Hyppää sisältöön

"Ensi talvena Suomi on sekaisin" – hinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa, ennakoivat turveyrittäjä ja Huoltovarmuuskeskus

Sähkön hinnan nousun on jo huomannut suurin osa suomalaisista. Moni on maalaillut uhkakuvia, että ensi talvesta tulee vaikea. Turveyrittäjä toivoo, että turpeen suhteen tehtäisiin vielä konkreettisia päätöksiä.

Käytöstä poistettu turvetuotantoalue on alkanut kasvaa heinää. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Turpeesta ei tule olemaan apua ensi talven lämmitykseen ja sähköntuotantoon.

Märkä ja sateinen alkukesä takasi sen, ettei turvetta ole juurikaan päästy nostamaan.

Koneyrittäjien alavutelainen varapuheenjohtaja Marko Vainionpää sanoo, että ennen juhannusta pitäisi olla 70 prosenttia tavoitteesta jo nostettu, mutta nyt ei ole saatu kuin muutamia prosentteja.

– Vähiinkään tavoitteisiin ei tulla pääsemään, toteaa Vainionpää.

Sään lisäksi esteenä on ollut se, että moni yksityinen turveyrittäjä on jo ehtinyt lopettaa tai asennoitua lopettamiseen.

Turpeen kysyntä romahti jo viime vuonna ja tuotantoa on ajettu alas.

Myös tuotantokoneille tarkoitettuja romutustukia haettiin kevättalvella jo runsaasti. Vanhoja turvetuotantoalueita on ryhdytty jo metsittämäänkin.

Vainionpää muistuttaa, että kosteus vaikuttaa myös puuhakkeeseen.

– Samaan aikaan myöskään puu ei kuivu. Jos puu on 20 prosenttia märempää, meiltä puuttuu miljoonia megawatteja puuenergiaa ja tämä yhteissumma on sellanen, että ollaan todella isoissa vaikeuksissa, huomauttaa Vainionpää.

Koneyrittäjien varapuheenjohtaja ja itsekin turvealan yrittäjä Marko Vainionpää pohtii energian riittävyyttä tulevana talvena.

Turpeen comeback jäi

Keväällä elinkeinoministeri Mika Lintilä nosti turpeen takaisin energiapalettiin, mutta ainakin eteläpohjalaisten turveyrittäjien mielestä asia jäi puheen tasolle.

– Jos olisi ollut tahtotila, päättäjät olisivat tehneet päästökauppakompensaation turpeelle. Vaikka viideksi vuodeksi. Olisi saatu ennustettava hinta turpeelle ja laitokset olisivat tehneet sopimuksia. Mutta ei se riitä, että sanotaan, että nostakaa ja ostakaa, moittii Vainionpää.

Vainionpään mukaan osa lämpölaitoksista on herännyt vasta nyt kesällä tekemään sopimuksia tuottajien kanssa.

– Nyt sähkön kova hinta on pitänyt laitokset päällä huomattavasti normaalia pidempään. Nyt on poltettu paljon niitä vähiäkin, mitä olisi pitänyt säästää talvelle. Laitokset ovat ottaneet tilinsä sähkön myynnistä. Mutta jos laitokset polttavat talvivarastot nyt keskellä kesää, niin talvella ollaan ongelmissa, selittää Vainionpää.

Vainionpää on Pohjanmaan Biolämpö Oy:n toimitusjohtaja ja hänellä on myös itsellä turvetuotantoa Alavudella. Lisäksi hän on perussuomalaisten valtuutettu Alavuden kaupunginvaltuustossa.

Turvetta varastoon ääritilanteisiin

Jotain turvetuotannon elvyttämiseksi tehtiin. Varautumisen ministerityöryhmä päätti keväällä, että polttoturpeen varmuusvarastointi pitää turvata.

Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo, että huoltovarmuusvarastoja on hajautettu ympäri Suomen.

Polttoturpeella on niin sanottuja turvavarastoja ja kevään aikana valmisteltiin valtion polttoturpeen valmiusvarastot. Myös niiden kartuttamista on haitannut sateinen sää.

– Täytyy muistaa, että valtion varmuusvarastot ovat viimeisiä keinoja. Ne eivät ole toimijoiden varastoja, vaan valtion varastoja äärimmäistä tilannetta varten ja käyttökynnys on korkealla. Niitä käytetään poikkeustilanteissa ja se vaatii valtioneuvoston päätöksen, muistuttaa Nieminen.

Täytyy muistaa, että valtion varmuusvarastot ovat viimeisiä keinoja. Ne eivät ole toimijoiden varastoja, vaan valtion varastoja äärimmäistä tilannetta varten ja käyttökynnys on korkealla.

Petri Nieminen

Myöskään määrät eivät ole kovin suuria, eivätkä ne korvaa lopettaneiden turvetuottajien tuotantoa. Eikä huoltovarmuusvarastojen kartuttaminen ole hyödyttänyt yksittäisiä turvetuottajia.

Turvetuotantoalue Toholammilla. Kuva: VIlle Viitamäki / Yle

Tuleeko energiapula?

Vainionpää uskoo, että ensi talvena Suomessa ja koko Euroopassa ollaan energian suhteen vaikeuksissa. Hän ennakoi jopa sähkönkäyttöön rajoituksia.

