Hyppää sisältöön

Geraldo Pereira arvosteli Stora Enson omistamaa yhtiötä Ylellä ja päätyi brasilialaiseen vankilaan rottien keskelle

Useita Stora Enson puoliksi omistamaa brasilialaista metsäyhtiötä kritisoineita henkilöitä on vangittu Ylen haastattelun jälkeen. Yhtiön mukaan alueen maakiistat ovat rauhoittuneet.

Geraldo Pereira ja hänen veljensä olivat vangittuina lähes puolentoista vuoden ajan. Pereiran mukaan vangitseminen liittyi Stora Enson puoliksi omistaman selluloosayhtiön kanssa käytyyn kiistaan. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

Vuonna 2019 Ylen MOT-ohjelma käsitteli Bahian alueen maakiistoja Brasiliassa. Kiistat koskevat sitä, kenellä on oikeus toimia mailla: pienviljelijöillä vai selluloosayhtiö Veracelilla, josta Stora Enso omistaa puolet.

Syyskuussa 2020 ohjelmassa haastateltu Geraldo Pereira ja hänen veljensä vangittiin. Pereira kertoi Ylelle pitkästä ja tulehtuneesta maakiistasta alueella. Veracelin näkemyksen mukaan yhtiö omistaa maat, eikä Pereiralla ja muilla pienviljelijöillä ole oikeutta jatkaa kymmeniä vuosia jatkunutta toimintaansa.

Veljekset istuivat vangittuina lähes puolitoista vuotta.

– Se oli pahin mahdollinen painajainen. Pienessä sellissä oli kahdeksan henkilöä ja kaikkialla torakoita ja rottia, kertoo Pereira.

Ylen haltuunsa saamissa syyttäjän asiakirjoissa veljesten epäillään perustaneen rikollisjärjestön, joka on kiristänyt Veracelia, tuhonnut metsäalueita, pessyt rahaa ja tehnyt huumekauppaa. Geraldo Pereiran mukaan syytökset ovat tekaistuja.

– Meidät vangittiin, koska kerroimme Veracelin häätäneen meidät laittomasti mailtamme.

Pereira vapautettiin tutkintavankeudesta tämän vuoden alussa. Kun hän palasi tiluksilleen, Veracel oli ottanut haltuunsa maat, joita Pereira oli viljellyt vuosikymmeniä.

– Minut oli häädetty ja tontille istutettu eukalyptuspuita.

Maattomia puolustanut juristi istui sellissä puolitoista vuotta

Samana päivänä kun Pereiran veljekset pidätettiin, vangittiin myös heidän asianajajansa Mario Junior. Hän on edustanut useita pienviljelijöitä ja maattomia kiistoissa Veracelin kanssa.

Keväällä 2019 asianajaja Mario Junior ja Geraldo Pereira vaativat Veracelin vartijoita esittämään tuomioistuimen päätöksen oikeudesta tulla tontille. Kuva: Jean Ramalho

Myös Mario Junioria epäiltiin rikollisjärjestön perustamisesta ja Veracelin kiristämisestä, mutta myös valheellisten uutisten levittämisestä Ylen kautta.

Hänet vapautettiin puolentoista vuoden jälkeen. Syytteitä ei ole nostettu. Tutkinta kuitenkin jatkuu eikä hän saa enää toimia asianajajana.

Epäiltyjen henkilöiden listalta löytyy myös kolmas Ylen haastattelema henkilö: toimittaja Jean Ramalho.

Hän kertoi MOT-ohjelmassa, miten Veracel on onnistunut hiljentämään mediayhtiöt. Maakiistoista ei raportoida mainostulojen menettämisen pelossa.

Ramalhoa ei ole vangittu, mutta hän on Ylen tietojen mukaan piiloutunut suojellakseen itseään ja perhettään.

Jean Ramalho oli kirjoittanut blogissaan muun muassa maakiista-aktivisteista. Blogi ja julkaistut tekstit on poistettu. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

Suomalaistutkija: Ei todisteita Veracelin omistusoikeudesta

Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Kröger on perehtynyt laajalti Bahian alueen maanomistukseen ja myös Gerardo Pereiran tapaukseen käymällä paikan päällä ja tutkimalla asiakirjoja.

Krögerin mukaan Pereiralla on niiden perusteella perustuslaillinen käyttöoikeus maihin. Yle on nähnyt kyseiset dokumentit.

