Hyppää sisältöön

Savolainen pikkukunta kokeilee ilmaista etätyötilaa uudella koululla kesän ajan – Vesannolla uskotaan sen houkuttavan lisää uusia asukkaita

Vajaan 2000 asukkaan Vesanto on muuttovoittokunta. Ihmisten liikkumisessa on menossa parhaillaan suuri muutos. Asiantuntijan mukaan se on suurempi kuin pandemia.

Maallemuutto-hanketta vetävä Laura Vänskä esittelee Vesannon etätyötiloja.
Maallemuutto-hanketta vetävä Laura Vänskä esittelee Vesannon etätyötiloja.

Kaikille avoimia etätyötiloja löytyy nykyään monelta pikkupaikkakunnalta. Aika usein kyseessä on lakkautettuun kouluun perustettu maksullinen tila, jota pyörittää yritys tai kyläyhdistys.

Vesannolla etätyötila löytyy vastikään valmistuneesta koulurakennuksesta. Uusi yhtenäiskoulu on tyhjä koululaisten loman ajan. Tila on käyttäjälle ilmainen.

Kunnassa testataan tämän kesän aikana, kuinka paljon tilat herättävät kiinnostusta ja voisiko kunta pyörittää niitä itsekin tulevina vuosina. Nyt vastuun kantaa maallemuuttoon keskittynyt hanke.

Vesannon uusi koulurakennus kiinnosti ihmisiä lauantaina 18.6.2022, kun koululla oli avoimet ovet ja koko kylän "pilleet". Kuva: Marianne Mattila / Yle

Etätyötilaan on tehnyt varauksen muutama ihminen heinäkuulle. Yksi heistä on joensuulainen Elina Honkaselkä, joka on kotoisin Vesannolta. Honkaselkä aloitti juuri uudessa työssä, joten hänellä ei ole vielä itsellään lomaa. Hän on varannut etätyötilan kahdeksi päiväksi. Honkaselkä työskentelee erityisasiantuntijana digi- ja viestintävirastossa.

– Lapset pääsevät mummolaan, ja itse saa loman tuntua, kun ei olla kotona, hän kertoo puhelimessa.

Etukäteisoletus on, että järjestely toimii hyvin.

– Ei tarvitse äidin nurkissa pyöriä työtä tekemässä, tulee pieni siirtymä työpaikalle ja tila on lähellä äidin kotia, joten voin käydä siellä lounaalla, hän kertoo.

Valtteina hirsikoulun hiljaisuus ja puhdas ilma

Maaseudun uudet asumisratkaisut -hankkeen projektipäällikkö Laura Vänskä uskoo etätyötilojen lisäävän Vesannon vetovoimaa.

– Hirsikoululla on hiljainen ja puhdas ympäristö työskentelyyn, Vänskä sanoo.

Laura Vänskä esittelee uusille Vesannon asukkaille jaettavia kasseja. Kasseissa on muun muassa linnunpönttö, lahjakortteja ja Vesannon esitteitä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Toiveissa on tilojen käyttäjien ihastuvan kouluun niin paljon, että se houkuttaisi lapsiperheitä muuttamaan pysyvästi Vesannolle.

Muuttajia Vesanto on saanut viime vuosina kiitettävästi. Vanhusvoittoinen kunta oli esimerkiksi viime vuonna yksi Pohjois-Savon kuudesta muuttovoittokunnasta (siirryt toiseen palveluun).

Pelkästään tänä keväänä Vesannolle muuttanut 30 uutta asukasta.

Ihmiset etsivät nyt idyllistä asuinympäristöä

Viimeisimmän muuttotilaston jälkeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella on oltu toiveikkaampia kuin pitkään aikaan.

Lue myös:

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihisen mielestä se, että osa maaseutukunnista on saanut muuttovoittoa tai muuttotappiot ovat pienentyneet, on isompi asia kuin meneillään oleva pandemia.

Vihinen arvioi, että ihmisiä kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti viehättävät pikkukaupungit ja kirkonkylät, joissa on vanha kaunis keskus. Myös maaseudulla ja pikkukaupungeissa olevat kulttuurimaisemat vetävät muuttajia puoleensa.

– Tätä monet kunnat eivät ymmärrä vaan rakentavat uusia rivitaloja kirkonkylien pelloille, hän kertoo.

Vesannon raittia sateisena lauantaipäivänä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Sen lisäksi kiinnostusta herättävät vapaa-ajan asumisen kunnat, joissa asutaan joko osa vuodesta tai sinne muutetaan vakituisesti.

– Näihin kuntiin linkittyvät luonto ja luontomatkailu sekä erikoisempi yrittäjyys, joka äärimmillään edellyttää asumista erämaassa hiljaisuuden keskellä ja verkkoyhteyksien ulottumattomissa, Vihinen kuvaa.

