Hyppää sisältöön

Tytöt vastaan pojat – tässä tulokset

Ylen selvityksen mukaan tyttöjen keskiarvo peruskoulussa on yli puoli numeroa korkeampi kuin poikien. Erot vähenevät lukiossa. Koulumenestykseen vaikuttaa sukupuolta enemmän kuitenkin vanhempien tausta.

– Mä haluan olla koodaaja, sanoo 15-vuotias Eddie Tran.

Ponnistelu Vesalan peruskoulussa Helsingissä kannatti, sillä nyt ovet ovat avoinna Business Collegeen Pasilaan.

– Ennen olin huono häviäjä ja päätin, että haluan olla paras, Tran pohtii mistä hänen koulumenestyksessä kumpuaa.

Vesalan koulussa pojat ovat yllättäneet tänä keväänä: ysiluokkalaisten päättötodistusten keskiarvo oli, joskin aivan pikkuisen, parempi kuin tyttöjen.

Yle selvitti yläkoulujen ja lukioiden päättötodistusten keskiarvot kaikista Suomen kouluista. Kävi ilmi, että jos pojat saavat tyttöjä parempia keskiarvoja, se on harvinainen poikkeus.

Keskiarvo oli pojilla parempi esimerkiksi Siilinjärvellä sijaitsevassa Siilinlahden koulussa, Inarin Sevettijärven koulussa tai Helsingin Kristillisessä koulussa.

Usein kyseessä on pieni poikavaltainen erityiskoulu, koulukoti, hyvin pieni koulu tai erikoiskoulu.

Jutun lopussa on taulukko, josta voit katsoa kaikkien Suomen peruskoulujen tai lukion päättötodistusten keskiarvojot koulukohtaisesti. Taulukosta voit tarkistaa myös oman koulusi keskiarvot.

Jardin Nsokele (vas), Sanni Toriseva ja Eddie Tran päättivät tänä keväänä urakkansa Vesalan peruskoulussa. Koulun pojat saivat poikkeuksellisesti keskimäärin parempia arvosanoja kuin tytöt. Kuva: Mikko Koski / Yle

16-vuotias Jardin Nsokele haluaa ammattijalkapalloilijaksi. Peruskoulun ovat loksahtivat viimeistä kertaa kiinni.

– Kuuntelin tunnilla, kun opettaja puhui, niin läksyjen tekeminen oli helpompaa, Nsokele sanoo.

Huipputodistus takataskussaan Nsokole aikoo elämässään eteenpäin: hän pääsi Viikin normaalikoulun lukioon.

– Halusin nyt rauhallisempaan ympäristöön. Vesalan koulussa oli koko ajan jotain häslinkiä ja tappeluita, hän sanoo.

Vesalan peruskoulun rehtori: “Jotkut pojat ovat päässeet loistamaan”

Vesalan peruskoulun rehtori Niina Halonen-Malliarakis on iloisen hämmästynyt poikkeuksellisesta tilanteesta, että pojat ovat pärjänneet tyttöjä paremmin.

– Se voi olla sattumaa, mutta meillä on ollut joitakin poikia, jotka ovat päässeet tänä vuonna loistamaan, hän pohtii.

Vesalan peruskoulun yläkoulussa on enemmän poikia kuin tyttöjä: tytöt lähtevät useammin lähikoulusta pääsykokeiden kautta muihin kouluihin.

Poikien korkeampaan keskiarvoon voi vaikuttaa myös se, että tyttöjen keskiarvo oli tänä keväänä hieman alhaisempi tänä keväänä kuin viime vuosina.

Vesalan peruskoulun rehtorin mukaan epävakaa maailmantilanne saattaa rehtorin mukaan vaikuttaa.

– Kyllähän tytöt elävät enemmän tunteella usein tossa teini-iässä. Ei voi suoraan sanoa, että tuollainen näkyisi, mutta voisin kuvitella, että se on mahdollista, rehtori aprikoi.

16-vuotias Sanni Toriseva epäilee, että syy on siinä, että moni tyttö on hakemassa ammattiin valmistavaan kouluun.

"Entistä useampi tyttö, ainakin minun kavereistani menee ammattikouluun, joten keskiarvon ei ole tarvinnut olla niin korkea."