– Jos Olkiluoto kolmosen kanssa tulee vielä jotain takkua, ollaan ongelmissa sähkön suhteen ja toinen on, että millä tämä maa lämmitetään ensi talvena.

– Ensi talvena Suomi on sekaisin. Meitä odottaa sähkön säännöstely, se ei tule riittämään tai se maksaa jumalattoman paljon, toteaa Vainionpää.

Huoltovarmuuskeskuksen Nieminen myöntää myös, että kiinteistä polttoaineista voi tulla pulaa.

– Vähintäänkin hinta nousee, se on jo nähty ja tiedossa. Toiveissa on, että ei tulisi pulaa. Hinta tietysti nousee, kun kysyntä kasvaa ja jos kaikkia asiat menevät huonoimmalla lailla, niin riski on olemassa, myöntää Nieminen.

Ensi talvena Suomi on sekaisin. Meitä odottaa sähkön säännöstely, se ei tule riittämään tai se maksaa jumalattoman paljon.

Marko Vainionpää

Huoltovarmuuskeskus ja viranomaiset ovat kehottaneet energiantuottajia varaamaan tulevien lämmityskausien polttoaineita jo varastoon.

Jotkut lämpölaitokset ovat Vainionpään mukaan heränneet vasta kesällä siihen, että voisivat ostaa turvetta.

Sähkölle on ollut kysyntää

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta pyörittävä Seinäjoen Voima Oy tekee turpeesta ja biopolttoaineista lämpöä ja sähköä. Sevon näkökulmasta turve on jälleen osoittanut olevansa tärkeä polttoaine.

– Jos olisi tiedetty tämä, olisi nostettu edellisinä vuosina enemmän, toteaa Seinäjoen Voiman toimitusjohtaja Pasi Salo.

Salo kertoo, että turpeen käyttöä ehdittiin jo parin vuoden ajan vähentää, mutta nyt sitä on jälleen lisätty.

Seinäjoen Voima on osa EPV Energia -konsernia, jolla on omaa turvetuotantoa ja -hankintaa. Tällä hetkellä laitos saa turpeensa omilta tuotantoalueilta, mutta myös Vapolta ja muilta yrityksiltä.

– Myös yksityisten turveyrittäjien kanssa on tehty jälleen sopimuksia. Niiden kanssa, joilla on vielä kalusto kunnossa, sanoo Salo.

Hän vakuuttaa, että Seinäjoen voimalaitos pystyy lämmittämään Seinäjoen kaukolämpöasiakkaiden kodit tulevanakin talvena.

Sähkön hinta on se, mikä ratkaisee Seinäjoen Voimaan kohdistuvan sähkön kysynnän. Mikäli pörssisähkö on kovin korkeissa hinnoissa, kysyntää on enemmän ja sähköäkin tuotetaan silloin enemmän Sevolla. Markkinat ratkaisevat.

– Tänä vuonna ajettiin puolitoista kuukautta pidempään, kun sähkölle oli kysyntää. Nyt on neljän viikon mittainen huoltokatko, kertoo Salo.

Salo ei halua ottaa kantaa siihen, joudutaanko sähköä säännöstelemään ensi talvena.

– Toivon toki lämmintä talvea. En halua luoda mitään uhkakuvia ja Fingrid vastaa sähkön tasapainosta. Mutta toki jos kaikki menee huonoimman mukaan, niin on se mahdollista, miettii Salo.

Mitä on tehtävissä?

Vainionpää pitää päättäjiä syypäinä siihen, että asiaan ei ole riittävällä vakavuudella varauduttu.

Hän peräänkuuluttaa tekoja ja uskoo, että niitä on tulossa Euroopan tasollakin. Esimerkiksi päästökauppaan täytyisi tulla jonkinlainen tauko.

Vainionpää viittaa siihen, että esimerkiksi Saksa joutuu palaamaan kivihiilen polttoon.

– Kun tilanne on sodan takia, mikä on ja mitään näkymää ei ole, että se muuttuu muutamassa vuodessa. Meillä pitää EU-tasolla ja kansallisella tasolla herätä ja tehdä kriisiajan päätöksiä, sanoo Vainionpää.

– Turpeelle pitäisi tehdä sellainen tie, että se on 10-20 vuotta yksi polttoaineista. Tämä kesä on menetetty, mutta jos nyt tehdään pelisäännöt, että laittakaa tänä kesänä paikat kuntoon, koneet iskuun ja työntekijät valmiiksi, ensi vuonna ollaan paremmassa tilanteessa, luettelee Vainionpää.

Kotimaisen polttoaineen puolesta puhuu myös Huoltovarmuuskeskuksen Nieminen.

– Turpeen rooli on ollut prosenttilukuaan suurempi. Se on pystynyt paikkaamaan alueellisia puutteita, kun varastoja on ollut. Sen rooli on ollut varmistava. Tuskin turve kokee renessanssia, mutta toivomme että kotimainen polttoaine saisi ainakin jatkoaikaa, että pääsisimme tämän akuuteimman vaiheen yli, toteaa Nieminen.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 30. kesäkuuta kello 23 asti.

.
.