Hyppää sisältöön

Päihdekuntoutujat ovat saaneet vertaistukea A-Killasta 60 vuoden ajan – kokemusasiantuntija: "Ollaan yhdessä ja tuetaan toinen toisiamme"

Nykyään eri puolilla Suomea toimii 60 A-Kiltaa. Niiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, ja jäsentensä haluun auttaa toinen toisiaan eroon alkoholi- ja huumeriippuvuuksista.

Satu Lagercrantz ja Taija Tyynmaa.
Kokemusasiantuntijat Satu Lagercrantz ja Taija Tyynmaa tietävät kumpikin mistä puhuvat, kun antavat vertaistukea. Kummallakin on takanaan vuosien päihteidenkäyttö. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Turkulainen Taija Tyynmaa alkoi käyttää päihteitä jo 11-vuotiaana. Alkoholin ja huumeiden käytön seurauksena rikollisuus tuli kuvioon mukaan, ja tie vei vankilaan pariinkin otteeseen.

– 25 vuotta olen käyttänyt kaikkia päihteitä, joilla saa pään sekaisin.

Nyt Tyynmaa on ollut raittiina kuusi vuotta. Lopettamispäätös kypsyi vankilassa, kun tyttäreltä tuli kirje, jossa tämä toivoi äitinsä lopettavan päihteiden käytön.

– Alkoi riittää, tuli pohja vastaan. Olin huonossa kunnossa ja istuin pitkää tuomiota. Päätin, että nyt saa loppua.

Vankilan jälkeen Taija Tyynmaa hakeutui päihdekuntoutukseen, ja sen jälkeen Turun A-Kiltaan (siirryt toiseen palveluun) kokemusasiantuntijakoulutukseen. Nykyään hän antaa vertaistukea muille alkoholi- ja huumeriippuvuuksista kärsiville.

– Koen, että minä olen se juttu. Kerron omaa tarinaani, omia kokemuksia. Toinen saa sen tunnetilan, että minä olen käynyt samoja asioita läpi kuin hän.

Satu Lagercrantz, Janina Rosten-Nurmi ja Taija Tyynmaa Turun A-Killan ylläpitämän Pääskyntupa-toimintakeskuksen edustalla Turun Pääskyvuoressa. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Tyynmaa sanoo, että vertaistuessa tärkeintä on puhuminen ja kuunteleminen. Tyynmaa uskoo, että päihderiippuvaisen on helpompi ottaa vastaa asioita kokemusasiantuntijalta eli ihmiseltä, joka puhuu omien kokemustensa kautta.

– Päihderiippuvaisilla on auktoriteettiongelma. Kun siinä on vertainen, tätä ongelmaa ei ole.

Päihderiippuvaisten hoitoon uudet keinot

Turun A-Kilta perustettiin 60 vuotta sitten, kesäkuun 25. päivänä 1962. Siitä alkoi vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen perustuva päihderiippuvaisten hoitotoiminta Suomessa.

Toimivia A-Kiltoja on tällä hetkellä Suomessa 60 (siirryt toiseen palveluun). Niissä on jäseniä yhteensä 3 000, ja erilaisissa keskusteluryhmissä tai tilaisuuksissa oli viime vuonna käyntikertoja yhteensä 160 000.

Turun A-Kilta on Suomen suurin. Siellä on jäseniä 750, ja käyntikertoja vuositasolla 40 000.

A-kiltatoiminta tänä päivänä on paljolti samanlaista kuin perustamisen alkuaikoina: päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen.

Alkuvuosina Turun A-Killan toiminnassa oli mukana vain muutamia kymmeniä ihmisiä. Nykyään toiminta on ammattimaisempaa. Palkkatöissä ja palkkatuella on toistakymmentä ihmistä, ja lisäksi toimintaa pyörittää satakunta vapaaehtoista. Rahoitus tulee pitkälti sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Biljardin peluu on ollut mukana Turun A-Killan toiminnassa 60-luvun alusta lähtien. Toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi on 10-pallon kolminkertainen naisten Suomen mestari. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Vertaistukitoiminta on yhdessä tekemistä ja kokemista. Esimerkiksi Turun A-Killassa harrastetaan monenlaista. Keskusteluryhmien lisäksi on petankkia, uimista, biljardia, kuntosalia. On oma ruokala, ja hävikkiruoan jako on tärkeä osa toimintaa. Myös retkiä tehdään paljon.