Sanni Toriseva

Pojat lukevat vain kun on pakko

Tyttöjen poikia paremmat arvosanat peruskoulussa on pantu merkille myös Opetushallituksessa.

Syitä sukupuolten arvosanojen eroille voi olla monia: peruskoulu saattaa tarjota tytöille ominaista oppimista. Tytöillä saattaa olla myös jatko-opinnot kirkkaampana mielessä, mikä motivoi koulunkäyntiin.

Keskiarvoissa näkyy myös se, että pojilla on keskimäärin tyttöjä heikompi lukutaito.

Suomalaisista pojista 20 prosenttia on heikoimman tason lukijoita, tytöillä osuus on seitsemän prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Pojista useampi kuin kuusi kymmenestä kertoo lukevansa vain silloin, kun on pakko, tytöistä neljä kymmenestä.

Opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta sanoo, että tyttöjen parempiin keskiarvoihin voi vaikuttaa myös se, että tytöt saattavat pinnistellä välillä enemmänkin kuin olisi tarpeen.

– Liiallinen suorittaminen ei aina ole hyväkään asia, hän sanoo.

Vasta tänä keväänä kouluissa on otettu käyttöön uudet päättöarvioinnin kriteerit, joiden avulla avulla on haluttu lisätä arvioinnissa tasa-arvoa, myös sukupuolten välillä.

– Arvioinnissa otetaan monipuolisemmin oppilaan eri näyttöjä otetaan huomioon, jos aikaisemmin katsottiin pääosin koesuoritukset, Harmanen sanoo.

Tavoitteena on, että opiskelu voisi olla toiminnallisempaa, eikä tietynlaista opiskelijatyyppiä suosivaa.

Kesälomaa viettävät Jardin Nsokele (vas), Sanni Toriseva, Eddie Tran viettävät usein aikaa entisen koulunsa, Vesala peruskoulun pihalla ja sen lähimaastossa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Vanhempien lompakon paksuus ja koulutus näkyvät eroissa

Ylen selvityksen perusteella kovimmat keskiarvot ovat useimmiten erikoiskoulujen oppilailla. Usein ne eivät siis ole lähikouluja.

Helsingin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan eri alueiden erot näkyvät selvästi keskiarvoissa.

Korkeimmat keskiarvot näyttävät kuitenkin olevan koulutetuilla ja hyvätuloisilla alueilla, kuten Eirassa, Lauttasaaressa tai Pakilassa sijaitsevissa kouluissa.

Matalimpia keskiarvoja on eniten idän ja koillisen kouluissa, kuten Vesalassa ja Jakomäessä. Keskikastin, eli kahdeksan liepeillä olevia keskiarvoja on eniten.

Matalimman keskiarvon kouluissa kouluissa vieraskielisten osuus oppilaista on huomattavan korkea: keskimäärin vieraskielisten osuus on Helsingin peruskouluissa noin 20 prosenttia. Joissakin Itä-Helsingin kouluissa, kuten juuri Vesalan peruskoulussa, vieraskielisten osuus on jo yli 60 prosenttia.

– Suurin selittävä tekijä on vanhempien sosiaalinen tausta, mikä vaikuttaa oppimistuloksiin, Salo sanoo.

Koronan aiheuttamia oppimisvajeita on kouluissa pystytty pääsääntöisesti paikkaamaan.

– Paljonhan se riippuu siitä miten vanhemmat ovat selvinneet koronan yli ja millaiset mahdollisuudet vanhemmilla on tukea koulunkäyntiä, hän sanoo.

Ongelmat mielenterveydessä ja hyvinvoinnissa heijastuvat yläkoululaisten ja lukiolaisten opiskeluun.

Perinteiset sukupuoliroolit ovat murtumassa ja tytöt ovat hakeneet aiempaa rohkeammin ammatikouluun, uskoo Vesalan peruskoulun päättänyt Sanni Toriseva. Kuvassa myös Jardin Nsokele (vas) ja Eddie Tran. Kuva: Mikko Koski / Yle

Peruskoulu ei pysty enää tasoittaamaan eroja

Helsingin yliopiston tutkijan Venla Berneliuksen mukaan vanhempien taustan yhteys oppimistuloksiin on hyvin vahva, ja se on jopa vahvistunut.