Työtä tehdään missään halutaan, oma hyvinvointi tärkeää

Muuttamisen taustalla on globaali liikkuvuuden lisääntyminen ja digitalisaation mahdollistama paikkariippumattomuus. Paikkariippumattoman asiantuntijatyön määrä kasvaa koko ajan.

– Ihmiset maksimoivat hyvinvointiaan asioilla, jotka ovat heille tärkeitä. Monelle elämisen väljyys ja luonnonläheisyys ovat näitä tärkeitä asioita, Vihinen sanoo.

Muuttajan päätöksessä painaa eniten asumisen hinta-laatusuhde. Sen lisäksi paikkakunnan palvelurakenteella on merkitystä. Yhdelle tärkein on koulu, toiselle oman kylän apteekki.

Vesanto sijaitsee reilun 80 kilometrin päässä Kuopiosta. Keski-Suomen puolelle Viitasaarelle on matkaa vajaat 60 kilometriä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Tyypillisin maallemuuttaja liikkuu oman maakunnan sisällä. Isoista kaupungeista muutetaan edelleen paljon läheisiin maaseutukuntiin. Tämä pätee myös Vesannon suhteen, jonne muutettiin viime vuonna eniten Kuopiosta ja saman seutukunnan paikkakunnilta Suonenjoelta ja Tervosta.

Tällä hetkellä on kuitenkin nähtävissä, että erilaiset ihmisvirrat liikkuvat pidempiä muuttomatkoja eri suuntiin maata. Esimerkiksi vieraskieliset keskittyvät asumaan selkeästi pääkaupunkiseudulle.

– On mielenkiintoista nähdä, millaiseen aluerakenteeseen tämä menossa oleva muutos johtaa, Vihinen sanoo.

Vesannon valtuuston pj. on tehnyt 30 vuotta työtä etänä

Vesannon kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (kesk.), joka on tehnyt työtään jo 30 vuotta etänä.

Kotoa käsin työskennellyt Kuhmonen tietää omasta kokemuksesta, kuinka suuri murros organisaatioissa on tapahtunut koronapandemian aikana. Sitä ennen etätyöskentelyyn suhtauduttiin nihkeästi.

– Ennen piti olla valmis ajamaan paikalle. Nyt etäpalaverit korvaavat sen aika usein, mutta edelleen kahvia täytyy juoda paikan päällä, Kuhmonen kertoo.

Tulevaisuutta työkseen tutkiva Tuomas Kuhmonen tietää, että nuorilla valittu elämäntapa vaikuttaa maallemuuttopäätökseen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Muuttoliikkeen dynamiikkaa Kuhmonen kuvaa palapeliksi. Hän ei usko, että etätyötilat ovat ratkaiseva tekijä saada uusia asukkaita, koska suuret joukot eivät muuta yhden asian perässä.

– Palapeli saattaa kuitenkin ratketa yhden perheen osalta, jos esimerkiksi toiselle muuttajalle on työpaikka alueella ja toinen voi tehdä työtä etänä, Kuhmonen sanoo.

Maaseudun etätyötiloja linkitetään parhaillaan. Tätä työtä tekevän Tuuma-verkoston erityisasiantuntija Heli Talvitie painottaa, että kuntien pitäisi ymmärtää paremmin roolinsa etätöiden tekemisen mahdollistajina. Talvitie koordinoi valtakunnallista hanketta.

– Etätyön tekemistä voi tukea samalla tavalla kuin yrittäjyyttä, Talvitie sanoo.

Kuhmonen on samalla linjalla. Kunta voi tarjota tilat, nopean verkkoyhteyden, koulutusta ja mahdollisuuden verkostoitumiseen.

– Ja näitä asioita täytyy myös markkinoida, Kuhmonen muistuttaa.

Vesannon uuden yhteinäiskoulun alakoulun puoleinen sivu. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Vesannolla kunnan markkinointia on tehty maallemuutto-hankkeen aikana urakalla. Pääasiassa on haluttu kertoa, millaista maalla on elää.

Laajemmin kuntien markkinointityötä katsova Luken Hilkka Vihinen toivoo mukaan lisää huumoria ja kunnan ei niin suopeiden puolien hyödyntämistä.

– Pessimismistä tunnettu Puolanka tai Kouvola kaikkea betonista. Vihinen luettelee esimerkkejä.

Hän ehdottaa myös markkinoinnin kohdentamista.

– Lapsiperheitä ei riitä kaikkialle, joten voisiko sitä kohdistaa eläkeläisiin, Vihinen ehdottaa.

Aiheesta voi keskustella 22.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kuuntele Kulttuuriykkösessä vierailleiden asiantuntijoiden ajatuksia menossa olevasta muuttoliikkeestä:

.
.