– A-kiltatoiminta tarjoaa hyvän, päihteettömän elämän ja uusia kavereita, sanoo toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi.

Rosten-Nurmi tiivistää vertaistukitoiminnan ytimen.

– Voi luottaa, että kaveri ymmärtää, mistä on kyse.

Turun A-Kilta oli siis tienraivaaja päihderiippuvaisten vertaistukitoiminnassa Suomessa. Vaikka kaikki A-Killat ovat itsenäisiä yhdistyksiä ja tarjoavat erilaisia palveluja, niitä kaikkia yhdistää muutama seikka.

– Nämä ovat matalan kynnyksen paikkoja. Täällä eletään aina sitä yhtä raitista päivää kerrallaan, ja tänne voi tulla kuka tahansa vaikka vaan tapaamaan ihmisiä, Turun A-Killan toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi sanoo.

Vertaistuesta hyötyy kumpikin osapuoli

Turkulainen lähihoitaja Satu Lagercrantz sanoo alkoholisoituneensa 40 vuotiaana. Rattijuopumustuomiosta saamansa yhdyskuntapalvelun hän suoritti Turun A-Killassa.

Alkoholista eroon päästyään hän opiskeli päihde- ja mielenterveystyön erityisammattitutkinnon. Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut vapaaehtoisena kokemusasiantuntijana Turun A-Killassa.

Lagercrantzin mukaan A-Killan toiminta yhdistää hyvällä tavalla sekä niitä, jotka pyrkivät eroon riippuvuudesta että niitä, jotka ovat jo päässeet kuiville.

Vertaistuen antaja on myös itse saajana.

– Meidän kaikkien tehtävä täällä on yrittää päästä irti viinasta ja pitää huolta toisistamme. Ollaan yhdessä ja tuetaan toinen toisiamme.

Hävikkiruoan jako on iso osa Turun A-Killan toimintaa. Satu Lagercrantz tuli vapaaehtoiseksi työntekijäksi A-kiltaan pari vuotta sitten. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Myös Lagercrantz sanoo, että vertaistukeen pohjautuvassa toiminnassa on tärkeää, että toinen voi luottaa siihen, että tuen antaja tietää, mistä puhuu.

– Se, että on samankaltaisia menneisyyksiä, tarkoittaa, että toinen ymmärtää, mistä sinä puhut. Ei tarvitse selittää asioita niin kuin "tavikselle".

Lagercrantz sanoo käyvänsä usein Pääskyvuoressa sijaitsevassa Turun A-Killan toimintakeskuksessa Pääskyntuvassa, vaikka ei olisikaan varsinaisesti työtehtävissä.

– Täällä on mukavaa ja hyvin vapaamuotoista olemista, viihdyn täällä. Tänne voi tulla ja lähteä, kun huvittaa.

Suomessa toimii yhteensä 60 A-Kiltaa. Vaikka toiminta eri killoissa on hieman erilaista, arvot ovat yhteiset. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Tällä hetkellä Turun A-Killan toimintaan osallistuu noin 400 kävijää viikossa. Toiminnanjohtaja Janina Rosten-Nurmi sanoo, että korona-aikana juominen on pahentunut.

– Vuonna 2019 kävijöitä oli noin 300 viikossa. Tiedämme, että avuntarvitsijoita on paljonkin, mutta ongelma on siinä, miten saisimme heidät toimintaan mukaan.

Rosten-Nurmi sanoo, että päihteettömyys vaatii usein suuren elämänmuutoksen. Esimerkiksi vanhoista juomakavereista pitää päästä eroon.

– Pääydin on, että jos haluat hyvää elämää, se tarkoittaa kaveripiirin muutosta. Täällä on mahdollista saada uusia tuttavia, uutta tekemistä, ja laittaa arjen hallintaan liittyvät asiat kuntoon.

Korjattu otsikkoa 27.6.2022 kello 10.21: A-Kilta aloitti toimintansa 60 vuotta sitten Turussa, mutta jo aiemmin, vuodesta 1948 päihdekuntoutujien vertaistukea on Suomessa tarjonnut AAAnonyymit alkoholistit.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 28. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.