Erot näkyvät jyrkimmin pääkaupunkiseudun kaupunkien ja sekä esimerkiksi Turussa.

– On se aika herättävää, että isoissa kaupungeissa näkyy niin voimakkaasti molemmissa päissä eli sekä heikoimmassa että parhaimmassa kymmenyksessä olevia kouluja, hän sanoo.

Peruskoulu ei pysty enää tasoittamaan eri lähtökohdista tulevien lasten menestystä, vaan vanhempien hyvinvointi on ratkaiseva tekijä, Bernelius arvioi.

– Peruskoulujen keskiarvot eivät suinkaan heijasta sitä, onko joku koulu hyvä vai huono, vaan ensisijaisesti sosiaalisen eriarvoisuuden periytymistä ja alueellisia eroja, hän sanoo.

Huonovointisimpien alueiden kouluja pitää auttaa vielä enemmän kuin tähän asti, koska se ei ole ollut riittävää, Bernelius sanoo. Näin myös lähikoulut säilysivät houkuttelevina.

Kaupunkien pitäisi myös rakentaa alueita, joissa asuu taustoiltaan monenlaisia ihmisiä, tutkija ehdottaa.

Vesalan nuoret ottavat kesän rennosti.

Sanni Toriseva herää aina puolilta päivin, kävelee pitkiä lenkkejä kaverinsa kanssa ja etsii uusia paikkoja.

Eddie Tran viettää aikaa ulkona ja potkiskelee huvin vuoksi palloa, Jardin Nsokele ottaa myös kesän rennosti – tosin töissä jalkapallokentällä.

– Nautin kesästä, en stressaa mistään.

"Syksyllä alkaa uusi koulu, mutta silloin minun pitää olla oma itseni, niin asiat kulkevat hyvin."

Eddie Tran

Voit keskustella aiheesta 23.6. klo 23 asti. Keskustelu löytyy aivan jutun lopusta taulukoiden alta.

Katso tästä yläkoulujen ja lukioiden päättötodistusten arvosanojen keskiarvot

Suomen kaikkien peruskoulujen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli 7,92 kuluneena keväänä.

  • Tyttöjen keskiarvojen keskiarvo oli 8,26.
  • Poikien keskiarvojen keskiarvo oli 7,64.
  • Tytöt saavat keskimäärin 0,62 numeroa parempia arvosanoja kuin pojat.
  • Peruskouluja on yhteensä noin 800, mutta vain 39 koulussa poikien keskiarvo oli jonkin verran parempi.

Alhaisimmat keskiarvot ovat usein erityiskoulujen, koulukotien tai sairaalakoulujen oppilailla, joista useilla on yksilöllistetty opetussuunnitelma. Ne eivät ole suoraan verrannollisia yleisopetuksen keskiarvoihin.

Tällaisissa kouluissa on usein myös vähän oppilaita, joten pienikin muutos keskiarvossa voi aiheuttaa vaihtelua myös tyttöjen ja poikien keskiarvoissa.

Lukioissa päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo oli 7,81.

  • Lukioissa tyttöjen keskiarvojen keskiarvo oli 7,99.
  • Poikien keskiarvojen keskiarvo oli 7,57.
  • Tyttöjen ja poikien ero oli 0,40 numeroa.
  • Lukioita Suomessa on 336 kappaletta.
  • 34 lukiossa pojilla oli parempi keskiarvo.

Lukuohje taulukkoon: Jos tyttöjen ja poikien ero on yli nollan, tytöt saavat poikia parempia numeroita. Jos luku on alle nollan, pojat ovat pärjänneet paremmin. Osasta kouluja tieto puuttuu, silloin sarake on tyhjä.

Yläkoulujen päättötodistusten keskiarvot

Taulukkoa ladataan

Lukuohje taulukkoon: Jos tyttöjen ja poikien ero on yli nollan, tytöt saavat poikia parempia numeroita. Jos luku on alle nollan, pojat ovat pärjänneet paremmin. Osasta kouluja tieto puuttuu, silloin sarake on tyhjä.

Lukioiden päättötodistusten keskiarvot

Taulukkoa ladataan