Hyppää sisältöön

Sähkötön erämökki Lapissa on monen unelma, jonka kokkolalaiset siskokset toteuttivat – kurkista Suomen kauneimmaksi äänestettyyn mökkiin

Suomen kauneimmaksi mökiksi äänestettiin perinteinen hirsimökki Pelkosenniemellä. Monelle vanha mökki ei kuitenkaan enää riitä, vaan nyt ollaan valmiita panostamaan kaikilla mukavuuksilla varustettuun rantamökkiin.

Perinteinen harmaa hirsimökki ja piharakennus erämaassa.
Suomen kaunein koti: Kesämökit-ohjelman yleisöäänestyksen voitti erämaamökki Pelkosenniemeltä. Sen omistavat kokkolalaiset siskokset Heidi ja Henna Jyrkkä sekä saksalais-ranskalainen Christoph Hermle.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa runsaat puoli miljoonaa kesämökkiä.

Tyypillinen suomalainen kesämökki on 1970-luvulla valmistunut 40–50 neliön lauta- tai hirsimökki, johon tulee sähköt, mutta ei välttämättä vesi. Todennäköisimmin mökin vieressä on järvi.

Tilastojen mukaan joka toinen matka kodin ja mökin välillä on enintään 39 kilometriä.

Lyhyt mökkimatka korostuu tänä vuonna mökin ostajien toiveissa esimerkiksi Suomen suurimmassa mökkikunnassa Kuopiossa.

– Yksi kriteeri on maksimissaan tunnin ajomatka. Aikaisemmin matkaa ei ehkä niin tarkasti ajateltu, kertoo OP-Koti Itä-Suomen myyntijohtaja Anu Heiskanen

Oman mökkimatkasi polttoainekustannukset voit laskea oheisella hintalaskurilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kesäasunto rannalla ja kaikilla mukavuuksilla

Heiskasen mukaan loma-asuntoon ollaan nyt valmiita sijoittamaan selkeästi enemmän rahaa kuin aikaisemmin.

– Halutuin mökki on rannalla, siellä on sähköt ja mukavuudet ja sitä pystyy helposti käyttämään ympäri vuoden. Hintaluokka on siinä 150 000–200 000 euron välillä.

Maanmittauslaitoksen mukaan rantaan rajoittuvien lomakiinteistöjen keskihinta oli jo vuonna 2020 noin 115 000 euroa. Kuivan maan mökkien keskihinta oli samana vuonna runsaat 70 000 euroa.

– Oma ostajaryhmänsä on myös perinteisille mummonmökeille eli kuivanmaan mökeille, joissa on vaatimattomampi taso.

Eniten mökkejä on Kuopiossa. Juhannuksena Luhangan, Kustavin, Puumalan ja Kuhmoisten väkimäärä jopa nelinkertaistuu. Suurimmissa kaupungeissa väestökato on keskikesän juhlan aikaan 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu normaalista. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Uudet mökit kiinnostavat, mutta niitä on vähän tarjolla

Uudet vapaa-ajan asunnot ovat keskimäärin suurempia ja paremmin varusteltuja kuin vanhat.

Uusille olisi kysyntää markkinoilla, kertoo Kiinteistömaailma Rovaniemen toimitusjohtaja Mika Lehtiniemi.

– Uusia mökkejä ei tule riittävästi kaupaksi. Jos 2010-luvulla tehtyjä mökkejä tulee myyntiin, niin ne menee heti.

Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa esimerkiksi Rovaniemellä, jossa on lähes 5000 kesäasuntoa. Tarjolla on paljon 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja mökkejä, mutta ei ostajien himoitsemia uudempia vapaa-ajan asuntoja.

Varsinkin koronavuosina entistä tärkeämmäksi on tullut, että lomapaikassa on mahdollista viettää aikaa ympäri vuoden. Mökkiä on alettu ajatella etätyön tekemisen paikkana ja kohteena, jossa voidaan viettää muutakin kuin kesäloma-aikaa.

Suomen kauneimmaksi äänestetty mökki sisältä Pelkosenniemellä.
Vierailimme keskiviikkoaamuna suorassa lähetyksessä Pessin piilossa, joka on sähkötön ja vedetön erämaamökki Pelkosenniemellä.

Energiankulutus ja ekologisuus

Hintojen nousu ja ekologisuus heijastuvat mökkikauppaan muutenkin kuin mökkimatkassa, kertoo Solid House Oy LKV:n toimitusjohtaja Leena Tuijula Turusta.

– Energiakuluista ollaan aiempaa kiinnostuneempia. Aurinkopaneeleita ja muita tällaisia, kuten ilmalämpöpumppuja, arvostetaan todella paljon.

Sen sijaan vesivessa ei ole enää kesäasunnon ostajille erityisen merkittävä asia.

– Biokäymälät ovat nyt niin kehittyneitä, että enää ei murehdita, minkälaisia viemäröintijärjestelmiä saa rakennettua mökeille.

Kesämökkejä rakennettiin eniten 1970-luvulla, jonka jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. Viime vuonna Suomessa rakennettiin parituhatta uutta kesämökkiä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Korona-aika lisäsi mökkien käyttöä

Luonnonvarakeskuksen ja saaristoasiain neuvottelukunnan mökkibarometrin mukaan keskimääräinen mökillä vietetty aika on kasvanut huomattavasti. Siinä missä vuonna 2016 keskimääräinen käyttövuorokausien määrä oli 79, oli vastaava luku vuonna 2021 jopa 103 vuorokautta.

Etätyötä vapaa-ajan asunnolta käsin tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa oli vuonna 2016 vain seitsemän prosenttia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 23.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.