Hyppää sisältöön

Ketä kiinnostaisi vanha talo, jonka nurkat repsottavat? Remonttikohteetkin kävisivät nyt maaseudulla kaupaksi, niiden löytäminen vain on vaikeaa

Syrjäseuduilla on paljon tyhjiä tai vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä, jotka eivät ole julkisessa myynnissä. Perikunnille myynti on joskus tunnekysymys. Nyt kiinteistöjen tarjonta halutaan näkyväksi.

Jorma Tolonen, Evijärvi
Moni asia jarruttaa maaseudun tyhjien kiinteistöjen myyntiä. Yksi yleisistä syistä ovat tunnesyyt. Myös Jorma Tolosen kiinteistö Evijärvellä etsii uutta omistajaa.

Evijärven Vasikka-aholla Jorma Tolosen pihalla tuoksuu vastaleikattu nurmi.

Leikkaamista riittää, sillä vuonna 1948 rakennettua ryhdikästä taloa ympäröi puolen hehtaarin puisto, jonka aikanaan golfiin hurahtanut Tolonen rakensi harjoituskentäksi.

– Tähtäsin ammattilaiseksi, mutta totesin aika pian ettei se tule toteutumaan, naurahtaa Jorma Tolonen.

Golf-harrastus jäi, niin myös nurmikenttä, jota tällä hetkellä elävöittää viiden väylän frisbeegolfrata.

Jorma Tolosen pihasauna etsii uutta väkeä löylyihinsä. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Nyt sekä talo että väylä etsii uutta käyttäjää.

Tolosella on asunnot Helsingissä, Kemijärvellä ja Evijärvellä. Kaiken kunnossa pitämiseen ei aika riitä, vaikka työ lakiasioiden parissa ei enää ole kokopäiväistä.

– Kaikille ihanille sukulaisille olen yrittänyt ehdottaa, että voisivat vapaa-ajan asuntona käyttää, mutta ei ole kiinnostusta.

Silti myyntipäätöstä piti kypsytellä.

Tilanne on tyypillinen monelle maaseudun asumukselle. Järki neuvoo myymään, tunne ei anna periksi ja yhteen perikuntaan voi mahtua monia mielipiteitä.

– Kun teen lakiasioita työkseni, olen törmännyt näihin usein. Osa haluaisi että myydään, osalle asialla on enemmän tunnearvoa ja usein kiinteistöt jäävät myymättä.

Remonttikohteillekin on kysyntää

Koronavuodet lisäsivät kiinnostusta maallemuuttoon ja yhä useampi haaveilee tukikohdasta kaukana kaupungin melskeestä.

Kysyntää maaseudun taloille kerrotaan olevan.

Ajellessa pitkin autioituvia sivukylien raitteja tarjontakaan ei näyttäisi olevan ongelma.

Mistä kenkä siis puristaa?

– Kohteita kyllä on, mutta ne ovat valitettavasti piilossa, meidän suurin haasteemme on löytää ne, summaa Landemia-hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen.

Landemia -hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen kertoo, että tärkeintä on löytää vieä piilossa olevat, mahdolliset myyntikohteet. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Landemia on Etelä-Pohjalaiset kylät ry:n hanke, joka pyrkii madaltamaan maallemuuton kynnystä. Sivukylillä on paljon asumattomia tai vähällä käytöllä olevia taloja, mutta vain harva on julkisessa myynnissä.

Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä.

Tarja Vuorinen

Tarja Vuorinenkin nimeää tunnesyyt suurimmaksi esteeksi myynnille.

Lisäksi moni miettii, ketä voisi kiinnostaa vanha, syrjäinen talo, jonka moni nurkka repsottaa? Se on turha huoli, vakuuttaa projektipäällikkö Tarja Vuorinen.

– Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä.

Etätyö auttaa maalle muuttoa

Elinvoimahaasteet ovat samankaltaisia kaikissa Suomen pienissä kunnissa, joilla ei ole mitään erityistä vetovoimatekijää, kuten esimerkiksi valtakunnallisesti kiinnostavaa turistikohdetta.

Tällä perusteella Landemian pilottikunniksi valikoituivat Etelä-Pohjanmaalla Evijärvi, Soini, Karijoki, Isojoki ja verrokkina Ilmajoki, jonka maaseutumaisuus houkuttaa Seinäjoen kyljessä.

Evijärven kuntaan kyselyjä niin sanotussa hiljaisessa myynnissä olevista kiinteistöistä tulee jonkin verran, kertoo Evijärven kunnan kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä.

Yhteinen rekisteri tulisi tarpeeseen ja sitä odotellessa kunnassa pyritään kehittämään palveluja ja muun muassa etätyömahdollisuuksia.

– Nyt on ensimmäinen kesä, kun meillä on koko kesä täynnä varauksia etätyötilaan, iloitsee Sanna Syrjälä.

Eikä pahitteeksi ole alleviivata omia vahvuuksiaan, kuten veden läheisyyttä Evijärvellä. Puhumattakaan tavallisista arjen asioista.

– Kuten se, että aina voi kauppaan mennessä ajaa parkkiin etuoven viereen, nauraa Sanna Syrjälä.

Evijärvi on yksi Landemian 5:stä pilottikunnasta. Elinvoimahaasteet ovat pienille kunnille yhteiset, toteavat projektipäällikkö Tarja Vuorinen (vas.), Evijärven kunnan kehittämiskoordinaattori Sanna Syrjälä ja kiinteistöään myymässä oleva Jorma Tolonen. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

MTK:lla tekeilllä myyntialusta

Myös MTK:lla on meneillään valtakunnallinen Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt -hanke, jossa maaseudun autiotuville rakennuksille ollaan rakentamassa yhteistä alustaa verkkoon, yhteistyössä paikallisten hankkeiden kanssa.

MTK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki uskoo alustan tuovan helpotusta tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajien ja niitä tarvitsevien kohtaanto-ongelmaan.

Kyse on myös maaseudun yritystoiminnan edistämisestä.

– Kysymys ei ole kiinteistöjen myynnistä, vaan kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisesta, joka saattaa myöhemmin johtaa kiinteistökauppaan, kertoo Lassheikki tiedotteessa.

Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle.

Jorma Tolonen

Alusta tulee siis toimimaan kohtaamispaikkana, mutta ei kilpaile kiinteistövälitysten kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaavat asianosaiset itse. Alustan on määrä valmistua kevääseen 2023 mennessä.

Jorma Tolonen toivoo oman kiinteistönsä löytävän pian uudet asukkaat. Jos kauppoja ei heti synny, vuokrasopimuskin tulee kyseeseen, kunhan paikka pysyy asuttuna. Toistaiseksi ostajaa ei ole löytynyt.

– Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 4. heinäkuuta kello 23:een asti.

MTK:lla on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on luoda maaseudun käyttämättömille tiloille alusta josta ne voi löytää. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Lue myös:

.
.