Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Iso osa suomalaisista tekee töitä tietokoneen äärellä päivittäin, ja käsien ulottuvilla on lähes koko ajan puhelin tai tietokone. Koronapandemia herätti monet pohtimaan, paljonko pinnoilla ja tavaroissa on bakteereja.

Puhelimen näytössä piileviä bakteereja on kyllä tutkittu ympäri maailmaa, kertoo solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Esimerkiksi Etiopiassa tutkittiin 200 sairaalan työntekijän puhelimen bakteerikanta. Tutkimus osoitti, että yli 90 prosenttisesti puhelimissa oli enemmän kuin yksi bakteerikanta. Lisäksi puolet mikrobeista oli sellaisia, joilla oli kyky vastustaa antibiootteja.

Erilaisia pöpöjä siis tutkitusti on pinnoilla, mutta siitä on vielä vähän tieteellistä näyttöä, kuinka todennäköistä tautien leviäminen pintojen kautta on.

– Tutkimuksia on vaikea löytää, koska kokeet pyritään tekemään turvallisilla bakteereilla ja mikrobeilla, jotka eivät aiheuta tauteja.

Tällaisella tutkimuksella ei siis pysty osoittamaan, millainen määrä sormeen tarttuneita bakteereja aiheuttaisi taudin.

Yle otti näytteet kolmen eri alalla työskentelevän ihmisen työpöydistä ja vei näytteet laboratorioon. Pyyhkäisynäytteet otettiin näppäimistöstä, hiirestä, näytöstä sekä puhelimesta. Halusimme selvittää, paljonko työpisteillä vilisee bakteereja.

Kajaanin K-raudan kauppias Ilkka Takala ei vietä koko työpäiväänsä työpisteellä tietokoneen ääressä, mutta hän hoitaa toimistossa kokoukset ja asiakastapaamiset.

Korona-aikana Takala on monen muun tavoin lisännyt käsihygieniaa ja kättely on jäänyt pois.

– Ei tämä mikään sairaalan tasoinen kliininen paikka ole, eli varmasti bakteereja löytyy, arvioi Takala työpisteensä puhtautta ennen näytteenottoa.

Takala kertoo olevansa yllättynyt siitä, kuinka siistit työpisteen pinnat olivat, sillä hän ei puhdista esimerkiksi puhelintaan säännöllisesti.

Ylen ottamista näytteistä selviää, että bakteerien määrä muuttuu selvästi, kun pyyhkäisynäyte otetaan kokonaan puhdistamattomalta pinnalta. Sellainen työpiste löytyi e-urheilijalta.

Janus Pitkänen työskentelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa e-urheilun lehtorina. Hän myös harrastaa kilpapelaamista tavoitteellisesti.

Siksi Pitkänen viettää lähes koko hereilläoloaikansa tietokoneella, noin 8–12 tuntia päivässä.

Bakteerien määrä pinnoilla ei juuri vaivaa Pitkäsen mieltä, mutta hänkin on viime vuosina tehostanut käsihygieniaa.

– En olisi yllättynyt, jos bakteerimäärät ovat isoja laitteissani. En säikähdä sitä, koska tiedän, että kosken niihin paljon.

Janus Pitkänen ei ole yllättynyt työpisteensä verrattain korkeasta bakteerimäärästä, sillä hän tiesi putsaavansa pintoja harvoin.

– On erikoista, että näytössäkin on aika paljon bakteereja. Varmaan puhuessa siihen roiskuu sitten kaikenlaista, Pitkänen pohtii.

E-urheilija arvelee, että jatkossa hän kiinnittää enemmän huomiota käyttövälineiden puhtauteen.

Entä vaikuttaako bakteerien määrään se, että työpiste on yhteiskäytössä?

Toimittaja Joni Takalo työskelentelee livereportterina Yle Kajaanin toimituksessa. Hän käyttää työpistettään päivittäin, muttei koko työaikaa. Ylen tiloissa työntekijöillä ei ole henkilökohtaisia työpisteitä, joten muutkin työntekijät voivat koskea testatun työpisteen pintoja. Toisaalta etätyön lisääntymisen työtä yleiset työpisteet ovat vähemmän käytössä.

Takalo arvelee, että koronaepidemian aikana lisääntynyt käsienpesu on vaikuttanut myös työpisteiden bakteerien määrään.

– Tätä oli mielenkiintoista selvittää.

Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen mukaan puhelin ja työpisteen pinnat kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Pintojen bakteerit saa helposti kuriin desinfioimalla pintoja usein sekä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.