteena.

Yhteistyökumppaneita ei kuitenkaan vuosikymmenten etsinnän aikana ole löytynyt.

1920-luvulla Varjakassa oli Pohjoismaiden suurin saha, joka työllisti yli 700 työntekijää.

Höyrysahalta puutavara matkasi maailman merille laivoilla, joihin laudat ja lankut kuljetettiin hinaajien vetämissä proomuissa.

Varjakan suuruudenaika päättyi 1920-luvun talouden lamaan ja sahalaitoksen voimansiirtoakselin rikkoutumiseen vuonna 1928.

Rannan tuntumassa on vielä näkyvissä vanhoja sataman paaluja jäänteinä Varjakan suuruuden ajoista.

Osa taloista purettiin ja siirrettiin sahan lakkauttamisen jälkeen Varjakasta Pateniemen sahan asunnoiksi.

Itse saharakennuskin on purettu ja siirretty muuhun käyttöön jo vuosikymmeniä sitten.

Alue on kuitenkin edelleen merkittävä suojelukohde, ja se on Suomessa parhaiten säilynyt vanha sahayhteisö.

Myyntiin on tulossa kymmenen sahayhteisöön kuulunutta taloa ja neljä puuceetä.

Talot myydään yksittäin ja toiveissa on muodostaa saaresta pienimuotoinen lähimatkailukohde.

Tärkeintä on nyt saada vanhat hirsitalot säilytettyä kunnossa myös tuleville sukupolville.

Oulun kaavoitusarkkitehti Satu Piispanen

Vuosien mittaan taloja on kunnostettu pienimuotoisesti.

Suurin jäljellä oleva rakennus on sahan vanha konttoritalo, joka sijaitsee saaren keskellä.

Talot ovat säilyttäneet ryhtinsä hyvin, sillä niissä on käytetty harvinaista pystyhirsirakennetta.

Vaikka täydellistä peruskorjausta ei ole tehty, osassa taloista on tehty pintaremontteja.

Alakerran salissa on leirihenkistä kalustoa, ja siellä onkin vuosien varrella pidetty kesäleirejä.

Talon uumenista löytyy myös jo parhaat päivänsä nähnyt urkuharmoni.

Alueen vanhoja paritaloja tarjotaan nyt vaikkapa kesänviettopaikoiksi.

Sahan lopettamisen jälkeen saarella oli vielä jonkin aikaa asutusta. Oulu-yhtiön työntekijät käyttivät saarta kesäpaikkana ennen kuin sen omistus siirtyi Oulunsalon kunnalle.

Varjakansaari on säilyttänyt omaleimaisuutensa siksi, koska se on edelleen meren ympäröimä.

Talvisin saareen pääsee jäitä pitkin mutta kesällä vain veneellä tai paikallisella vuokrattavalla kapulalossilla.

Saarella ei ole kunnallistekniikkaa, eikä Oulun kaupunki sitä lupaa jatkossakaan.

Remonttejakaan kaupunki ei aio tehdä. Talojen kunnostaminen museoviraston ohjeita seuraten jää ostajien vastuulle.

Tekijät

Teksti ja kuvat:Risto Degerman
Videot:Timo Nykyri
Historilliset kuvat 1920-luvun Varjakasta:Oulun kaupunginarkisto