Hyppää sisältöön

Uupuneet ja toivottomat nuoret naiset rikkovat nyt kriisipuhelimen soittoennätyksiä – "Jokaisen mieli on tärkeä", sanoo päivystäjä

Huhtikuu oli kiireisin kuukausi koskaan Mieli ry:n ylläpitämässä kriisipuhelimessa. Erityisesti alle 30-vuotiaat naiset soittavat nyt kriisipuhelimeen. Päivystäjille kerrotaan pahasta olosta, ihmissuhdeongelmista ja varsin usein yksinäisyydestä.

Kriisipuhelimen kasvaneita soittomääriä saattaa osaltaan selittää sekin, että kynnys hakea apua mieltä painaviin asioihin on madaltunut. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Toivottomuus, näköalattomuus ja uupumus ajavat nyt erityisesti nuoria, alle 30-vuotiaita naisia soittamaan kriisipuhelimeen, kertoo mielenterveysasioihin keskittyvä kansalaisjärjestö Mieli ry.

Yleisimmät soittamisen syyt nuorilla naisilla ovat paha olo, ihmissuhdeongelmat ja itsetuhoisuus.

– Kun kriisipuhelimeen soittaa nuori nainen, hänellä on usein kasaantuneita huolia monesta eri asiasta. Monet soittajat kokevat näköalattomuutta ja tuntevat, että mikään ei muutu paremmaksi, kriisipuhelimen päällikkö Susanna Winter kertoo tiedotteessa.

Järjestön mukaan naisia kuormittavat myös paineet opinnoissa.

Havainnot ovat samansuuntaisia esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:n kanssa, joka on puhunut etenkin korona-aikana opiskelijoiden mielenterveyskriisistä.

Myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen KOTT 2021 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (thl.fi) mukaan yli puolet opiskelijoista kokee psyykkisiä vaikeuksia etenkin jaksamisen kanssa ja noin 13 prosentille opiskelijoista oli diagnosoitu masennus viimeisen vuoden aikana.

Soittoja entistä enemmän

Mieli ry:n ylläpitämän kriisipuhelimen soitot ovat kaikkiaankin kovassa kasvussa.

Huhtikuu oli kiireisin kuukausi puhelimen toiminnan historian aikana. Soittojen määrä on kasvanut alkuvuodesta järjestön mukaan noin 40 prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna. Puheluita on tullut tämän vuoden aikana keskimäärin noin 32 000 kuukaudessa.

Järjestö arvioi, että piikin on vaikuttanut osaltaan kolmen kriisin yhteissumma: ilmastokriisi, koronaviruspandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.

– Oikeaan aikaan saatu apu on todella tärkeä asia varsinkin nyt kesäloma-aikaan. Läpi kesän auki olevat Tukinet ja Sekasin-chat sekä kriisipuhelin vastaavat silloinkin, kun monet julkiset palvelut ovat tauolla. Heinäkuu on perinteisesti ollut kriisipuhelimessa ruuhka-aikaa, joten varaudumme taas kiireiseen kesään, Winters kertoo.

Yksinäisyys saattaa suistaa arjen raiteiltaan

Puheluja Mieli ry:n kriisipuhelimeen tulee kaikkialta Suomesta. Soittoihin vastaavat sekä ammattilaiset että tehtävään koulutetut vapaaehtoiset

Yksi kriisipuhelimen päivystyspiste on Keski-Suomessa Viitasaarella. Siellä vuorollaan parikymmentä vapaaehtoista ottaa vastaan soittoja.

Keskimäärin yhden soittajan kanssa puhutaan 15–20 minuuttia, mutta joskus on yli tunninkin puheluja, kertoo Viitasaarella kriisipuhelimen toiminnassa mukana oleva Leena Niskanen.

– Kyllä päällimmäisenä syynä soittoihin on yksinäisyys ja masennus, huoli soittajilla on kova. On ihmissuhdeongelmia ja väärinkäytöksiä. Esimerkiksi nuoret naiset saattavat soittaa heihin kohdistuneista hurjista hommista. Aika usein taustalla on kuitenkin yksinäisyyttä ja siihen liittyvää kriisiä. Se saattaa heijastua niin, ettei pysty huolehtimaan arkisista perusasioista, kuvailee Niskanen soittoja yleisellä tasolla.

Kynnys soittaa kriisipuhelimeen on Niskasen mukaan madaltunut huomattavasti ja tämä näkyy puhelutulvana. Valtakunnallisesti vain joka seitsemänteen soittoyritykseen pystytään vastaamaan.

Päivystäjät eivät ole neuvojia

Niskanen kertoo, että puheluissa voi auttaa soittajia ennen kaikkea kuuntelemalla ja olemalla läsnä, ei neuvoja eikä ohjeita antamalla.

– On tärkeää, että soittaja kokee, että häntä kuunnellaan, hänelle annetaan aikaa – hän ja hänen kriisinsä on asia, johon vastaajan kanssa yhdessä paneudutaan. Jokaisen mieli on tärkeä, sanoo Niskanen.

Kriisipuhelin päivystää myös juhannuksena läpi yön.

– Uskoisin, että soittoja tulee todella paljon juhannusaattona, juhannusaamuna ja koko viikonlopun. Viikonloput ovat muutenkin puhelurikkaita, tietää Niskanen.

Niskanen tietää kokemuksesta, että mahdollisuudella tulla kuulluksi on usein iso merkitys.

– Kyllä puhelu voi olla soittajalle juuri se tärkein hetki mikä auttaa häntä. Soittajalla saattaa olla niin suuri ahdistus, niin suuri murhe mielessä ja niin hurjia ajatuksia, että kun on joku, joka vastaa ja kysyy miten voin auttaa sinua tai sanoo, että minä olen täällä ja kuuntelen sinua, niin se helpottaa, kiteyttää Niskanen kriisipuhelimen tärkeyden.

Kriisipuhelin päivystää seuraavissa numeroissa: suomeksi ympäri vuorokauden 09 2525 0111, ruotsiksi 09 2525 0112 ja arabiaksi sekä englanniksi 09 2525 113.

.
.