Veracelin omistusoikeudesta ei ole vastaavaa näyttöä, sanoo Kröger.

Maanomistukseen perehtynyt Markus Kröger on viettänyt pitkiä aikoja muun muassa Bahian eteläosissa. Kuva: Mikko Koski/Yle

Tulehtunut kiista on nyt johtanut siihen, että ylempi oikeusistuin on laittanut maa-alueen käyttökieltoon Pereiran pyynnöstä. Veracel ei voi jatkaa toimintaa ennen kuin riippumaton asiantuntija antaa arvionsa.

Kröger arvioi, että ulkopuolista asiantuntijaa ei kuitenkaan haluta arvioimaan tilannetta, koska asiakirjaa maakaupasta ei todellisuudessa löydy.

Veracelin näkemyksen mukaan alempi tuomioistuin on jo kumonnut käyttökiellon.

Kröger kävi paikan päällä Bahiassa viimeksi tämän vuoden keväällä. Myös hän on tietoinen vangitsemisista. Tutkintaan johtaneita tapauksia ja rikosepäilyjen todenperäisyyttä Kröger kommentoi näin.

– Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Brasilialaiset kuvaavat usein, kuinka vain oikeiden suhteiden, rahan tai vallan avulla voi saada oikeutta. Tämänkaltaiset tapahtumat ovat mahdollisia maassa, jossa oikeusjärjestelmä on korruptoitunut.

Markus Kröger arvostelee myös Veracelista puolet omistavaa Stora Ensoa kovin sanoin:

– En tunne vastaavia yhtä pahoja ihmisoikeusloukkauksia, joihin suomalaisfirmat olisivat osallistuneet. Tämä on vakavaa myös siksi, ettei Veracel ole pystynyt osoittamaan virallisilla papereilla, että omistaisi kaikki väitetyt maansa.

Stora Enson kommentti Krögerin arvosteluun on, että yhtiö on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa liiketoimissaan ympäri maailman.

Veracelilla on Stora Enson sähköpostivastauksen mukaan kaikki tarvittava dokumentaatio ja maa-alueet on hankittu laillisesti. Yhtiön mukaan asiakirjat ovat saatavilla paikallisesta kiinteistörekisteristä.

Eukalyptusplantaasiensa laajentamiseen pyrkivä Veracel on ollut osallisena useissa oikeuskiistoissa Bahian alueella. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

“Veracelilla ei mitään tekemistä vangitsemisten kanssa”

Yle on pyytänyt nähtäväkseen asiakirjoja Gerardo Pereiran viljelemän maa-alueen omistuksesta sekä Stora Ensolta, Veracelilta että paikallisviranomaisilta. Tähän ei ole suostuttu.

Yle pyysi kommenttia Biomaterials-divisioonan johtajalta Johanna Hagelbergilta, joka on myös Veracelin hallituksen jäsen.

Stora Enso ei antanut haastattelua. Yhtiön viestintä kirjoittaa sähköpostissaan näin:

“Tietojemme mukaan Veracel ei ole osallisena niissä syissä, joiden vuoksi henkilöt päätyivät vankilaan, joten meillä ei ole antaa niistä mitään tietoja. Siksi emme näe haastattelua aiheesta tarpeelliseksi..”

Yhtiön vastuuta tapahtumista kuvaillaan näin: “Stora Enson näkemyksen mukaan tilanne alueella on kehittynyt parempaan päin ja tällä hetkellä Veracelin mailla ei ole konflikteja.”

Yle kysyi myös, miten yhtiö arvioi toimintaansa maissa, joissa korruptio ja vallan väärinkäyttö on yhtä laajaa kuin Brasiliassa. Yhtiö vastaa noudattavansa paikallisia lakeja ja omia ohjeistuksiaan ja haluavansa näyttää esimerkkiä kestävällä yritystoiminnallaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 22.6. kello 23:een saakka.

Artikkelia muokattu 22.6. kello 14.30: Korjattu Storan Enson sitaattia. Alkuperäisessä muotoilussa oli käytetty ilmaisua "Tietojemme mukaan Veracelilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että ihmisiä on joutunut vankilaan".

MOT-ohjelmassa kerrottiin helmikuussa 2019, kuinka suomalainen Stora Enso on sekaantunut tulehtuneisiin maakiistoihin Brasiliassa.
.
.